Ajankohtaista

Kotimaisen puun kysyntä kasvaa ja hinnat sekä hakkuumäärät nousevat lähivuosina, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Taustalla vaikuttaa metsäteollisuuden lisääntyvä puun tarve, ja lisäksi puumarkkinat jatkavat sopeutumista Venäjän-tuonnin loppumiseen. Kuitupuun ja tukin pitkään tasaisena pysynyt hintasuhde kaventuu. Metsänomistajille kehitys merkitsee kantorahatulojen kasvua.

Vihreä siirtymä muuttaa Suomen ammattirakennetta ja lisää niin sanottujen vihreiden taitojen ja ammattien kysyntää, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja MDI Public Oy:n valtioneuvostolle laatima selvitys. Muutokseen vastaaminen vaatii monipuolista ja ketterää koulutustarjontaa sekä yritysten omia panostuksia osaamiseen. Selvityksessä havaittiin myös tarve eurooppalaiselle luokittelulle, jolla arvioidaan ammattien vihreyttä.

Monipaikkaisuuteen ei vaikutusarviointiin perustuvassa tutkimuksessa havaittu liittyvän merkittäviä kuntatalousvaikutuksia. Monipaikkaisuuden vaikutukset jäivät vähäisiksi kuntien tilinpäätösaineistossa, mutta myös palvelutuotannon nettokustannuksissa. Näin todetaan 20. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan loppuraportissa.

Ruuan hinta nousee tänä vuonna edelleen yleistä inflaatiota nopeammin, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Taustalla vaikuttaa etenkin yleinen kustannustason nousu viime vuosien aikana. Ruuan kuluttajahinnat nousevat noin 7,5 prosenttia, mikä on selvästi viime vuotta vähemmän. Maatalouden yrittäjätulo kohenee hieman, kun muun muassa energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat laskevat, mutta kannattavuus pysyy heikkona.

Kotieläintilojen investointiavustuksilla on ollut myönteinen vaikutus tilojen kasvuun ja toiminnan jatkuvuuteen, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Investointihalukkuus on kuitenkin viime vuosina kärsinyt, kun pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet kustannuksia ja lisänneet epävarmuutta toimintaympäristössä. Tutkimuksen mukaan EU-rahoituskausien vaihdoksista pitäisi tehdä nykyistä sujuvampia, ettei tukien hakuun tule pitkiä katkoksia.

Suomen seuraava hallitus ryhtyy työhön tilanteessa, jossa talouskasvu on heikkoa, alijäämä kasvaa ja työllisyys lähtee laskuun. Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennuste arvioi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna yhden prosentin. Inflaatiopaineet alkavat tämän vuoden mittaan hellittää, mutta kotitalouksien tilanne on silti vaikea. Perusennusteen lisäksi on laadittu kolme skenaariota Ukrainan sodan kehityskulkujen vaikutuksista talouteen.

Tutkimuslaitoksen maaliskuu on jälleen erityisen työntäyteinen ennustetyön käynnistyttyä toden teolla. Maaliskuussa saimme myös uusia osaajia taloon – Mauri Yli-Liipola aloitti maatalousekonomistina ja Maria Sivonen kansantalouden tutkimusryhmässä tutkimusharjoittelijana. Molemmat tuovat PTT:lle hienon lisän omaa osaamistaan ja uutta intoa kehittää sekä omaa että talon osaamista.

Ruuan hinta ja rahan jakautuminen ruokaketjun toimijoiden kesken on kuuma kestoaihe julkisessa keskustelussa. Maatalouden kannattavuus on heikkoa, kriisit koettelevat markkinoiden kestävyyttä ja kuluttajahinnat ovat viime kuukausina nousseet rajusti. Tuoretta tutkimustietoa ruokaketjun kokonaisvaltaisesta arvonmuodostuksesta ja vaikkapa markkinahäiriöiden vaikutuksista ei kuitenkaan ole. Tätä vajetta ryhtyy täyttämään tänä keväänä alkanut PTT:n, Luken ja REINU econin tutkimushanke.

Nuorten yrittäjien mielestä maaseudun vahvuuksia yritystoiminnalle ovat monipuolinen luonto, asumismenot ja yrittäjyyskulttuuri, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Heikkouksia sen sijaan olivat väestön ikääntyminen ja vähentyminen sekä liikenneyhteydet. Nuoret yrittäjät kokivat viime vuosien kriisien vaikuttaneen maaseudun elinvoimaan osin positiivisesti: erityisesti kotimaisen tuotannon merkityksen nähtiin kasvaneen.

PTT, Helsingin yliopisto ja Owal Group ovat käynnistäneet tutkimushankkeen, joka selvittää Suomen lomautusjärjestelmän toimivuutta. Tavoitteena on arvioida järjestelmän hyötyjä ja haittoja sekä antaa poliittisille päätöksentekijöille ja valmistelijoille kehitysehdotuksia. Järjestelmä on ollut käytössä suurin piirtein nykymuodossaan jo vuosikymmeniä.

Vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla myytyjen yksiköiden määrä kasvoi verrattuna alkuvuoteen.