Pikakommentti: Hauraita myönteisiä merkkejä työmarkkinoilla

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2025 syyskuussa 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. 15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 syyskuussa 32 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 71,1 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 9,9 %.

Työllisiä miehiä oli 30 000 enemmän ja työllisiä naisia 14 000 vähemmän viime vuoden syyskuuhun verrattuna.

”Miesten työllisyys on kohentunut, minkä ajurina on yksityinen sektori. Toimialoista muun muassa teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa on näkyvissä positiivista kehitystä, ja ne ovat nimenomaan miesvaltaisia aloja”, sanoo Busk.

Naisten työllisyys sen sijaan laskee yhä, minkä taustalla vaikuttavat ilmeisesti julkisen sektorin vähennykset. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen, eikä korkeasti koulutettujenkaan työttömyys näytä olevan vielä helpottamassa.

”Lähikuukaudet näyttävät, jatkuuko talouden hauras kasvu ja heijastuuko se työmarkkinoille”, sanoo Busk.

Pakollista vai vapaaehtoista? Pohdintaa ekologisesta kompensaatiosta

Suomen luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä velvoittava malli ei saanut riittävää poliittista tukea, minkä vuoksi ekologinen kompensaatio jäi vapaaehtoiseksi. Tämä tarkoittaa, että kompensaation toteutuminen riippuu toiminnanharjoittajien omista päätöksistä. Mallia on kritisoitu siitä, että ilman laajaa vapaaehtoista osallistumista haittojen korjaamisen kustannukset voivat osittain siirtyä veronmaksajien kannettavaksi.

Ekologinen kompensaatio on taloudellinen ohjauskeino, jota tulisi soveltaa sen jälkeen, kun haittojen välttämisen, minimoimisen ja lieventämisen mahdollisuudet on hyödynnetty. Sen tavoitteena on sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat haitat hankkeen kustannuksiin ja siten kannustaa toimijoita vähentämään negatiivisia vaikutuksia ympäristöön.

Kansainvälisesti on olemassa velvoittavia esimerkkejä. Englannin Biodiversity Net Gain (BNG) -mallissa toimijoilta edellytetään, että haittojen kompensointi ylittää aiheutetun vahingon vähintään 10 prosentilla. Malli pyrkii parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja luomaan uusia ansaintamahdollisuuksia maanomistajille.

Toimijoiden ympäristövastuullista toimintaa ohjaavia ajureita voidaan tarkastella monella tavalla. Vapaaehtoisessa mallissa kompensointi lisää kustannuksia, mikä voi vaikuttaa kilpailuasemaan. Toisaalta monet toimijat ovat jo kehittäneet omia biodiversiteettistrategioitaan, ja aktiivinen osallistuminen voi tarjota maine- ja kilpailuetuja. Myös lakisääteisen mallin puitteissa toimijat voivat toimia vaatimustasoa kunnianhimoisemmin ja näin luoda kilpailuetua.

Velvoittavuus herättää myös oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suurilla toimijoilla on usein paremmat resurssit kompensaation toteuttamiseen kuin pienillä. Lisäksi on esitetty kriittisiä näkemyksiä siitä, että kompensaatio ei ole kaikissa tapauksissa turvannut kokonaisheikentymättömyyttä ja saattaa osaltaan oikeuttaa luonnon heikentämistä.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että luonnon monimuotoisuus on jatkanut vähenemistään, Suomi on sitoutunut kansainvälisiin biodiversiteettitavoitteisiin, ja tieteellisessä keskustelussa on tuotu esiin, että haittojen aiheuttajien tulisi kantaa suurempi vastuu saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Velvoittavan ekologisen kompensaation on arvioitu tukevan myös luonnonarvo- ja kompensaatiomarkkinoiden syntyä, sillä varmistettu kysyntä voisi madaltaa maanomistajien kynnystä ryhtyä tuottamaan luontoarvoja etukäteen. Tämä helpottaisi myös haittojen aiheuttajia, sillä nykyisin haasteena on sopivien kohteiden löytäminen. Samalla toimivien markkinoiden syntyminen voisi vähentää julkisen rahoituksen tarvetta luonnonsuojelussa.

Vaikka ekologinen kompensaatio ei yksin riitä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, sen velvoittava käyttö voisi toimia yhtenä keinona haittojen hallinnassa luontojalanjäljen pienentämisen ja muiden luontotekojen rinnalla. Velvoittavuus merkitsisi sitä, että hankkeiden ympäristövaikutukset huomioitaisiin kustannuksissa, mikä ohjaisi toimijoita noudattamaan lieventämishierarkiaa johdonmukaisemmin ja edistäisi siten kestävämpiä ratkaisuja. Velvoittavan ekologisen kompensaation soveltaminen voisi rajautua tietynlaisiin maankäyttöhankkeisiin, kuten merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttaviin projekteihin, tai kohdistua valikoituihin luonnonarvoihin. Vapaaehtoista mallia voitaisiin puolestaan hyödyntää edelleen muiden luonnonarvojen turvaamisessa.

