Yhteystiedot
puh: 040 641 5732
e-mail: olli-pekka.ruuskanen(at)ptt.fi
twitter: @opruuskanen

Olli-Pekka Ruuskanen

tutkimusjohtaja
dosentti, kauppatieteiden tohtori

Kirjoituksia:

Riihikuivaa: Äärettömän tarjonnan äärellä

Riihkuivaa: Kulutuksen päästövero tarvitsee globaalia yhteistyötä

Taloustutka: Markkinamuotoilua maatalouteen

 

LinkedIn

 

Yhteystiedot
puh: 040 164 8141
e-mail: janne.huovari(at)ptt.fi
twitter: @jhuovari

Janne Huovari

ennustepäällikkö
yhteiskuntatieteiden maisteri

Yhteiskuntatieteiden maisteri, ekonomisti Janne Huovarin tutkimusteemoja ovat olleet talouskasvu, tuottavuus ja innovaatiot. Tällä hetkellä hän tutkii innovaatioiden mittaamista ja julkista taloutta. Janne Huovari vastaa kansantalouden ennusteen kehittämisestä PTT:ssä. Janne Huovari tuntee hyvin suomalaiset ja kansainväliset tilastoaineistot sekä ekonometriset ohjelmistot. Huovari on toiminut pitkään Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntijaryhmän jäsenenä. 

Kirjoituksia

Riihikuivaa: Inflaatiopelot ylimitoitettuja 

Taloustutka: Työllisyys koheni – mistä tuottavuutta?

Tilastojen takana: Työllisyys kovassa kasvussa

 

Valikoidut julkaisut

Busk, H., Huovari, J. ja Härmälä, V. (2016), Talouspolitiikan säännöstö ja julkisten investointien rahoitus, Valtioneuvoston selvitys‐ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2016 .

Lehtoranta, O., Nieminen, M. ja Huovari, J (2015), Defining innovation – a fuzzy concept with extending scope, teoksessa Nieminen, M. ja Lehtoranta, O., VTT Technology 242: 12–22. VTT, Tampere.

Karhunen, H., and Huovari, J. 2015. R&D subsidies and productivity in SMEs, Small Business Economics, 45(4): 805–823.

Hietala, M., Huovari, J., Kaleva, H., Lahtinen, M., Niemi, J., Ronikonmäki, N-M. ja Vainio, T. 2015. Asuinrakennusten korjaustarve. PTT raportteja 251.

Huovari, J., Jauhiainen, S., Kerkelä, L., Esala, L. & Härmälä, V., 2014. Alueiden yritys- ja elinkeinorakenteen muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 13/2014.

Viljamaa, K., Piirainen, K., Kotiranta, A., Karhunen, H. & Huovari, J. 2014. Impact of Tekes activities on productivity and renewall. Tekes Review 315.

Jauhiainen, S. & Huovari, J. 2013. Kuntarakenne ja alueiden elinvoima. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu Nro 72.

Lahtinen, M., Esala, L., Huovari, J., Jauhiainen, S., Kerkelä, L. & Laiho, V. 2012. Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2012. Huovari, J. 2012. Globalisaatio ja tuotannon sijoittuminen. PTT raportteja 235.

Lehto, E., Böckerman, P. & Huovari, J. 2011. The return to the technological frontier: The conditional effect of R&D on plant productivity in Finnish manufacturing. Papers in Regional Science 90, 91–109.

Huovari, J. & Volk, R. 2010. Kriisi ja Aluetaloudet, in: Rouvinen, P., Ylä-Anttila, P. (Eds.), Kriisin Jälkeen. Taloustieto Oy, Helsinki.

Huovari, J. & Lehto, E. (Eds.), 2009. Alueellisen tuottavuuden tekijät Suomessa. Tekesin katsaus 246/2009. Huovari, J. (Ed.) 2008. Aineeton pääoma ja talouskasvu, Tekesin katsaus 23/2008.

Huovari, J., Kiander, J. & Volk, R. 2006. Väestörakenteen muutos, tuottavuus ja kasvu. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 198, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 198.

Huovari, J., Kangasharju, A. & Alanen, A. 2002. Constructing an Index for Regional Competitiveness, in: The Emergence of the Knowledge Economy: A Regional Perspective (E. Ds. Acs, ZJ de Groot, HLF and Nijkamp, P.).

