- Tiedotteet
- Ruoka
Lintuinfluenssan taloudelliset vaikutukset siipikarjasektorille riippuvat merkittävästi siitä, millaisen hallinnollisen ja markkinareaktion mahdollinen taudinpurkaus aiheuttaa, eikä yksinomaan siitä, millaisella tilalla tautitapaus esiintyy, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys.
Selvityksessä tarkasteltiin korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) hallintatoimien ja mahdollisten taudinpurkausten taloudellisia vaikutuksia Suomen siipikarjasektorilla sekä yksittäisille toimijoille että koko toimialalle koti- ja vientimarkkinoilla.
Siipikarjanlihantuotanto on merkittävä kotieläinsektori Suomessa. Tuotanto on kasvanut kysyntälähtöisesti, kapasiteettia on vahvistettu investoinneilla ja uusia vientiavauksia on saatu Aasian markkinoille. Samaan aikaan korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on levinnyt voimakkaasti Euroopassa 2020-luvulla, mikä on nostanut tautitapausten taloudellisten vaikutusmekanismien ymmärtämisen aiempaa keskeisempään rooliin.
Kotimarkkinavaikutukset muodostuvat tuotantoketjun häiriöistä
Selvityksessä arvioitiin kotimarkkinavaikutuksia neljälle tilatyypille: broilerikasvattamolle, broileriemotilalle, kananmunantuotantotilalle ja muulle siipikarjatilalle, kuten fasaanitarhalle. Kotimarkkinoilla vaikutusten suuruus ei määräydy ensisijaisesti hävitettävän tuotannon arvon perusteella, vaan ratkaisevaa on tuotannon keskeytymisestä ja ylösajon viiveistä aiheutuva myyntitulojen menetys alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa. Merkittävimmät vaikutukset kotimarkkinoilla aiheutuvat broileriemotilojen tuotantohäiriöistä. Yhdenkin emoparven hävittäminen aiheuttaa useiden kuukausien tuotantohäiriön, joka heijastuu laajasti koko broilerituotantoketjuun.
Myös tautitapauksesta vapaat tilat saattavat altistua vaikutuksille, mikäli ne esimerkiksi jäävät muodostettavan rajoitusvyöhykkeen sisälle. Rajoitusvyöhykkeellä tarkoitetaan tautitapauksen ympärille määriteltävää aluetta, jolla siipikarjan siirtoja ja toimintaa rajoitetaan taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitusvyöhykkeen vaikutukset voivat olla lähes yhtä merkittäviä kuin varsinaisen taudinpurkauksen vaikutukset.
”Rajoitusvyöhykkeiden toimintarajoituksilla sekä tuotantotilojen saneerauksilla on keskeinen merkitys kokonaisvaikutusten muodostumisessa. Tulokset korostavat ennakoivien toimenpiteiden ja tehokkaan riskienhallinnan merkitystä vaikutusten minimoinnissa”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola
Kotimarkkinoiden taloudelliset vaikutukset laskettiin myyntitulojen menetyksinä sekä alkutuotannolle että elintarviketeollisuudelle. Niin broilerikasvattamon kuin kananmunatilankin tautitapauksessa alkutuotannon taloudelliset vaikutukset olivat noin miljoona euroa ja elintarviketeollisuudessa 2–4 miljoonaa euroa. Tautivapaana tilana rajoitusvyöhykkeen sisälle jäämisen vaikutukset olivat samaa suuruusluokkaa. Broileriemotilan tautitapauksen taloudelliset vaikutukset olivat huomattavasti suuremmat. Alkutuotannossa noin 10 miljoonaa euroa ja elintarviketeollisuudessa 30–35 miljoonaa euroa.
Kokonaisvaikutusten laskemisessa ei ole otettu huomioon esimerkiksi desinfioinneista, tuotteiden varastoinnista, logistiikan uudelleenjärjestelyistä, tuotantotilojen saneerauksista, tiukemmasta biosuojauksesta sekä muista lisätoimenpiteistä aiheutuvia suoria kustannuksia. Saneeraukset on kuitenkin huomioitu tuotannon ylösajon viiveenä.
Vientivaikutukset samanlaisia kaikilla tilatyypeillä
EU:n ulkopuolisilla vientimarkkinoilta taloudellisten vaikutusten arviointi keskittyi Kiinan markkinoihin. Lintuinfluenssan toteaminen missä tahansa siipikarjan pitopaikassa johtaa koko maan kattavaan vientikieltoon. Tämä tarkoittaa, että varsinaisen tuotantotilan ja esimerkiksi riistatilan HPAI-tapaukset ovat vientivaikutusten näkökulmasta yhtäläisiä tapahtumia. Vientirajoitusten kestosta riippuen myyntitulojen menetykset vaihtelivat 7–30 miljoonan euron välillä.
”Vientivaikutukset vaihtelevat pääosin vientirajoitusten keston perusteella. Erityisesti vaihtoehtoisten vientimarkkinoiden heikompi hinta aiheuttaa myyntitulojen menetyksiä. Vientimaa ei automaattisesti pura vientikieltoa taudin hävittämisen jälkeen, vaan edellyttää erillisiä hallinnollisia prosesseja”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.
Selvityksen tilaajina ja rahoittajina olivat Atria Suomi Oy, HKFoods Finland Oy, Naapurin Maalaiskana Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry sekä Elintarviketeollisuusliitto ry.
Koko raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut/lintuinfluenssan-hallintatoimien-ja-mahdollisten-taudinpurkausten-taloudelliset-vaikutukset-suomen-siipikarjasektorille/
Lisätietoja
Mauri Yli-Liipola
maatalousekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi
Pekka Kinnunen