Lähteet: 

Kangas & Ollikainen. 2023. Behavioural and Welfare Analysis of an Intermediary in Biodiversity Ofset Markets. https://doi.org/10.1007/s10640-022-00751-5  

Kotiaho, J. S., Bäck, J., Herzon, I., Häyrynen, S., Jokimäki, J., Kallio, K. P., Kulmala, L., Laine, I., Lehikoinen, A., Nieminen, T.M., Oksanen, E., Onkila, T., Pappila, M., Silfverberg, O., Sinkkonen, A., Sääksjärvi, I. ja Kangas, J. 2023. Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 4A/2023. Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi 

Kujala, H., Pappila, M., Leskinen, P., Tuomisaari, J., Jalkanen, J., Salokannel, V., Nieminen, E., Moilanen, A., Halme, P., Aulake, M., Pykäläinen, E., Mustajärvi, L., Oinonen, I., Kotilainen, J. ja Kotiaho, J. 2024. Ekologinen kompensaatio Suomessa: analyysi sääntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista. https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/141917/93045 

Pekkonen, M., Lumiaro, R., Pappila, M., Varumo, L., Vuori, K-M., Koivikko, R., Koljonen, S., Pihlanen, S., Ahola, A. ja Salo, P. (2025) Ekologinen kompensaatio Suomessa. Kokeilut ja käytäntöjen kehittäminen luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4  

Swinfield, T., Shrikanth, S., Bull, J.W. et al. 2024. Nature-based credit markets at a crossroads. Nat Sustain 7, 1217–1220 https://doi.org/10.1038/s41893-024-01403-w 

Valtioneuvosto. 2024. EU’s Nature Restoration Regulation supported by Member States – Regulation into force in July–August. Finnish Government.  https://valtioneuvosto.fi/en/-/1410903/eu-s-nature-restoration-regulation-supported-by-member-states-regulation-into-force-in-july-august 

Valtioneuvosto. 2025. Soveltamisopas viitoittamaan vapaaehtoista ekologista kompensaatiota https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/soveltamisopas-viitoittamaan-vapaaehtoista-ekologista-kompensaatiota 

Vähä-Piikkiö, 2021. Ekologinen kompensaatio. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_09_22_Tyopapereita_2_Vaha_Piikkio.pdf 

Wunder, Sven & Fraccaroli, Cecilia & Bull, Joseph & Dutta, Trishna & Eyres, Alison & Evans, Megan & Thorsen, Bo & Jones, Julia & Maron, Martine & Muys, Bart & Pacheco, Andrea & Olesen, Asger & Swinfield, Thomas & Tegegne, Yitagesu & White, Thomas & Zhang, Han & Ermgassen, Sophus. 2024. Biodiversity credits: learning lessons from other approaches to incentivize conservation. DOI:10.31219/osf.io/qgwfc 

Kutsu: Kohti toimivampia ruokamarkkinoita 3.12.2025 

Aika: 3.12.2025 klo 9–12 (aamupala klo 8.30) 
Paikka: Elokuvateatteri Gilda, Narinkka 2, 00100 Helsinki – HUOM: vain lähitilaisuus! 
Ilmoittaudu tästä: https://link.webropol.com/ep/kohtitoimivampiaruokamarkkinoita2025

Tilaisuudessa kuullaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja REINU econin Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus -tutkimushankkeen* tärkeimmät johtopäätökset sekä esitys politiikkasuosituksista ruokamarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. 

Lisäksi kuullaan ajankohtaiskatsaus Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) käynnissä olevasta tutkimuksesta Suomen ruokaketjusta. 

Paneelikeskustelussa pureudutaan syvemmin tutkimustuloksiin ja politiikkasuosituksiin – miten ne voisivat käytännössä tukea toimivampaa ruokaketjua.  

Tilaisuuden päättää maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen, joka käsittelee puheenvuorossaan reilun, tasapuolisen ja läpinäkyvän arvoketjun merkitystä. 

Lisätietoja

Mira Koponen, Johtava asiantuntija, ETMV, 029 520 4853, mira.koponen(at)etmv.fi 

Sari Forsman-Hugg, tutkimusjohtaja, PTT, 0400 639 450, sari.forsman-hugg(at)ptt.fi 

*Hankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera, lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö ja Päivittäistavarakauppa ry. 

Maailmankaupan arvaamattomat käänteet hämärtävät Suomen metsäteollisuuden näkymiä

”Kotimaan ja maailman talouden kasvunäkymät ovat yhä varovaisia, mutta metsäteollisuudessa nähdään tänä ja ensi vuonna silti viennin arvon kasvua. Kysymysmerkkejä tuovat kuitenkin Yhdysvaltojen arvaamattomuus ja miten Kiinan vienti jatkossa suuntautuu”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia, vaikka vienti hidastuukin loppuvuoden aikana. Kasvu johtuu osin heikosta vertailuvuodesta, osin kapasiteetin lisääntymisestä. Kasvua on kaikissa päätuotteissa paperia ja vaneria lukuun ottamatta, ja voimakkainta kasvu on sahatavarassa. Ensi vuonna viennin arvo kasvaa kolme prosenttia, kun rakentaminen ja yksityinen kulutus elpyvät hienoisesti Euroopassa.

Käyttöasteet säilyvät kuitenkin matalina, koska maailmantalouden alavire rajoittaa kasvuvauhtia. Yhdysvaltain tempoileva tullipolitiikka ylläpitää epävarmuutta kansainvälisen kaupan ehdoista. Osin sen seurauksena Kiina ja myös Kanada ohjaavat omaa tuotantoaan uusille markkina-alueille, mikä on riski Suomen metsäteollisuudelle.

Nihkeä kulutus painaa vielä kartongin kysyntää

Kartonkien kysyntää hillitsevät talouden epävarmuudet ja vaisu yksityinen kulutus. Riskinä suomalaiselle tuotannolle on kiinalaisen kartongin valuminen Eurooppaan sekä viennin väheneminen Yhdysvaltoihin tuontitullien ja heikon dollarin takia. Vaikka vienti vähenee jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kääntävät alkuvuoden kohtuulliset kasvuluvut koko vuoden viennin hieman viime vuotta suuremmaksi. Myös kartongin lisääntyvä tuotantokapasiteetti kasvattaa vientiä. Yhdysvaltain-viennin takkuaminen laskee kartonkien keskimääräistä vientihintaa loppuvuodesta.

Ensi vuonna kartonkien kysyntä hieman kasvaa Euroopan orastavan talouskasvun ansiosta. Esimerkiksi valmisruokien kasvava kulutus tukee myös kartonkien kulutusta.