Yhteystiedot
puh: 040 164 8136
e-mail: henna.busk(at)ptt.fi
twitter: @hennabusk

Henna Busk

vanhempi ekonomisti
kauppatieteiden tohtori

Henna Buskilla on monipuolinen kokemus työmarkkinoiden ja demografian tutkimisesta sekä ekonometrisista menetelmistä. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu useassa tieteellisessä aikakauslehdessä. Väitöskirjassaan hän on mm. tarkastellut työttömyysturvaetuuden sanktioiden vaikutusta työttömien työllistymiseen. Viime aikoina Busk on tutkinut mm. työpolitiikan vaikuttavuutta, työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, maahanmuuttajien työuria sekä korkeakoulutettujen yrittäjyys- ja omistajuuspolkuja. Hän on myös mukana PTT:n kansantalousryhmän ennustetoiminnassa sekä Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Työllisyyden edistämisen tutkijatyöryhmässä.

 

Linkit:

Researchgate

Googlescholar

 

Kirjoituksia:

Riihikuivaa: Hyvä kokeilu säästää rahaa ja tehostaa politiikkaa

Taloustutka: Työssäkäynti maaseudulle kasvussa

Taloustutka: Taloustutka: Yrittäjyys houkuttelee jo korkeakoulutettujakin

 

 

Valikoidut julkaisut (osa julkaisuista entisellä sukunimellä Nivalainen)

Alasalmi, J., Busk, H., Kauhanen, A., Leinonen, T., Solovieva, S., Valkonen, T. ja Viikari-Juntura, E. (2020). Työpolitiikka ja työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja (tulossa).

Alasalmi, J. ja Busk, H. (2020). Osaamisen kehittämiseen tähtäävät työvoimapalvelut vaikuttavat tehokkaimmin työllistymiseen. Teoksessa Ranki, S. (toim.) Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen – Miten vastuu tulisi jakaa? Sitran muistio, maaliskuu 2020. 

Alasalmi, J., Busk, H., Holappa, V., Huovari, J., Härmälä, V., Kotavaara, O., Lehtonen, O., Muilu, T., Rusanen, J. ja Vihinen, H. (2020). Työn ja työvoiman liikkuvuus ja väestön monipaikkaisuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2020.

Busk, H., Holappa, V., Hyartt, M., Laamanen, J.-P. ja Vainiomäki, J. (2020). Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 10/2020.

Alasalmi, J. ja Busk, H. (2019). Katsaus aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuuteen. Työpoliittinen aikakauskirja 3/2019, 11-21. 

Busk, H. ja Ruuskanen, O-P. (2019). Osakeyhtiöiden omistajat ja työntekijät Suomessa – koulutuksen ja työhistorian merkitys osakkuuteen. Akava Works -raportti 2/2019.

Busk, H. ja Jauhiainen, S. (2019). Muuttoajankohta, lähtömaa ja sukupuoli näkyvät maahanmuuttajan työllistymisessä. Talous ja Yhteiskunta 1/2019, 54-59.

Alasalmi, J., Alimov, N., Ansala, L., Busk, H., Huhtala, V-V., Kekäläinen, A., Keskinen, P., Ruuskanen, O-P. ja Vuori, L. (2019). Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2019.

Busk, H., Jahn, E.J. and Dauth, C. (2017). Do Changes in Regulation Affect Temporary Agency Workers' Job Satisfaction? Industrial Relations 56(3), 514-544.

Busk, H. (2016). Sanctions and the Exit from Unemployment in Two Different Benefit Schemes. Labour Economics 42, 159-176.

Busk, H., Jauhiainen, S., Kekäläinen, A., Nivalainen, S. ja Tähtinen, T. (2016). Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6/2016.

Busk, H. ja Härmälä, V. (2016). Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen Suomessa. PTT raportteja 252.

Busk, H., Huovari, J. ja Härmälä, V. (2016). Talouspolitiikan säännöstö ja julkisten investointien rahoitus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2016.

Busk, H. (2014). Search in the Labour Markets: Empirical Evidence of the Role of Technology and Sanctions. Jyväskylä Studies in Business and Economics 151. Diss.

Nivalainen, H. (2014). Internet-based Employer Search: Evidence from Finland. Labour 28(1), 112-140.

Loikkanen, H.A. ja Nivalainen, H. (2011). Economic Development of the Finnish Local Government Sector: The Path to Present. HECER Discussion Paper No. 317.

Volk, R. ja Nivalainen, H. (2009). Väestön ikääntymiseen varautuminen - aluenäkökulma. Valtioneuvoston kanslian raportteja 4/2009.

