Ajankohtaista

Työllisyys pysyy Suomessa yhä suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka työmarkkinoilta ja taloudesta on tullut paljon huonoja uutisia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun työllisyyslukuja.

Suomen talous tarpoo vielä taantumassa, mutta loppuvuonna näkymät kirkastuvat, ja ensi vuonna on jo odotettavissa talouskasvua. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia ja kasvaa vuonna 2025 1,2 prosenttia. Taloutta painavat vielä alaspäin rakentamisen alakulo ja heikko vientikehitys. Jo loppuvuonna taloutta alkavat piristää laskeva korkotaso ja inflaation talttuminen. Työllisyys heikkenee, mutta vain maltillisesti. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena muun muassa hyvinvointialueiden vaikeuksien ja lisääntyvien puolustusinvestointien vuoksi.

Viime vuonna Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla yksiköiden tuotanto ja myynti lisääntyivät vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta laskua oli selvästi edeltävästä vuodesta. Myytyjen yksiköiden keskihinta pysytteli yli kaksinkertaisena vuoden 2022 hintoihin verrattuna.

Suomen väestökehitys ja aluetalous käyvät läpi suurta murrosta, kun kaupungistuminen kiihtyy ja syntyvyys laskee. Pellervon taloustutkimuksen tuore Puheenvuoro-julkaisu pohtii, miten asuntomarkkinoiden alueellinen kehitys kytkeytyy myös yritysrahoitukseen ja laajempaan taloudelliseen toimeliaisuuteen. Vaikutuksia voi koitua varsinkin mikro- ja pienyrittäjille, mutta myös kokonaisten seutujen elinvoimalle.

Odotetusti tammikuu oli vielä heikko asuntokaupassa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Veera Holappa. ”Kauppamäärät olivat pieniä, koska osa kaupoista siirtyi viime vuoden puolelle ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden poiston myötä”, Holappa kommentoi.

Työttömyys jatkoi tammikuussa kasvuaan, mikä on varsin odotettu kehitys, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita työvoimatilastoja.

Asuntomarkkinat vilkastuvat ja asuntojen hinnat kääntyvät vihdoin nousuun vuoden 2024 aikana, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat koko maassa tänä vuonna 0,5 prosenttia, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Vuokrien kasvu kiihtyy, erityisesti ARA-asunnoissa. Lisääntyvä maahanmuutto kasvattaa varsinkin suurten kaupunkien vuokra-asuntokysyntää. Asuntopolitiikassa olisi ryhdyttävä hillitsemään segregaatiota yhä kunnianhimoisemmin, esimerkiksi edistämällä asuinalueiden monimuotoista asuntotarjontaa ja takaamalla laadukas opetus kaikilla alueilla.

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kasvu vaatii monien ongelmien ratkaisemista ilmastoyksiköiden tuotannossa ja käytössä, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti. Maanomistajien halukkuus osallistua markkinoille riippuu paljon siitä, miten hiilimarkkinoiden sääntely kehittyy ja millaiseksi muodostuvat yksiköiden laatuvaatimukset ja hinta. Tulevaisuuden kehitystä arvioivien skenaarioiden perusteella vapaaehtoiset markkinat eivät olisi johtamassa merkittäviin muutoksiin Suomen maankäyttösektorilla.

Asuntomarkkinat ovat vilkastumassa, mutta lisääntyvät kauppamäärät eivät vielä näy hinnoissa, kommentoi PTT:n ekonomisti Veera Holappa asuntojen tuoreita hintatilastoja.

Työikäisen väestön määrä on kasvanut lisääntyneen nettomaahanmuuton ansiosta, ja kehitys vaikuttaa jatkuvan, kommentoi PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk Tilastokeskuksen torstaina julkaisemia tilastoja.

Ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden asemaan liittyy nykymuodossaan merkittäviä riskejä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys arvioi eri ratkaisuvaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä poimijoihin että marjayrityksiin. Tarvittavasta jatkovalmistelusta hallitus linjaa myöhemmin.

Suomen huoltovarmuusjärjestelmää on kehitettävä kustannusvaikuttavasti, ja resurssit on kohdennettava toimiin, jotka parhaiten parantavat kriisinkestävyyttä suhteessa hintaan. Pellervon taloustutkimus PTT herättelee tuoreessa julkaisussaan keskustelua erityisesti siitä, miten ruuan huoltovarmuus turvataan, kun ilmasto lämpenee, geopoliittinen epävakaus kasvaa, ja maatalous käy läpi omaa rakennemuutostaan.

Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskeva sääntely elää isoa murrosvaihetta, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murtumassa. Suomella on mahdollisuus ottaa EU-tasolla tärkeää roolia, kun sääntelyä kehitetään, kertoo tuore selvitys.