Paperin lasku ja ylikapasiteetin purku jatkuvat

Paperissa jo pitkään nähty trendinomainen kysynnän lasku jatkuu ennustejaksolla, ja Euroopassa on yhä kroonista ylitarjontaa sekä hieno- että aikakauslehtipapereista. Ylikapasiteettia puretaan tuotannon leikkauksilla, ja Suomessakin sulkeutuu loppuvuoden aikana kaksi paperikonetta, toinen Lappeenrannassa ja toinen Lohjalla.

Papereiden laskevan kulutuksen ja kapasiteettivähennysten myötä papereiden tuotanto ja vienti laskevat hieman tänä vuonna ja selvemmin ensi vuonna. Papereiden keskimääräisessä vientihinnassa ei nähdä merkittäviä muutoksia.

Sellun tuotantoa säännellään lomautuksilla

Pitkäkuituisen markkinasellun vienti tämän vuoden lopulla on alkuvuotta heikompaa. Paperin ja kartongin tuotanto käy matalilla käyttöasteilla. Kiinassakaan sellun kysynnän ei ennakoida paranevan. Koko vuoden massan tuotanto kasvaa hieman viime vuodesta, sen sijaan vienti kasvaa tuotantoa enemmän. Osittain kasvua selittää heikko vertailuvuosi.

Pienenä valopilkkuna voi nähdä sen, että sellun vienti Yhdysvaltoihin voi kasvaa, koska selluun ei tällä hetkellä kohdistu tuontitullia. Lisäksi havusellun vientiä tukee se, että globaalisti kapasiteettia on viime vuosina suljettu enemmän kuin uutta on avattu.

”Kotimaisen massan tuotannon rajoitukset tulevat jatkumaan loppuvuoden aikana. Keskimääräisessä vientihinnassa ei nähdä merkittävää laskua, sillä lomautukset niin suomalaisilla kuin ulkomaisillakin tuotantolaitoksilla säätelevät tarjontaa ja ylläpitävät hintatasoa”, sanoo Marjo Maidell.

Ensi vuonna sellun kysynnässä nähdään hienoista virkistymistä, jonka myötä vienti kasvaa.

Sahatavaran vienti kääntyy kasvuun

Suomalaisen sahatavaran vienti on ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvanut etenkin Eurooppaan ja Lähi-Itään, sen sijaan vienti Kiinaan tippui. Kasvua selittää, että Euroopassa markkinat odottavat jo rakentamisen lähtevän hiljalleen kasvuun, ja samaan aikaan raakapuun saatavuudessa on ongelmia Keski-Euroopan metsätuhojen vuoksi. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta nouseekin viime vuodesta.

Oman kysymysmerkkinsä markkinoille tuo Kanada, joka on päättänyt isoista tukitoimista sahateollisuudelleen. Tämä todennäköisesti tarkoittaa, että kanadalainen sahatavara kasvattaa markkinaosuuttaan esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa, jotka ovat tärkeitä vientimaita suomalaisille tuottajille.

Rakentamisen heikko tilanne vanerin murheena

Rakentamisen elpyminen Euroopassa on tuomassa kasvua havuvanereille ensi vuonna, mutta tämä vuosi on vielä vaikea. Lehtivanerin näkymää taas painaa eurooppalaisen autoteollisuuden ahdinko. Toisaalta eurooppalaisen lehtivanerin asemaa parantavat EU:n väliaikaiset polkumyyntitullit kiinalaiselle lehtipuuvanerille.

Vanerin keskimääräinen vientihinta laskee hieman tänä vuonna, ja ensi vuodelle on luvassa maltillista nousua.

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala-syksy-2025/

Lisätietoja

Puun hintahuiput tasoittuvat – kantorahatulot kohoavat uuteen ennätykseen

”Metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy jonkin verran, mutta se ei heijastu täysimääräisesti hakkuisiin ja puukauppoihin, koska aiemmin kertyneitä varastoja on purettu tänä vuonna. Myös puun hintakehitys tasoittuu”, tiivistää tutkimusjohtaja Paula Horne.

Tänä vuonna massa- ja sahateollisuuden kohonnut tuotanto lisäävät puun tarvetta, ja metsäteollisuuden puunkäyttö kasvaa vajaa kolme prosenttia. Ensi vuonna puunkäyttö lisääntyy edelleen noin kolme prosenttia, kun tuotanto kasvaa kuluvasta vuodesta sekä puutuote- että massateollisuudessa.

Hakkuiden määrässä ei suuria muutoksia

Hakkuumäärä nousee tänä vuonna noin prosentin viime vuoteen verrattuna, kun teollisuuden puun tarve kasvaa ja ulkomaisen puun saatavuus on rajallista. Ensi vuonna hakkuumäärä lisääntyy kuluvasta vuodesta noin kahdella prosentilla.

Yksityismetsien korjuumäärät ovat nousseet yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettua korjuumäärää suhteellisesti enemmän. Erityisesti korjuumäärää nostaa yksityismetsien hankintahakkuiden yli 40 prosentin lisäys. Suurin kasvu tänä vuonna nähdään tukkipuun hankintahakkuissa.

Poikkeuksellisen vilkas viime vuosi näkyy puukauppamäärissä

Puukauppamäärissä puunkäytön lisääntyminen näkyy vain maltillisesti, minkä taustalla on puumarkkinoiden poikkeuksellisen vilkas viime vuosi. Loppuvuonna 2024 solmittujen pystykauppojen määrä oli lähes 50 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Koska korjuun määrä ei lisääntynyt vastaavasti, metsiin jäi pystyvarastoja.