 

 

 

Yhteystiedot
puh: 040 835 4033
e-mail: mats.godenhielm@ptt.fi
twitter: @matsgod

Mats Godenhielm

vanhempi ekonomisti
valtiotieteiden tohtori

 

Mats Godenhielm on mikrotaloustieteeseen ja käyttäytymistaloustieteeseen keskittynyt ekonomisti. Hänen tutkimuksensa on sekä teoreettista että empiiristä ja sen pääpaino on kitkaisten markkinoiden, kuten hyödyke- tai työmarkkinoiden sekä ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvien kysymysten analysoinnissa. 

Käynnissä olevia hankkeita: STN Climate Nudge, Tuuppausta ilmastoviisaaseen maankäyttöön maa- ja metsätaloudessa (TUIMA).

 

Valikoidut julkaisut 

Ruuskanen Olli-Pekka; Godenhielm Mats; Vaahtoniemi Saara; Kalmi Panu. "Positiivisen luottotietorekisterin vaikutukset luotonantoon ja ylivelkaantumiseen", Valtioneuvoston selvitys 2021:2.

 

Godenhielm Mats; Huovari Janne; Keskinen Peetu ja Matti Valonen, 2021. "Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit". PTT raportteja 270.

 

Määttä Kalle; Godenhielm Mats; ja Olli-Pekka Ruuskanen, 2021. "Vakuudet ja ympäristövastuut: Selvitys ympäristövastuista johtuviin kustannuksiin varautumisesta vakuuksin– näkökulmana ympäristövahinkojen toissijaiset vastuutilanteet, " PTT raportteja 268.

 

Alimov, N.; Godenhielm, M.; Honkatukia, J.; Kinnunen, J.; Ruuskanen, O-P. 2020. ”Ilmastopolitiikan tulonjakovaikutukset”, Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja.

 

Godenhielm M., Kultti, K. and T. Virkola 2020. "Pricing, signalling, and sorting with frictions", The B.E. Journal of Theoretical Economics, Volume 20, Issue 1, January 2020.

 

Godenhielm M. and Kultti K., 2015. "Directed Search with Endogenous Capacity, " The B.E. Journal of Theoretical Economics. Volume 15, Issue 2.

 

Godenhielm M. and Kultti K., 2014. "Capacity Choice in a Large Market," PLoS ONE 9(8): e101766.

 

Godenhielm M., 2013. "Yritysten koko etsintämalleissa, " Kansantaloudellinen aikakausikirja, 109 vsk., 2/2013.

 

Godenhielm M. and Kultti K., 2008. "In a Herd? Herding with Costly Observation and an Unknown Number of Predecessors," Finnish Economic Papers, vol. 21(2), pages 95-103, Autumn. 

Linkit:

Omat kotisivut

Google Scholar

ResearchGate

 

 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot
puh: 0408674926
e-mail: antti.raukola@ptt.fi
twitter: @ARaukola

Antti Raukola

ekonomisti
kauppatieteiden maisteri

Yhteystiedot
puh:
e-mail: juho.alasalmi@ptt.fi
twitter:

Juho Alasalmi

ekonomisti
kauppatieteiden maisteri

Julkaisuja:

Alueiden välinen työssäkäynti ja työperäinen monipaikkainen asuminen Suomessa with Ossi Kotavaara, Olli Lehtonen, Janne Huovari, Niina Kotavaara. Alue ja ympäristö vol 49 nro 1 69-86 (2020). https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/85160/54065

Työttömyysturvajärjestelmä with Henna Busk. Raportissa Työpolitiikka ja työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2020 (2020). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-951-6

Osaamisen kehittämiseen tähtäävät työvoimapalvelut vaikuttavat tehokkaimmin työllistymiseen with Henna Busk. Teoksessa Työttömien näkökulmia elinikäiseen oppimiseen. Sinimaaria Ranki (toim.) (2020). https://www.sitra.fi/julkaisut/tyottomien-nakokulma-elinikaiseen-oppimiseen/

Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö with Henna Busk, Veera Holappa, Janne Huovari, Valtteri Härmälä, Ossi Kotavaara, Olli Lehtonen, Toivo Muilu, Hilkka Vihinen, Jarmo Rusanen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2020 (2020). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-928-8

Katsaus aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuuteen with Henna Busk, Työpoliittinen aikakauskirja (Finnish Labour Review) 3/2019 vol. 62, 11-21 (2019). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-446-2

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannusvaikuttavuus with Naufal Alimov, Työpoliittinen aikakauskirja (Finnish Labour Review) 1/2019 vol. 62, 38-49 (2019). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-418-1

Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle with Laura Ansala, Naufal Alimov, Henna Busk, Ville-Valtteri Huhtala, Antti Kekäläinen, Peetu Keskinen, Olli-Pekka Ruuskanen and Lauri Vuori, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2019 (2019). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-645-4

Yhteystiedot
puh: 040 631 7217
e-mail: veera.holappa(at)ptt.fi
twitter: @veeraholappa

Veera Holappa

ekonomisti
kauppatieteiden maisteri

Kauppatieteiden maisteri, ekonomisti Veera Holapan tutkimusaiheita ovat työmarkkinat ja asuntomarkkinat. Holapalla on myös vahvaa kokemusta sekä kansantalouden että asuntomarkkinoiden ennustamisesta. Tällä hetkellä Holappa tutkii työmarkkinoiden muutosta Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka (WIP). Holapalla on monipuolista osaamista työmarkkinoiden polarisaatiosta, josta hän työstää väitöskirjaansa.

 

Julkaisut (osa julkaisuista edellisellä sukunimellä Laiho):

Holappa, V., Huovari, J., Jauhiainen, S., Karikallio H. ja Kekäläinen, A. (2016). Asuntomarkkinaennuste 2016. Pellervon taloustutkimus PTT, Helsinki.

Jauhiainen, S., Holappa, V., Alho, E., Noro, K., Mikkola, H. ja Virta, L., (2015). Yksityisen hammashoidon suurkuluttajat - tutkimus käyntimääristä kustannuksista ja korvauksista. Suomen Hammaslääkärilehti 7/2015.

Holappa, V., Huovari, J., Lahtinen, M., ja Karikallio, H., (2015). Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2017. Pellervon taloustutkimus, työpapereita 169.

Alho, E., Holappa, V., Lahtinen, M. ja Pakarinen, S., (2014). Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2016. Pellervon taloustutkimus, työpapereita 156.

Jauhiainen, S., Holappa, V., Maljanen, T., Virta, L., Helminen, S. ja Mikkola, H., (2013). Vaihtoehtoisia korvausmalleja hammashoidon sairausvakuutusjärjestelmän kehittämiseksi. Kela, Työpapereita 49.

Laiho, V., (2012). Palkkaerojen kasvu ja osaamispainotteinen teknologinen muutos. Pro gradu -tutkielma, kansantaloustiede, Tampereen yliopisto.

Lahtinen, M., Esala, L., Huovari, J., Jauhiainen, S., Kerkelä, L. ja Laiho, V., (2012). Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Valtioneuvoston kanslia, raportti 1/2012.

Holm, P. ja Laiho, V., (2012). Alkoholijuomien optimiverotus Suomessa. Pellervon taloustutkimus, työpapereita 135.

Lahtinen, M., Laiho, V., Pakarinen, S. ja Esala, L., (2012). Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2014. Pellervon taloustutkimus, työpapereita 134.

Lahtinen, M., Laiho, V. ja Pakarinen, S., (2012). Kotitalouksien asumismenot suomessa vuosina 2011–2015. Pellervon taloustutkimus, työpapereita 133.

Holm, P., Laiho, V. ja Pakarinen, S., (2010). Tupakkaveron rakenteen muutos, Pellervon taloustutkimus, työpapereita 127.

Holm, P. ja Laiho, V., (2010). Sairaanhoitovakuutus –sairaus vai mahdollisuus. Pellervon taloustutkimus, raportteja 224.

Laiho, V., Hopponen, A., Latvala, T. ja Rämö, A-K., (2010). Erityisryhmien työkyky – työttömät ja vammaiset. Pellervon taloustutkimus, raportteja 225.

Yhteystiedot
puh: 040 637 5591
e-mail: saara.vaahtoniemi@ptt.fi
twitter: @SVaahtoniemi

Saara Vaahtoniemi

ekonomisti
kauppatieteiden maisteri

Saara Vaahtoniemen tutkimus on keskittynyt työn taloustieteen alueelle. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet palkkaeroja sekä urapolkuja. PTT:llä Vaahtoniemi on mukana taloudellista lukutaitoa tutkivassa DigiConsumers -projektissa.

 

Julkaisut

Vaahtoniemi, S. (2021). The finance wage premium: Finnish evidence from a gender perspective. Labour, 00, 1-20.

