Miten lisääntyvä kestävyyssääntely vaikuttaa Suomen maatilojen rahoituksen saantiin?

Kestävyys ja vastuullisuus korostuvat yhä vahvemmin niin maatalouden tukipolitiikan kuin pankkien sääntelyssä, mutta tutkittua tietoa näiden muutosten vaikutuksista maatalouden rahoitusasemaan on vähän. Pellervon taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus Luke ovat aloittaneet yhteisen tutkimuksen, jossa selvitetään, miten EU:n kestävän rahoituksen taksonomia ja pankkien lisääntyvä sääntely vaikuttavat maatalouden pankkirahoituksen saantiin. Tieto on tärkeää kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi tulevaisuudessa.

”Maatalouden kannattavuus on ollut jo pitkään heikkoa ja toimintaympäristön viime vuosien vaikeudet ovat hankaloittaneet tilannetta entisestään. Samaan aikaan eri tahoilta tuleva kestävyyttä ja vastuullisuutta korostava sääntely lisääntyy ja vaikuttaa sekä pankkeihin että maatalouteen – ja näiden yhtymäkohdassa maatalouden rahoitukseen. Vaikutuksista tarvitaan tutkittua tietoa”, kertoo ekonomisti Kirsi Noro.

Tutkimuksessa keskeistä on pankkirahoituksen näkökulma, mutta tavoitteena on lisäksi tunnistaa, mitä julkinen sektori ja maatalousyrittäjät itse voivat tehdä maatalouden rahoitusaseman ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Maatiloille tehdään oman rahoitusaseman parantamisen keinoista tiivis ja helposti ymmärrettävä käsikirja.

”On tärkeää luoda edellytykset sille, että kannattavia maatalouden investointeja voidaan rahoittaa tulevaisuudessakin. Jotta ruokaa pystytään tuottamaan taloudellisesti kannattavasti, maatilojen on voitava tehdä investointeja, ja niihin tarvitaan rahoitusta. On huomattava sekin, että kestävyyssääntely voi vaikuttaa eri tavoin maatalouden eri tuotantosuuntiin”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Maatalouden taksonomiakriteereistä vielä epätietoisuutta

Erityisen tarkastelun kohteena on EU:n kestävän rahoituksen taksonomian sääntely. Sen kriteerit maatalouden osalta ovat vielä valmistelussa, mikä tekee tutkimustyöstä haastavaa. Asiassa on kuitenkin tärkeää olla valppaana hyvissä ajoin. Tieto on arvokasta myös maatilojen tulevaisuudenuskolle, jota kohonneet kustannukset, heikko kannattavuus ja epätietoisuus tulevasta kalvavat.

”Epävarmuus painaa viljelijöiden mielialaa, ja kiinnostus investointeihin ja toiminnan jatkamiseen on vähentynyt. Suunta on huolestuttava, mutta käänne on mahdollinen. Tutkimus kytkeytyykin sellaiseen laajempaan ajatteluun, että voisiko vastuullisuudesta tulla jopa kilpailuetu suomalaiselle maataloudelle”, sanoo Päivi Kujala.

MARTO-tutkimushankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera, ja lisäksi rahoittajana toimii Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. MARTO-hankkeen lisäksi PTT:llä on käynnissä useita muita kestävyysteeman tutkimuksia, joissa tarkastellaan muun muassa vihreän siirtymän vaikutuksia, hiilikompensaatiomarkkinoita ja biotalouden arvonlisän kestävää kasvattamista.

Lisätietoja