Tänä vuonna kehitys on päinvastainen. Koko vuonna pystykauppojen määrä vähenee noin neljätoista prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna puukaupat piristyvät reilun kuusi prosenttia kuluvasta vuodesta, kun metsäteollisuuden tuotanto kasvaa.

Kuitupuussa löytyy uusi hintatasapaino

”Puun hintoja tarkasteltaessa pitää muistaa, että viime vuonna pystykaupoissa puun hinta nousi lähes 13 prosenttia, kuitupuulla selvästi enemmän kuin tukilla. Nyt kehitys tasoittuu, mikä näkyy tämän ja ensi vuoden hinnoissa. Taustalla vaikuttaa myös puukauppojen väheneminen”, sanoo Paula Horne.

Kuluvana vuonna hinnannousu onkin taittunut, mutta tukilla vuoden keskihinta jää muutaman prosentin viime vuotta korkeammalle. Ensi vuonna tukkipuun nimellinen keskihinta pysyy lähellä tämän vuoden tasoa.

Kuitupuun puolella on löytymässä uusi markkinatasapaino, ja hintahuiput tasoittuvat viime vuosista. Ensi vuonna havukuitupuun vuosittaiset keskihinnat laskevat hieman ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeen, suunnilleen viisi prosenttia kuluvasta vuodesta. Koivukuitupuulla lasku on loivempi.

Kantorahatulot kohoavat uuteen ennätykseen

Kotimaisen puun kysyntä on heijastunut myös kantorahatuloihin, jotka yltävät tänä vuonna ennätyslukemiin. Yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousivat jo viime vuonna reilulla kymmenyksellä noin kolmeen miljardiin euroon puun keskihinnan ja kauppamäärien nousun myötä, mutta reaalisesti tulot jäivät vielä hieman alle ennätysvuoden 2007.

Tänä vuonna puunmyyntitulot kasvavat viidellä prosentilla viime vuodesta vajaaseen 3,2 miljardiin euroon. Ensi vuonna tulot pysyvät tämän vuoden tasolla.

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala-syksy-2025/

Lisätietoja

Kutsu: Miten maailman myllerrys vaikuttaa Suomen metsäsektoriin? PTT:n metsäalan ennusteen julkistus 9.10.

  • Miten suomalainen massa- ja paperiteollisuus sopeutuu maailmankaupan muutoksiin?
  • Sahatavaran vienti on kasvanut – jatkuuko kehitys myös loppuvuodesta?
  • Jatkuuko puunhintojen lasku ensi vuodelle?

Tilaisuus järjestetään webinaarina, jonne voit ilmoittautua tästä linkistä: https://link.webropol.com/ep/maennuste25s

Lähetämme sinulle erillisen linkin itse lähetykseen ennen tilaisuutta. Ennuste on myös kokonaisuudessaan luettavissa PTT:n kotisivuilla www.ptt.fi

Tervetuloa!

Lisätietoja

Pikakommentti: Tahmea tarpominen jatkuu asuntomarkkinoilla

Kuluttajien asunnonostoaikomukset ovat madelleet jo pari vuotta vähäisinä, ja työttömyyden jyrkkä nousu on pitänyt epävarmuutta yllä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,9 % elokuussa 2025 verrattuna vuotta aiempaan. Edelliseen kuukauteen verrattuna hinnat laskivat 0,3 %. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,4 % vuoden takaisesta, mutta nousivat 1,1 % edelliskuusta.

”Toisaalta tuoreet luvut vastaavat jotakuinkin odotuksia, ja jo pitkään nähty hintojen siksak-liike jatkuu. Hinnat tuskin tästä enää luisuvat rajusti alaspäinkään, ellei taloudessa koeta vielä jotain uutta kielteistä shokkia”, sanoo Holappa.

Markkinoiden tahmeudesta kertoo sekin, että kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin elokuussa 3 % vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.

Lisätietoja

Ennuste: Vaisu kysynnän kasvu jarruttaa ruokasektorin kasvunäkymiä

”Keskeinen ruokasektorin kasvun este on riittämätön kysyntä. Ostovoima on kohentunut, mutta se ei ole vielä näkynyt merkittävänä kysynnän lisääntymisenä”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Kotitalouksien varovaisuus näkyy myös ruokasektorilla, erityisesti kotimarkkinoilla. Vaikea työllisyystilanne, kotitalouksien heikentynyt asuntovarallisuus ja epävarmuus taloudesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta jarruttavat kulutushaluja.

Kokonaisuutena elintarvikemarkkinoiden näkymä säilyy silti ennustekaudella suhteellisen vakaana, vaikka toimintaympäristössä kuohuu. Tämä johtuu siitä, että kotimarkkinakysyntä on kaikesta huolimatta kohtalaisen vakaata.

Ruuan hinta nousee maltillisesti – naudanlihan reippaammin

Ruuan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia. Hintapainetta tuo elintarviketeollisuuden kustannustason nousu, kun työvoimakustannukset sekä monien tuontiraaka-aineiden kuten kahvin ja kaakaon hinnat ovat nousseet. Toisaalta nousua hillitsevät vaisu kotimarkkinakysynnän kehitys ja vähittäiskauppojen hintakampanjointi. Ensi vuonna ruuan hintojen nousu jatkuu 2 prosentin tuntumassa.

Lihan ja maidon hinnat ovat tänä vuonna loivassa nousussa, mutta hintakehitys poikkeaa eri lihalajien välillä. Naudanlihan kuluttajahinta jatkaa loppuvuonna nousuaan korjausliikkeenä naudan jauhelihan saatavuusongelmille. Elokuussa naudanlihan kuluttajahinta oli noussut 13 prosenttia vuoden takaisesta. Siipikarjanlihan ja sianlihan kuluttajahinnat taas ovat laskussa, mikä siirtää kysyntää varsinkin siipikarjanlihaan.