Yhteystiedot
puh: 040 729 8448
e-mail: tuuli.sen@ptt.fi
twitter:

Tuuli Sen

ekonomisti
kauppatieteiden maisteri

Tuuli Sen on PTT.llä keskittynyt erityisesti maa- ja metsätalouden ilmastopolitiikkaa käsitteleviin tutkimushankkeisiin. Lisäksi hän osallistuu asuntomarkkinoita käsittelevään tutkimukseen.

Käynnissä olevia tutkimushankkeita: Tuuppausta ilmastoviisaaseen maankäyttöön maa- ja metsätaloudessa (TUIMA), Asuinrakennusten korjaustarve.

Yhteystiedot
puh: 040 164 8078
e-mail: peetu.keskinen@ptt.fi
twitter: @KeskisenPeetu

Peetu Keskinen

ekonomisti (opintovapaalla)
kauppatieteiden maisteri

Peetu Keskinen on keskittynyt PTT:llä asumisteeman tutkimukseen. Keskinen on mukana myös kansantalouden ennustetoiminnassa sekä toteuttamassa PTT:n julkaisemaa alueellista asuntomarkkinaennustetta. Hänen erikoisosaamistaan ovat talouspolitiikan kysymykset, makrotaloustieteelliset mallit ja aikasarjaekonometria. Lisäksi hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa aiheella Essays on Macroeconometrics and Fiscal Policy, jota rahoittaa OP:n tutkimussäätiö.

henkilökohtaiset nettisivut osoitteessa https://sites.google.com/view/peetukeskinen/home

 

 

Yhteystiedot
puh:
e-mail: emilia.grasten@ptt.fi
twitter:

Emilia Gråsten

tutkimusharjoittelija
valtiotieteiden kandidaatti

Yhteystiedot
puh: 040 592 6820
e-mail: paula.horne(at)ptt.fi
twitter: @hornepaula

Paula Horne

tutkimusjohtaja
ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen maisteri

Tutkimusjohtaja Paula Hornen tutkimusteemoja ovat biotalous, puumarkkinat, ekosysteemipalvelut, metsä- ja ympäristöpolitiikan ohjauskeinot sekä arvottaminen. Horne vastaa metsäalan ennusteen metsätalous- ja puumarkkinaosuuksista PTT:ssä. Hän on ollut johtotehtävissä useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuskonsortioissa. Tutkimustyönsä lisäksi Horne on toiminut ja toimii erilaisten metsä- ja ympäristöalan asiantuntijaryhmien jäsenenä, mm. TEM:n metsäalan strategisen ohjelman johtoryhmässä, MMM:n metsälakityöryhmässä ja YM:n IBPES-paneelissa. Vuonna 2010 hän sai Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin toimistaan luonnon monimuotoisuutta turvaavan METSO-toimintaohjelman rakentamisessa.

Curriculum vItae (linkki)

 

Kirjoituksia:

Taloustutka: Metsänomistaja - mielipiteesi ja tekosi ovat tärkeitä

Taloustutka: Kestävää kasvua

Valikoidut julkaisut

Bleyer, M., Kniivilä, M., Horne, P., Sitoe, A. & Falcão, M.P. 2015. Socio-economic impacts of private land use investment on rural communities: Industrial forest plantations in Niassa, Mozambique. Land Use Policy, 51, p. 281-289.

Horne, P. 2015. The weight of the most important provisioning services in the national economy. Julkaisussa Jäppinen, J.-P. & Heliölä, J. (toim.) Towards a Sustainable and Genuinely Green Economy: The value and social significance of ecosystem services in Finland (TEEB for Finland). Ministry of the Environment.  Edita Prima, Helsinki. s. 59.

Juutinen, A., Kosenius A.-K., & Horne, P. 2015. Ihminen ja metsien arvo – kuinka arvottaa ekosysteemipalveluita. Kirjassa: Salo, K. (toim.). Metsä. Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki. Ss. 311-315.

Kosenius, A.-K., & Horne, P. 2015. Welfare effects of mining externatilities: a combined travel cost and contingent behavior study. Journal of Environmental Economics and Policy. Published online: 07 Nov 2015.

Hietala, J., Kosenius, A-K., Rämö, A-K. ja Horne, P. 2014. Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa. PTT työpapereita 164. 76 s.

Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. 2014. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. PTT työpapereita 161. 50 s.

Similä, J., Fredrikson, J., Pölönen, I., Horne, P. & Primmer, E. 2014. Biodiversity protection in private forests: An analysis of compliance. Journal of Environmental Law. 26(1):83-103.

