Ajankohtaista

Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muita Pohjoismaita, mutta suunta voidaan kääntää lisäämällä työmarkkinoiden joustavuutta sekä kannustamalla yrityksiä uudistumaan ja panostamaan korkeamman arvonlisän tuotantoon. Pellervon taloustutkimus PTT:n pitkän aikavälin kasvuennuste arvioi, että Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvaa keskimäärin 1,0 prosenttia vuodessa 2023–2033 ja 2,7 prosenttia vuodessa 2034–2043. Ennusteessa on selvästi nostettu oletusta maahanmuuton määrästä Tilastokeskuksen väestöennusteeseen nähden.

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden on ennustettu kasvavan moninkertaiseksi. Se vaatii kuitenkin paljon kompromisseja, sillä on vaikea luoda markkinaa, joka palvelisi yhtä aikaa yhteiskunnan etua sekä kuluttajien, yritysten ja tuottajien tavoitteita. Eri osapuolten suosimat hillintätoimet voivat olla ristiriitaisia ja tulokset hankalia todentaa. Kuluttajat puolestaan ovat epätietoisia hiilimarkkinoiden toiminnasta ja suhtautuvat kriittisesti päästöjen kompensointiin.

Mitä Suomen seuraavan hallituksen tulisi ottaa huomioon, kun se rakentaa omaa ohjelmaansa? Pellervon taloustutkimus PTT on julkaissut sarjan politiikkasuosituksia, jotka käsittelevät eri sektoreita ja teemoja. Tältä sivulta löydät tiivistelmät sekä linkit kaikkiin suosituksiin.

Pandemia ja Ukrainan sota tuovat muutospaineita Suomen teollisuuden huoltovarmuuteen ja varautumiseen, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Sekä yksityisillä että julkisilla toimijoilla on oltava kannustimia ylläpitää huoltovarmuutta, huoltovarmuuskriittiset tuotteet on määriteltävä, ja huoltovarmuudelle on luotava mittari. Riskejä pitää pystyä hallitsemaan koko tuotantoketjujen tasolla. Tapaustutkimuksena tarkastellaan kotimaista tekstiili- ja vaateteollisuutta.

Metsäteollisuuden viennin arvo laskee tänä vuonna etenkin puutuotteiden hankalan markkinatilanteen takia, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Teollisuutta rasittaa yleinen kustannusten nousu ja rakentamisen hiipuminen niin Suomessa kuin globaalisti. Sopeutumistoimia on odotettavissa varsinkin sahoilla ja paperiteollisuudessa. EU:n tuleva pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus voi puolestaan heikentää suomalaisen kartongin markkina-asemaa.

Kotimaisen puun kysyntä kasvaa ja hinnat sekä hakkuumäärät nousevat lähivuosina, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Taustalla vaikuttaa metsäteollisuuden lisääntyvä puun tarve, ja lisäksi puumarkkinat jatkavat sopeutumista Venäjän-tuonnin loppumiseen. Kuitupuun ja tukin pitkään tasaisena pysynyt hintasuhde kaventuu. Metsänomistajille kehitys merkitsee kantorahatulojen kasvua.

Vihreä siirtymä muuttaa Suomen ammattirakennetta ja lisää niin sanottujen vihreiden taitojen ja ammattien kysyntää, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja MDI Public Oy:n valtioneuvostolle laatima selvitys. Muutokseen vastaaminen vaatii monipuolista ja ketterää koulutustarjontaa sekä yritysten omia panostuksia osaamiseen. Selvityksessä havaittiin myös tarve eurooppalaiselle luokittelulle, jolla arvioidaan ammattien vihreyttä.

Monipaikkaisuuteen ei vaikutusarviointiin perustuvassa tutkimuksessa havaittu liittyvän merkittäviä kuntatalousvaikutuksia. Monipaikkaisuuden vaikutukset jäivät vähäisiksi kuntien tilinpäätösaineistossa, mutta myös palvelutuotannon nettokustannuksissa. Näin todetaan 20. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan loppuraportissa.

Ruuan hinta nousee tänä vuonna edelleen yleistä inflaatiota nopeammin, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Taustalla vaikuttaa etenkin yleinen kustannustason nousu viime vuosien aikana. Ruuan kuluttajahinnat nousevat noin 7,5 prosenttia, mikä on selvästi viime vuotta vähemmän. Maatalouden yrittäjätulo kohenee hieman, kun muun muassa energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat laskevat, mutta kannattavuus pysyy heikkona.

Kotieläintilojen investointiavustuksilla on ollut myönteinen vaikutus tilojen kasvuun ja toiminnan jatkuvuuteen, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Investointihalukkuus on kuitenkin viime vuosina kärsinyt, kun pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet kustannuksia ja lisänneet epävarmuutta toimintaympäristössä. Tutkimuksen mukaan EU-rahoituskausien vaihdoksista pitäisi tehdä nykyistä sujuvampia, ettei tukien hakuun tule pitkiä katkoksia.