”Naudanlihan kulutusta lisäsi, että se oli suhteellisesti edullisempaa muihin lihalajeihin verrattuna. Kysynnän kasvuun pystyttiin väliaikaisesti vastaamaan pakkasvarastojen avulla. Alkukeväästä varastot alkoivat olla matalalla tasolla, ja niukkuus näkyi kauppojen hyllyillä naudan jauhelihan osalta. Sittemmin kuluttajahinnan nousu on hillinnyt kysyntää ja parantanut naudan jauhelihan saatavuutta kuluttajille”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Maitosektori vetää Suomen elintarvikevientiä

Ruokavienti kasvaa suotuisan hintakehityksen vetämänä, mutta odotettua hitaammin.  Kansainvälisen kaupan jännitteitä on lisännyt erityisesti Yhdysvaltain arvaamaton tullipolitiikka. Tänä vuonna viennin arvo kasvaa noin 7 prosenttia, ja etenkin maitosektori vahvistaa asemiaan.

”Maitosektorilla vienti kasvaa tuntuvasti tuontiin verrattuna, mikä välittyy koko elintarvikeviennin kasvuun. Positiivisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan ensi vuonna, ja maailmanmarkkinoilla voin ja rasvattoman maitojauheen kysyntä jatkuu vahvana”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Energia ja rehut halvempia mutta lannoitteet kalliimpia

Maatalouden tuotantopanoshintojen raju heilunta on laantunut. Heikko talouskehitys globaalisti on laskenut erityisesti energian hintoja, ja laskeva kehitys jatkuu ensi vuonna. Myös rehujen hinnat laskevat tänä vuonna. Kotimainen viljasato on tänä vuonna määrällisesti parempi kuin viime vuosina, mikä lisää erityisesti rehuviljojen tarjontaa. Runsaan sadon myötä viljojen hinnat laskevat merkittävästi.

Lannoitteiden hinnat ovat vuoden 2025 aikana kääntyneet nousuun. Ajurina on erityisesti typpilannoitteiden raaka-aineen maakaasun hinnannousu.

”Maatalouden yrittäjätulo nousee tänä vuonna, mutta tulo on pysynyt jo vuosia melko tasaisesti noin miljardin euron tasolla. Yrittäjätulon nimellinen arvo on vuonna 2025 hieman parempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous-syksy-2025/

Lisätietoja

Pikakommentti: Työttömyys kohoaa odotettua jyrkemmin

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2025 elokuussa 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten, ja 15–74-vuotiaita työttömiä 53 000 enemmän. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 70,8 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,0 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvuaan.

”Oli kyllä odotettavissa, että työttömyys vielä loppuvuonna nousee, mutta näin jyrkkä kohoaminen työttömyysasteessa oli arvioitua suurempi. Huolestuttavaa on sekin, että erityisesti nuorten työttömyys on ollut nousussa. Työuran aloitus taantumassa voi aiheuttaa pitkiä ja pysyviä kielteisiä vaikutuksia ansioihin ja urakehitykseen sekä lisätä syrjäytymisriskiä”, sanoo Busk.

Vaikeasta tilanteesta kertoo, että aiemmin tänä vuonna jo orastavaa piristymistä osoittanut yksityisen sektorin työllisyys on kääntynyt heikompaan.

Työikäisen väestön kasvuvauhti on hidastunut, mutta kasvua oli silti elokuussa 19 000 henkeä vuodentakaiseen nähden. Työperäinen maahanmuutto vaikuttaa olevan suhdanneluontoista, joten tässä tilanteessa se vähenee.

Työllisyyden kehitystä arvioitiin laajasti PTT:n kansantalouden ennusteessa, joka julkaistiin viime viikolla: https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-syksy-2025/

Lisätietoja

Ennuste: Toiveet ja todellisuus eivät kohtaa – epävarmuus hyydyttää yhä talouskasvua

”Talouden nousua on julkisessa keskustelussa toivottu jo pitkään, mutta talous ei kasva toiveilla. Kasvulle on kyllä perusteita olemassa, mutta huolia on paljon: sota Ukrainassa, työttömyys, heikentynyt sosiaaliturva, sote-sektorin kriisi, asuntojen hinnanlasku, tullit. Ne ovat voimakas jarru varsinkin kotitalouksissa. Talouskehitys jatkuukin nihkeänä”, summaa toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Epävarmuus on vaivannut taloutta jo vuosia, eikä se hälvene vieläkään. Tullit ovat asettuneet pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle, eikä Yhdysvaltojen kanssa tehtyihin sopimuksiin voi luottaa. Ukrainan sota jatkuu, eikä eväitä pysyvään rauhaan näytä olevan. Epävarmuus ja siitä kumpuava varovaisuus heijastuu niin yritysten kuin kansalaistenkin päätöksiin.

”Mutta jos Eurooppa ryhtyy puheista tekoihin, eli alkaa vahvistaa määrätietoisesti talouttaan ja turvallisuuttaan, voi ensi vuoden talouskasvu yllättää positiivisemmin myös Suomessa”, sanoo Lahtinen.

Työmarkkinoiden hidas toipuminen alkaa ensi vuonna

Työttömyys on Suomessa noussut nopeasti, eikä talouskasvu ole vielä riittävää taittamaan sitä laskuun. Koska käänteet työmarkkinoilla tapahtuvat viiveellä, parempia aikoja joudutaan odottamaan ensi vuoteen. Työttömyysaste on vielä vuonna 2026 keskimäärin 9,6 %.