Rämö, A.-K., Horne, P. & Leppänen, J. 2012. Yksityismetsänomistajien suhtautuminen metsälakiin. PTT raportteja 237. 71 s

Rämö, A-K., Haltia, E., Horne, P. & Hänninen, H. 2011. Yksityismetsien puuntarjonta - Puunmyyntipäätökseen vaikuttavat tekijät. PTT raportteja 226. 79 s

Kangas, A., Horne, P. & Leskinen, P. 2010. Evaluating information needed for multiobjective decisions - methods and implications. Forest Science. 56: 558-566.

Horne, P. 2006. Forest owners' acceptance of incentive based policy instruments in forest biodiversity conservation - a choice experiment based approach. Silva Fennica 40(1): 169-178.

Yhteystiedot
puh: 040 547 4354
e-mail: jani.laturi@ptt.fi
twitter:

Jani Laturi

vanhempi metsäekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Yhteystiedot
puh: 040 164 8139
e-mail: marjo.maidell@ptt.fi
twitter:

Marjo Maidell

metsäekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Metsäekonomisti Marjo Maidellin tutkimusaiheet PTT:llä keskittyvät vaikuttavuuden arviointiin, metsätalouden ohjauskeinoihin sekä paikkatietoanalyyseihin. Hän on parhaillaan mukana hankkeissa, jotka käsittelevät uusien sää- ja ilmastoaineistojen hyödyntämistä metsäbiotaloudessa sekä metsänomistajaneuvonnan vaikuttavuutta. Hän on mukana myös metsätalouden ennustetoiminnassa koskien kansainvälisiä puumarkkinoita. Maidellilla on monipuolinen kokemus metsäsektorilta eri tehtävistä, muun muassa kansainvälisestä metsäpolitiikasta sekä metsäteollisuuden puunhankinnasta.

 

Julkaisuja:

Salminen, J., Määttä, K., Noro, K., Raatikainen, J., Maidell, M., Haimi, H., Pohjola, J., Horne, P., Karjalainen, A. ja Junttila, V. (2020). Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:9.

 

Valonen, M., Haltia, E., Horne, P., Maidell, M., Pynnönen, S., Sajeva, M., Stenman, V., Raivio, K., Iittainen, V., Greis, K. and Laitinen, K. (2019). Finland's model in utilising forest data - Metsään.fi-website’s background, implementation and future prospects. PTT Reports 261.

 

Naumanen, M., Heimonen, R., Koljonen, T., Lamminkoski, H., Maidell, M., Ojala, E., Sajeva, M., Salminen, V., Toivanen, M., Valonen, M. ja Wessberg, N. (2019). Kestävän kehityksen innovaatiot: Katsaus YK:n Agenda 2030 kehitystavoitteisiin ja vastaaviin suomalaisiin innovaatioihin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:62.

 

Maidell, M., Cheney, E. and Rametsteiner, E. (2012). A common framework to assess and monitor forest governance. In publication: ETFRN News 53 - Moving Forward with Forest Governance.   

 

Yhteystiedot
puh: 040 164 8151
e-mail: matti.valonen(at)ptt.fi
twitter:

Matti Valonen

metsäekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Matti Valosen tutkimusaiheita ovat mm. bio- ja kiertotalous, aluetalousvaikutukset, kestävä kehitys ja uudet puupohjaiset tuotteet. Parasta aikaa hän on mukana Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimushankkeessa ja Itämeren kestävää käyttöä käsittelevässä MAREA -hankkeessa. 

Valonen toimii PTT:n metsäalan ennusteen ennustevastaavana. Ennusteessa hänen erikoisaiheensa on mekaaninen metsäteollisuus (saha- ja vaneriteollisuus). Tämän tiimoilta hän seuraa sekä teollisuuden että lopputuotemarkkinoiden kehitystä niin Suomessa kuin ulkomailla ja Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä verrattuna kilpailijamaihin. 

 

Valikoidut tutkimukset ja työpaperit: 

Godenhielm, M., Huovari, J., Keskinen P., Valonen M. 2021. Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit. PTT raportteja 270. 

Valonen, M., Huovari, J., Sajeva, M. ja Alimov, N. 2021. Turvetoimialan aluetalousvaikutukset. PTT työpapereita 203. 

Valonen, M., Huovari, J., Sajeva, M. ja Alimov, N. 2021. Turvetoimialan vaikutukset ovat suurimmat paikallisella tasolla. PTT Policy Brief 1/2021.  

Laine, A., Auer, J., Halonen, M., Horne, P., Karikallio, H., Kilpinen, S., Korhonen, O., Airaksinen, J., Valonen, M. ja Saario, M. 2020. Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista. 

