Ajankohtaista

Työllisyysluvuissa on vaihteeksi nähtävissä myönteisiä merkkejä, vaikka työttömien määrä on yhä suuri, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun tilastoja. Positiivista on, että työllisyyden lasku on taittunut yksityisen sektorin ansiosta.

Tutkimuskirjallisuudessa ekologisen kompensaation velvoittavuus on noussut näkyvästi esille. Tarkastelu kohdistuu ennen kaikkea siihen, pitäisikö toiminnanharjoittajien olla lain nojalla velvollisia hyvittämään luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamansa vahinko vai riittääkö vapaaehtoinen osallistuminen. Aihe liittyy myös taloudellisiin tekijöihin, sillä rajallisten resurssien tilanteessa on epäselvää, kuinka laajasti toimijat ovat halukkaita panostamaan vapaaehtoisiin toimiin, etenkin kun hyvitystoimenpiteiden kustannukset ovat korkeat.

Tervetuloa Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston ja Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus -hankkeen yhteistyössä järjestämään Kohti toimivampia ruokamarkkinoita -seminaariin keskiviikkona 3.12.2025.

Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa maltillisesti lähivuosina, mutta kasvun yllä on varjoja, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Yhdysvaltain tempoilevat tuontitullit ja Kiinan viennin ohjautuminen uusille markkina-alueille luovat riskejä. Hidasteena on myös maailmantalouden yleinen heikko suhdanne.

Puun hinnassa suurimmat nousut on toistaiseksi nähty, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Ensimmäistä kertaa vuosiin kuitupuun hinnassa on odotettavissa jopa pientä laskua. Yksityismetsien kantorahatulot kuitenkin nousevat tänä vuonna ennätyslukemiin, jopa huippuvuotta 2007 korkeammalle.

Pellervon taloustutkimus julkistaa metsäalan ennusteensa webinaarissa torstaina 9.10. klo 10.00. Ennusteessa tarkastellaan metsäteollisuuden ja metsätalouden lähivuosien kehitysnäkymiä.

Tuoreet tilastot eivät anna vieläkään lupausta asuntomarkkinoiden lähdöstä nousuun, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun lukuja. Tilanne heijastelee Suomen yleistä vaisua talouskehitystä ja kotitalouksien varovaisuutta kulutuspäätöksissään.

Kotitalouksien varovainen kulutus hidastaa myös ruokasektorin kasvunäkymiä tänä ja ensi vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Ruokavienti kasvaa, mutta odotettua hitaammin. Etenkin Yhdysvaltain tullipolitiikka tuo jännitteitä kansainväliseen kauppaan. Ruuan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia.

Tuoreimmat työllisyysluvut ovat odotettuakin synkemmät, arvioi Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun tilastoja.

Suomen talouden kasvu jää vaatimattomaksi myös ensi vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennuste. Talouskasvuksi ennustetaan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Investoinnit osoittavat pieniä merkkejä piristymisestä, mutta työmarkkinoiden tilanne on synkkä ja kotitalouksien kulutushalut laimeat. Velkaantuminen jatkuu sopeutuksesta huolimatta, ja hallituksen uusin finanssipolitiikan sääntely-yritys uhkaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, maassa oli lähes 100 000 maatilaa. Vuonna 2024 maatila- ja puutarhayrityksiä oli noin 41 000. Tilojen määrä on vähentynyt yli puoleen, mutta maatalouden kokonaistuottavuus on noussut kuitenkin noin 46 prosenttia. Maataloustukien osuus kokonaistuotoksesta on merkittävä, noin kolmanneksen, joten on eittämättä selvää, että tuilla on ollut vaikutusta Suomen maatalouden rakenteisiin. Maataloustukien avulla tuotantoa on siis kyetty ohjaamaan suuntaan, joka on yhteisesti sovittu ja päätetty.

Suomi on talousosaamisessa maailman huippua. Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman paras talousosaamisen kansa vuoteen 2030 mennessä, ja julkisuudessa onkin käyty paljon keskusteluja, miten parhaiten edistää talousosaamistamme. Keskustelu on kuitenkin hyvin pitkälti rajoittunut kotimaamme tilanteeseen, minkä takia olemme jättäneet suuremman kansainvälisen näkökulman täysin hyödyntämättä, kuten meillä suomalaisilla on tapana tehdä.

Suomen talouteen odotetaan kuumeisesti käännettä, mutta tuoreet tilastotiedot ovat kerta toisensa jälkeen olleet pettymyksiä. BKT ei kohoa, työttömyys rikkoo ennätyksiä ja kotimainen kulutus sakkaa. Voiko kasvuajureita löytyä, vaikka maailmantalous on hidastumassa?