”Pysyvä käänne työmarkkinoilla edellyttää epävarmuuden ja varovaisuuden hälvenemistä yrityksissä ja kotitalouksissa, jolloin työvoiman kysyntä alkaa kunnolla kasvaa. Tällä hetkellä selkeitä merkkejä sellaisesta ei ole, investointeja lukuun ottamatta”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Työmarkkinoiden toipumista hidastavat monet tekijät. Pitkäaikaistyöttömyys on kivunnut ennätyskorkealle tasolle, yli 130 000:een. Myös korkeakoulutettujen työttömyys on suurta, ja heidän työllistymisensä tyypillisesti on muita hitaampaa, sillä talouden elpyessä yritykset täyttävät ensin perustuotannon työvoimatarpeita. Rakentamisen näkymienkin odotetaan paranevan vasta lähempänä tulevaa kesää. Valopilkkuna on, että työikäinen väestö Suomessa kasvaa edelleen, vaikka kasvu on hidastunut.

Kuluttajat pitävät kukkaronnyörit kiinni

Kotitalouksien reaaliansiot ovat nousseet vuodesta 2023 lähtien, mutta tästä huolimatta kukkaronnyörit pysyvät yhä kireällä. Usean vuoden kestäneen taloudellisen epävarmuuden ja heikon työllisyystilanteen seurauksena kotitaloudet eivät ole valmiita lisäämään kulutustaan.

”Epävarmassa ajassa puskurit halutaan pitää aiempaa suurempina. Lisäksi heikon asuntomarkkinan seurauksena kotitalouksien asuntovarallisuus on huvennut, mikä saattaa jarruttaa kulutushaluja”, sanoo ekonomisti Emilia Gråsten.

Toisaalta matalampi korkotaso, kotitalouksille kertyneet säästöt ja velkaantuneisuuden lasku antavat kulutuksen kasvulle hyvät lähtökohdat, kunhan näkymä tulevasta selkenee.

Investoinnit varovaisessa kasvussa

Yksi kasvun ajuri ovat investoinnit, jotka ovat jo kääntyneet varovaiseen kasvuun. Ensi vuoden investointinäkymiä parantaa moni tekijä: vientikysynnän elpyminen, vihreän siirtymän hankkeet ja julkinen tuki tutkimus- ja kehitysinvestoinneille. Myös rakentamisen investoinnit kasvavat ensi vuonna, vaikka uudisrakentamisen kasvu lykkääntyy ainakin kevääseen.

Tavaraviennin myönteinen kehitys on tänä vuonna ylläpitänyt kokonaisvientiä, kun palveluvienti on yskinyt. Eurooppalaisten investointipakettien odotetaan lisäävän kysyntää myös suomalaisille tuotteille, muun muassa puolustussektorilla. Silti maailmantalouden heikko veto ja tempoileva tullipolitiikka rajoittavat viennin kasvunäkymiä.

Velkaantuminen jatkuu sopeutustoimista huolimatta

Julkisen talouden tilanne pysyy vaikeana. Heikko talouskasvu ja korkea työttömyys heikentävät verotuottoja ja lisäävät sosiaaliturvamenoja. Lisäksi ensi vuonna voimaan tulevat noin miljardin euron veronkevennykset pienentävät pysyvästi valtion tuloja.

Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa BKT:seen, ja ensi vuonna 3,9 %. Julkisen sektorin velka kasvaa nopeasti, ja on ensi vuonna jo 87,7 prosenttia suhteessa BKT:seen. Syitä siihen, että velkaantuminen jatkuu sopeutustoimista huolimatta, ovat kansainvälinen talous- ja turvallisuustilanne, sote-sektorin arvioitua suuremmat menot sekä harjoitetun finanssipolitiikan ajoitus ja sisältö.

Julkisen talouden hoitamista säätelevän lain uudistaminen onkin tärkeää, mutta hallituksen suunnitelma sille on ongelmallinen, sanoo Markus Lahtinen:

”Hallitus aikoo antaa niin sanotun velkajarruesityksen eduskunnalle jo lokakuussa, mikä jättää hyvin vähän tilaa parlamentaariselle prosessille. Sitoutuminen sääntelyyn uhkaa sen takia jäädä heikoksi, eli luodaan taas finanssipoliittista sääntelyä, jolla ei ole todellista ohjausvaikutusta. Tähän ei kroonisesti velkaantuvalla Suomella olisi varaa.”

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-syksy-2025/

Keskeiset ennusteluvut:

Lisätietoja

Miten maataloustuilla voitaisiin ohjata ruuantuotantoa kohti monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaamista?

Monissa EU:n ehdokasmaissa maatalous on tällä hetkellä hyvin eri tavalla rakentunut kuin Suomessa. Esimerkiksi Länsi-Balkanin ehdokasmaissa maatilat ovat pääosin perhetiloja, kuten Suomessa, mutta tilojen keskikoko ja tuottavuus ovat huomattavasti pienempiä. Länsi-Balkanin suurimmassa maataloustuotteiden tuottajamaassa Serbiassa maatilojen keskikoko oli vuonna 2023 noin 6,4 hehtaaria, kun Suomessa keskikoko oli noin 54 hehtaaria. Myös maatiloja on merkittävästi enemmän kuin Suomessa. Esimerkkimaa Serbiassa maatiloja on yli puoli miljoonaa. Erityisesti Länsi-Balkanin ehdokasmaissa maanviljely on pääosin omatarveviljelyä, ja tilat ovat usein niin pieniä, etteivät ne saisi EU:n nykyisenlaisia maataloustukia.

On kuitenkin odotettavissa, että ehdokasmaiden liittyessä EU:hun maatalouden kehitys alkaa suuntautua kohti tehokkaampia viljelymenetelmiä ja suurempia tilakokoja. Monissa ehdokasmaissa on jo pyritty järjestelemään maan omia tukimalleja siten, että ne olisivat lähempänä EU:n tukimalleja, kuitenkin vaihtelevalla menestyksellä. Tämä edistää maataloustukien, eli julkisten varojen, tehokasta käyttöä. Prosessissa on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta on tärkeää turvata ruoantuotanto Länsi-Balkanilla, mutta toisaalta kehittyvissä maatalousjärjestelmissä olisi järkevää siirtyä suoraan parhaisiin mahdollisiin malleihin. Samalla olisi muistettava alueiden itsemääräämisoikeus ja erityispiirteet: ratkaisut, jotka toimivat yhdessä maassa, eivät välttämättä sovi sellaisenaan toiseen maantieteelliseen tai kulttuuriseen ympäristöön.