Godenhielm, M., Huovari, J., Keskinen, P. ja Valonen, M. 2020.  Miten käyttää EU-elvytysrahaa vihreän siirtymän ja aluetalouden näkökulmasta? PTT Policy Brief 3/2020. 

Hänninen, H., Valonen, M. ja Haltia, E. 2020. Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä: Metsänomistaja 2020-tutkimuksen tuloksia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 63/2020 

Naumanen, M., Heimonen, R., Koljonen, T., Lamminkoski, H., Maidell, M., Ojala, E., Sajeva, M., Salminen, V., Toivanen, M., Valonen, M. ja Wessberg, N. 2019. Kestävän kehityksen innovaatiot - Katsaus YK:n Agenda 2030 kehitystavoitteisiin ja vastaaviin suomalaisiin innovaatioihin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:62 

Valonen, M., Haltia, E., Horne, P., Maidell, M., Pynnönen, S., Sajeva, M., Stenman, V., Raivio, K., Iittainen, V., Greis, K. ja Laitinen, K. 2019. Suomen malli metsätietojen hyödyntämisessä - Metsään.fi-verkkosivujen tausta, toteutus ja tulevaisuuden näkymät. PTT Raportteja 263. 

Valonen, M., Godenhielm, M. ja Horne, P. 2019. Kotitalousvähennyksen leikkaamisen arvioidaan vähentävän korjausrakentamisalan palveluiden käyttöä ja työllisyyttä. PTT Policy Brief 4/2019. 

Haltia, E., Rämö, A-K., Pynnönen, S., Valonen, M. ja Horne, P. 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen. PTT raportteja 255. 

Yhteystiedot
puh: 050 551 9125
e-mail: maurizio.sajeva(at)ptt.fi
twitter:

Maurizio Sajeva

vanhempi tutkija
PhD, Sustainability and Governance

Kestävän kehityksen tohtori Maurizio Sajeva on erikoistunut systeemien kokonaisvaltaisen kestävyyden arviointiin, tulevaisuuden tutkimukseen, tiedeyhteisö-rajapintoihin sekä havaintoihin perustuvaan päätöksentekoon. Hän on toiminut ‘Mountain governance and sustainable development’ -kurssin vierailevana Professorina Tuscian yliopiston (Italia) Innovation in Biology, Agri-food and Forest Systems (DIBAF) -laitoksella.

Tutkimustyössään Englannin De Montfort –yliopistossa, jossa hän on Honorary Visiting Research Fellow, hän on kehittänyt havaintoihin perustuvan GAME-menetelmän (Governance Assessment Matrix Exercise), osallistumisprosessin ja sosiaalisen oppimisen (social learning) kautta (https://www.dora.dmu.ac.uk/xmlui/handle/2086/13125). GAME toimii rajapintana tieteen, politiikan ja yhteisön välillä, tavoitteenaan parantaa niiden välistä kommunikaatiota ja kaventaa etäisyyttä.

Sajeva on työskennellyt aikaisemmin tieteellisessä virassa EU-komissiolla, DG Joint Research Centre  Statistical Indicators for Policy Assessment (SIPA), Security of Critical Networked Infrastructures (SCNI), Knowledge Assessment Methodologies (KAM), projektipäällikkönä Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksessa, ja Luonnonvarakeskuksessa koordinaattorina, tutkijana (FP7 ja ERA-net) sekä Maa- ja metsätalousministeriön edustajana EU-komission strategisissa työryhmissä (Agriculture, Knowledge and Innovation Systems (AKIS) Collaborative Working Group (CWG)) ja kansainvälisissä foorumeissa, kansainvälisten strategisten agendojen laatimiseksi muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Hän on lisäksi toiminut kehitysyhteistyön puolella (EU:n rahoittama PROIntensAfrica Coordination and Support Action ja ARCH, the Strategic Working Group for improved linkages between Agricultural Research and Agricultural Research for Development).

 

Kirjoituksia:

Taloustutka: Kestävyys ja globaali markkinamalli

Taloustutka: Suomi on puun maa – vai betonin?

Taloustutka: Viisaus syntyy vuorovaikutuksesta

 

Valikoidut julkaisut

Sajeva, M., M. Lemon and P. S. Sahota (2017). Governance for food security. A framework for social learning and scenario building. Accepted for publication in the International Journal of Food and Beverage Manufacturing and Business Models (IJFBMBM).

Sajeva, M. (2016). Governance for Sustainable Systems: the Development of a Participatory Framework. De Montfort University, Leicester, UK. https://www.dora.dmu.ac.uk/handle/2086/13125.

