- Blogit
- Ruoka
Ruuasta ja sen hinnasta on uutisoitu ja keskusteltu viime aikoina paljon. Uutisointia on sävyttänyt huoli nopeasti nousseesta ruuan hinnasta ja hinnan nousun vaikutuksista kotitalouksiin tilanteessa, jossa ostovoima on heikentynyt poikkeuksellisen korkean yleisen inflaation takia. Viime vuonna ruuan (elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat) hinta nousi Suomessa keskimäärin 10,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Ennen hintojen kääntymistä nousuun ruuan hintakehitys oli ollut maltillista useita vuosia.
Tämän vuoden aikana ruuan hinnan nousu on jatkunut. Olemme ennustaneet ruuan hinnan nousun jatkuvan tänäkin vuonna yleistä inflaatiokehitystä nopeampana. Huhtikuussa julkaistun maa- ja elintarviketalouden ennusteemme mukaan ruuan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 7,5 prosenttia. Hintojen nousuvauhti hidastuu kuitenkin asteittain kuluvan vuoden aikana.
Kuinka paljon kuluttajien ruokalasku on muuttunut hintojen nousun myötä? Asumismenot, ruoka ja liikenne ovat kotitalouksien suurimmat menoerät (Kuva 1). Selvästi suurin kuluerä on asuminen, joka on yli kaksinkertainen ruokaan verrattuna. Tilastokeskuksen kansantalouden vuositilinpidon (1) ennakkotiedon mukaan kotitalouden kulutusmenot kasvoivat viime vuonna käyvin hinnoin tarkasteltuna 7,1 prosenttia.
Ruuan arvon muutos oli 5,3 prosenttia. Euroissa tarkasteltuna kotitaloudet käyttivät kulutusmenoistaan ruokaan viime vuonna 15 757 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin noin 5 450 euroa kotitaloutta (2) kohden. Kasvua edellisvuoteen oli 795 miljoonaa euroa käyvin arvoin. Kotitaloutta kohden laskettuna kasvua oli vuodessa keskimäärin noin 275 euroa, eli noin 23 euroa kuukaudessa. Vaihtelu kotitalouksien kesken on toki suurta riippuen kotitalouden koosta, lasten lukumäärästä sekä käytettävissä olevista tuloista. Pienempituloisilla kotitalouksilla ruuan suhteellinen osuus kulutusmenoista on isompi verrattuna suurempituloisiin. Kotitalouksien mahdollisuudet sopeuttaa kulutustaan ovat niin ikään vaihdelleet.
Ruuan suhteellinen osuus kulutusmenoista säilyi likimain ennallaan
Ruuan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista ei kuitenkaan kasvanut. Viime vuonna ruuan osuus kotitalouksien kulutusmenoista ennakkotiedon mukaan oli 12,0 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2021 oli 12,2 prosenttia. Ruuan suhteellinen osuus kulutusmenoista säilyi siis likimain ennallaan. Siihen, miksi ruokaan käytetty rahamäärä ei viime vuonna noussut enemmän, on vaikuttanut se, että kotitalouksissa on sopeutettu kulutuksen määrää ja rakennetta: on ostettu vähemmän ja siirrytty edullisempiin tuotteisiin. Kulutuksen volyymin pieneneminen monissa tuoteryhmissä on nähtävissä viime vuoden osalta myös Päivittäistavara ry:n myyntitilastoista.
On kuitenkin huomioitava, että ruokaa kulutetaan myös kahvila-, ravintola- ja muissa ateriapalveluissa. Pandemian aikana vähittäiskaupasta ostettiin enemmän ruokaa, kun ravintola- ja ruokapalvelusektoriin kohdistui rajoituksia. Viime vuonna ravintola- ja ruokapalvelusektorin osalta volyymi palautui, mikä on osin myös vaikuttanut volyymin pienenemiseen ruokakaupoissa.
Korkean inflaation myötä kuluttajien hintatietoisuus on lisääntynyt, ja kiinnostava kysymys onkin, miten kulutuskäyttäytymisen kehittyminen jatkuu. Palautuuko ruuan kulutus hintojen nousun hidastuessa ja mahdollisesti taittuessa ja ostovoiman kohentuessa, vai nähdäänkö kotitalouksien kulutuksen ja ostoskorin rakenteessa pysyvämpiäkin muutoksia? Tämä on kysymys, jota varmasti pohditaan myös elintarviketeollisuudessa, kun tuotannon volyymi on jo toista vuotta laskusuunnassa.
1: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden vuositilinpito [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 31.12.2022. ISSN=2954–0828. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 28.6.2023]. Saantitapa: https://www.stat.fi/julkaisu/cl8iknddg5yu809w278sbgb9s
2: Suhteutettuna kotitalouksien määrään vuonna 2021.