Uudella CAP-rahoituskaudella on syytä pohtia, kuinka maataloustukien avulla pystytään edistämään ruoantuotannon tehokkuuden lisäksi muita erityisen tärkeitä osa-alueita, kuten luonnon monimuotoisuutta, ruokasuosituksia ja maaseudun elinvoimaisuuden periaatteita. Kaikkien näkökulmien huomioiminen on haastavaa, mutta alueilla, joissa tukijärjestelmiä ei ole vielä omaksuttu laajemmin osaksi ruokaketjua, voi tuoreiden kokonaisuuksien luominen uudelta pohjalta olla helpompaa kuin maissa, joissa tukijärjestelmä on rakentunut jo tiettyjen periaatteiden pohjalle – kuten Suomessa.

Toisaalta Suomessa ja erityisesti EU:ssa tukipolitiikan kehittämisellä on pitkät perinteet, mikä on mahdollistanut maatalouden kehittymisen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia malleja ja viedä niitä maihin, joissa maatalous on vielä murrosvaiheessa. Näin voidaan nopeuttaa siirtymää kohti ilmaston ja talouden kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että maatalous on muutakin kuin tuotannon tehokkuutta. Esimerkiksi Länsi-Balkanilla perhetiloihin ja omatarveviljelyyn nojaava järjestelmä on olennainen osa maaseudun yhteisöllisyyttä ja sosiaalista rakennetta, eikä sen arvoa pidä aliarvioida.

Ilmastonmuutos on aikamme merkittävin ilmiö, joten on syytä pohtia yhä rohkeammin, miten tukipolitiikka voi ohjata muutosta. Tehokas maatalous ei ainoastaan luo ruokaturvaa koko Eurooppaan, vaan myös mahdollistaa ilmastotoimien kohdentamisen sinne, missä vaikutus on suurin. Huolellisesti kohdistetut tuet pitävät maaseudun elinvoimaisena ja varmistavat, että viljely on mahdollista tulevaisuudessa tavalla, joka kunnioittaa ympäristön ja ilmaston kantokykyä.

Talousosaamisen kysyntä kasvaa maailmalla – se on mahdollisuus Suomelle

Vertailin gradussani suomalaisten ja japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden talouslukutaitoa, ja huomasin jotain poikkeavaa. Japanilaisilla oli todella heikko taloudellinen osaaminen, sekä äärimmäisen negatiiviset asenteet talousosaamista kohtaan. Lisäksi esimerkiksi sijoittamista harrastetaan huomattavasti vähemmän, vaikkakin kiinnostusta löytyy. Tulokset ovat monelta osin päinvastaisia suomalaisiin verrattuna, vaikka koulutuksen osalta mm. PISA-tuloksien saralla Japani on jo harpannut Suomea edelle aikapäiviä sitten. Talousosaamisen kysyntä on kuitenkin kasvanut valtavasti, sillä lukuisat maat Japani mukaan lukien ovat luoneet viime vuosina kansallisia talouslukutaidon strategioita, jotka ovat toisinaan melko kunnianhimoisia.

Hyvinvointivaltiomallimme on meille suomalaisille itsestäänselvyys ja jatkuva ylpeyden aihe, mutta maailmanlaajuisesti se on poikkeuksellinen. Toisenlaisissa yhteiskuntamalleissa, kuten esimerkiksi gradussani tutkimassa Japanissa talousosaamisen merkitys korostuu: ilman laajaa julkista eläkejärjestelmää monien valtioiden kansalaiset joutuvat vastaamaan henkilökohtaisesti eläköitymisestään sekä siihen liittyvästä sijoittamisesta, mikä korostuu väestön ikääntyessä. Vastaavasti nuorten opintolainat ovat moninkertaisia, puhumattakaan niiden korkokustannuksista. Entä miten työntekijä voisi parantaa omaa ostovoimaansa, ellei ymmärrä inflaation merkitystä henkilökohtaisissa palkkaneuvotteluissa? Finanssialan uudet innovaatiot kuten mikroluotot ovat mahdollistaneet rahoituksen räjähdysmäisen saatavuuden maailmanlaajuisesti, mutta heikko talousosaaminen on johtanut lukuisiin hyväksikäyttötilanteisiin ja henkilökohtaisiin vararikkoihin.

Monet valtiot pyrkivät kiireisesti nostattamaan kansallista talousosaamista, mikä luo Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Meillä kehitetään jatkuvasti merkittävää alan tutkimusta, yhteistyöprojekteja sekä opetusmateriaaleja. Yksinkertaisesti sanottuna, meillä on sitä osaamista mitä lukuisat muut maat tarvitsevat juuri nyt. Nyt onkin täydellinen hetki brändätä Suomi talousosaamisen johtavaksi maaksi sekä viedä rohkeasti asiantuntijuuttamme myös kansainväliseen toimintaympäristöön.

PTT:n kansantalouden ennusteen julkistus 17.9.: Tilastot ja toiveet eivät kohtaa – miten Suomen taloudella oikeasti menee?

Näitä kysymyksiä pohditaan, kun Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa syksyn kansantalouden ennusteensa webinaarissa keskiviikkona 17. syyskuuta klo 10.

Ilmoittaudu mukaan webinaariin tästä: https://link.webropol.com/ep/pttennuste25s

Lähetämme sinulle linkin lähetykseen tilaisuutta edeltävänä päivänä. Tervetuloa!