Sahota, P.S., M. Sajeva, M. Lemon, M. Brar (2016). Learning from the Sikh Gurus: Improved Decision Making for More Sustainable Futures. Springer, Philosophy of Management, February 2016, Volume 15, Issue 1, pp 21-34.

Sahota, P., Lemon, M., and Sajeva, M. (2016) Transferable case based lessons from value chain development in Kenya. Food Chain DOI: http://dx.doi.org/10.3362/2046-1887.2016.001

Sajeva, M., P. Singh Sahota and M. Lemon (2015). Giving Sustainability a Chance: a Participatory Framework for Choosing between Alternative Futures. Journal of Organisational Transformation and Social Change (JOTSC), 12 (1), pp. 57–89

Sahota, Lemon and Sajeva (2014). The Application of Supply Chain Principles to Knowledge Transfer (Knowledge Dynamics) and Sustainable Development (article sent for publication)

Sajeva, M (2012). Security, quality of life and development. A holistic approach. In “Quality of Life in Italy - Research and Reflections”, Social Indicators Research, an International and Interdisciplinary Journal for Quality-of-Life Measurement, Springer; Editors: Filomena Maggino, Università di Firenze, Firenze, Italy; Giampaolo Nuvolati, Dipto. Sociologia e Ricerca Sociale, Università di Milano-Bicocca, Milano, Italy, ISSN 1387-6570 ISBN 978-94-007-3897-3 ISBN 978-94-007-3898-0 (eBook); Springer Dordrecht Heidelberg New York London

Sajeva, M. and M. Masera (2006). A strategic approach to risk governance of critical infrastructures. International Journal of Critical Infrastructures 2006 - Vol. 2, No. 4  pp. 379 – 395 DOI: 10.1504/IJCIS.2006.011346

Masera, M., Y. Wijnia, L. de Vries, C. Kuenzi., M. Sajeva, M. Wejnen (2006). Governing risks in the European electricity system; in Critical Infrastructures at Risk - Securing the European Electric Power System, Springer Verlag - ISBN 978-1-4020-4364-2

Sajeva, M., A. Stefanini and M. Masera (2006). Risk Governance of the Electric Power System in North America: New Strategies for Facing Technological and Economic Changes (Technical EUR Report Nº 22288 EN), Ispra, Italy: European Commission JRC.

Sajeva M. and M. Masera (2006). Systems Analysis for a more Secure World: Risk Governance Strategies for the Electric Power Infrastructure; presented at ESReDA conference, 25-26 October, 2005- European Commission - DG Joint Research Centre, Ispra (VA), Italy; Proceedings published as EUR report

Sajeva, M., D. Gatelli and S. Tarantola (Joint Research Centre), H. Hollanders (MERIT) (2005); EUROPEAN INNOVATION SCOREBOARD - Methodology Report on European Innovation Scoreboard 2005, European Trend Chart on Innovation – European Commission Enterprise Directorate General

Sajeva, M. (2005). A Methodology for Quality Assurance of statistical indicators. The communication of risks and uncertainties for a continuous improvement (EUR 21547 EN)

Sajeva, M. (2005). The Technological Risk and Uncertainty in Governance and Economic Development (EUR 21548 EN) 

Yhteystiedot
puh: 040 481 9279
e-mail: olli.korhonen@ptt.fi
twitter:

Olli Korhonen

metsäekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Opiskelen maisterivaiheessa Helsingin yliopistossa ympäristö- ja luonnonvaraekonomian linjalla.

Kirjoituksia:

Riihikuivaa: Kestävä metsätalous on kaikkien etu

Riihikuivaa: Hiilinieluista lisätuloa metsänomistajille

 

Yhteystiedot
puh: 040 184 9590
e-mail: laura.aalto@ptt.fi
twitter:

Laura Aalto

metsäekonomisti
maatalous- ja metsätaloustieteiden kandidaatti

Yhteystiedot
puh:
e-mail: anni.jarvinen@ptt.fi
twitter: annijarvinenn

Anni Järvinen

tutkimusharjoittelija
maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti

Yhteystiedot
puh:
e-mail: patrik.kauppi@ptt.fi
twitter:

Patrik Kauppi

tutkimusharjoittelija

Patrik on tutkimusharjoittelijana mukana STN:n Climate Nudge -hankkeessa, jossa arvioidaan metsään liittyvien ilmastotuuppauksien potentiaalia nettohiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.