Lisätietoja

Suojella voi sekä omistusoikeuksia että luontoa

Haaveenani on omistaa metsää. Monelle suomalaiselle haaveeni on arkipäivää, sillä 60 prosenttia Suomen metsämaasta on yksityisessä omistuksessa. Tämän vuoksi metsänomistajia löytyy laaja kirjo, eri tavoitteineen ja motiiveineen. Yksi asia monia heistä kuitenkin yhdistää, ja se on itsemääräämisoikeuden tärkeys.

Metsänomistajuudessa itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan omistajan oikeutta päättää metsiensä käytöstä, hyödyntämisestä ja hoitamisesta, kunhan toiminta tapahtuu lain puitteissa. Itsemääräämisoikeus heijastuu myös metsiensuojeluun. Maan omistajuuteen liittyy itsenäisyyden, vapauden ja riippumattomuuden tunteita, joiden ajoittain koetaan olevan vaakalaudalla metsien suojelusta puhuttaessa. Näiden tunteiden menettämisen pelon ei kuitenkaan tarvitse olla esteenä omalle suojeluhalukkuudelle.

Luonnonsuojelu on jossain määrin tunnelatautunut termi. Osa metsänomistajista voi kokea luonnonsuojelun painostavana aiheena, osalle se on itsestäänselvyys. Vaikka metsäkeskustelu monesti korostaa ääripäitä, on hyvä muistaa, että suojeluratkaisuja löytyy myös välimaastosta. Ääripäiden korostaminen harvoin vie eteenpäin.

Luonnonarvoja voidaan suojella monin eri tavoin. Koska metsänomistajat ovat monipuolinen joukko, on tärkeää, että suojelun toteuttamiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Suojelun voi toteuttaa esimerkiksi ilman sopimusta, määräaikaisella tai pysyvällä sopimuksella eritasoisin käyttörajoituksin, korvausta vastaan tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelualueeksi.

Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että esiin nousevat vastakkainasettelut voivat kuvastaa myös metsänomistajan sisäisiä ristiriitoja.

Suojelukeinon hyväksyttävyyden kannalta maanomistajat kokevat yleensä tärkeäksi omistusoikeuden ja päätäntävallan säilymisen sekä vapaaehtoisuuden. Se selittää, miksi määräaikaiset suojelusopimukset herättävät yleensä paljon kiinnostusta. Ne koetaan monesti vähemmän rajoittavina vaihtoehtoina, joissa omistajalla säilyy omistusoikeuden ja alueen hallinnan tunne käyttötarkoituksen muuttumisesta huolimatta. Määräaikaisia sopimuksia voidaan tehdä esimerkiksi kymmenelle vuodelle, eli tilaa jää tulevaisuuden talouskäytön suunnittelulle.

Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että esiin nousevat vastakkainasettelut voivat kuvastaa myös metsänomistajan sisäisiä ristiriitoja. Ristiriitaisuutta voi ilmetä, jos esimerkiksi tuotannolliset sekä ympäristölliset tavoitteet koetaan vahvasti. Osa metsänomistajista kokee velvollisuudekseen suojella luontoa, vaikkei se aina johdakaan konkreettiseen toimintaan.

Jos haluaa suojella metsää, mutta itsemääräämisoikeuden menettäminen huolettaa, kannattaa perehtyä eri suojeluvaihtoehtoihin. On yksilöllistä, minkä kokee vahvistavan itsemääräämis- ja omistusoikeuksien tunnetta. Joku voi kokea tärkeimpänä tekijänä metsän omistamisen, toiselle taas itsenäisyys kulkee rinnakkain taloudellisen edun kanssa. Jos esimerkiksi taloudellinen tuotto on määräävä tekijä, sellaisiakin suojeluvaihtoehtoja löytyy.

Vaihtoehtoja siis on, kunhan tiedostaa omat tarpeet ja motiivit. Jos ne eivät ole vielä selvillä, nyt olisi hyvä hetki pienelle pohdinnalle. Minäkin mietin jo, millaiseen suuntaan haluan omia tulevaisuuden metsiäni lähteä kehittämään.

Lähteet:

Horne, P., Koskela, T., Ovaskainen, V., Karppinen, H. & Naskali, A. 2004. Metsänomistajien ja kansalaisten näkemykset metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Metsätutkimuslaitoksen tiedonantoja, 933. Helsinki.

Jörgensen, H & Stjernström, O. 2008. Emotional links to forest ownership. Restitution of land and use of a productive resource in Põlva County, Estonia. Fennia – International Journal of Geography, 186(2): 95-111.

Kumela, H. & Koskela, T. 2006. Metsänomistajan näkemyksiä luonnonarvokaupan ja sen sopimusehtojen hyväksyttävyydestä. Metsätieteen aikakausikirja 2 (2006) 257-270.

Laitila, T., Hujala, T., Tikkanen, J. & Kurttila, M. 2009. Yksityismetsien monikäyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet: analyysi metsänomistajien haastatteluista. Metsätieteen aikakausikirja 2 (2009) 113–125.

Nordlund, A. & Westin, K. 2010. Forest Values and Forest Management Attitudes among Private Forest Owners in Sweden. Forests 2 (2011) 30-50. https://doi.org/10.3390/f2010030

Paloniemi, R. 2008. LUONNONSUOJELU ARJESSA Maanomistajien näkemyksiä ja kokemuksia yksityismaiden tilapäisestä luonnonsuojelusta ja sen uudistumisen prosessista. Environmental Fennica 26.

Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J. & Tainio, A. 2014. Forest owner perceptions of institutions and voluntary contracting for biodiversity conservation: Not crowding out but staying out. Ecological Economics 103. v http://dx.doi.org/10.1016/j.ecolecon.2014.04.008

Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.