Juuri julkaistu verkkopalvelu nostaa esiin metsien merkityksen Suomen taloudelle ympäri maata

Palveluun on koottu metsätalouden ja -teollisuuden tärkeimpiä tunnuslukuja ja tilastoja koko maan, maakuntien ja seutukuntien tasolla. Käyttäjä voi itse valikoida esitettäviä tietoja ja vertailla esimerkiksi maakuntia toisiinsa.

Palvelu ”Rahaa ja työtä metsistä” on julkaistu Tapion verkkosivuilla https://tapio.fi/rahaa-ja-tyota-metsista/ ja siihen on linkitykset PTT:n ja Metsämiesten Säätiön sivuilta.

”Palvelu parantaa metsien talouskäytön edellytyksiä tuomalla esiin sen monia vaikutuksia yhteiskuntaan. Palvelun tietojen avulla käyttäjän on helppo havainnollistaa metsien talouskäytön vaikutuksia ja kertoa siitä ydinviestejä. Se auttaa varmistamaan, että metsäalan merkitys tulee huomioiduksi alalle tärkeissä päätöksissä ja viestinnässä”, sanoo hankkeen vetäjä Tommi Tenhola Tapiosta.

Mukana on tietoja muun muassa tuotannon arvosta ja tuotoksesta, arvonlisäyksestä, työllisten määrästä ja palkansaajakorvauksista. Koko Suomen ja maakuntien tasolla tarkastelussa ovat mukana myös yhteisö- ja ansiotuloverot.

Palvelu auttaa ymmärtämään metsien merkityksen omalla kotiseudulla

Tämän lisäksi koko maan tasolla metsien talouskäyttöä on esitelty viiden eri teeman kautta, jotka ovat metsätalous, puuta jalostava teollisuus, metsien käyttö, metsänomistajat ja huoltovarmuus.

”Metsien talouskäytöllä on huomattavia turvallisuus- ja huoltovarmuusvaikutuksia, joita olemme halunneet tuoda esiin. Näin palvelu edistää metsien merkityksen tunnistamista kansantalouden, huoltovarmuuden ja alueellisen elinvoiman näkökulmista. Tavoitteena on myös ollut, että palvelu auttaa hahmottamaan metsäsektorin toimintaa omalla kotiseudulla”, kertoo metsäekonomisti Matti Valonen PTT:stä.

Metsien talouskäyttöä kuvaavia tietoja on ollut aiemminkin saatavilla useista eri lähteistä, mutta tieto on ollut hajallaan, mikä heikentää sen käytettävyyttä. Tämä on luonut riskin, että metsätalouden vaikutukset eivät tule asianmukaisesti esille alaa koskevassa päätöksenteossa.

”Metsäalan eri toimijat sekä alueelliset päättäjät pystyvät palvelun ansiosta nykyistä paremmin viestimään metsien talouskäytön vaikutuksista kestävyyden eri näkökulmista valtakunnallisesti ja alueellisesti”, sanoo Tommi Tenhola.

Palvelua kehitetään vielä kuluvan vuoden aikana muun muassa niin, että sinne koostetaan valmiita Powerpoint-esityksiä ja infografiikoita metsien talouskäytön merkityksestä kaikissa maakunnissa. Esitykset ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä.

”Tässä ajassa moni taho on kiinnostunut siitä, miten taloudellista toimintaa saadaan Suomessa kasvatettua. Palvelun avulla voi helposti osoittaa ja kertoa, miten metsä vaikuttaa alueen työllisyyteen, tuotantoon, palkkoihin ja verotuloihin. Palvelu auttaa varmistamaan, että metsäalan merkitys tulee huomioiduksi ja potentiaali hyödynnetyksi, kun tehdään päätöksiä”, toteaa toimitusjohtaja Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiöstä, jonka aloitteesta ja rahoituksella palvelu on syntynyt.

www.mmsaatio.fi – Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta.

Lisätietoja

metsätalouden kestävyysasiantuntija Tommi Tenhola, Tapio, tommi.tenhola(a)tapio.fi, puh. 0400 981 652

metsäekonomisti Matti Valonen, Pellervon taloustutkimus PTT, matti.valonen(a)ptt.fi, puh. 040 164 8151

toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, Metsämiesten Säätiö, ilari.pirttila(a)mmsaatio.fi, puh. 050 598 9920

Lisääntyvä sääntely haastaa maatalouden rahoitusta – vastuullisuus voi parantaa rahoituksen saatavuutta

Maatalouden rahoitus toimii Suomessa pääosin hyvin, mutta viime vuosina maatalousyrittäjillä on ollut isoja taloushaasteita muun muassa pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan markkinavaikutusten takia. Rahoitussektorilla vakavaraisuussääntely on tiukentunut, mikä heijastuu maatalouden rahoitukseen, ja vastuullisuussääntely lisääntyy sekä maatalouden että rahoituksen osalta.

”Vaikka maatalouden osuus kokonaisyrityslainakannasta ei ole suuri, on sektorin rahoittaminen yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää. Maatalouden kehittämisessä rahoituksella on keskeinen rooli. On myös olennaista, että pankeissa säilyy maatalouselinkeinon asiantuntemus ja käytäntöjen ymmärrys”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Tutkimuksessa on selvitetty lisääntyvän sääntelyn vaikutuksia maatalouden rahoitusasemaan ja laadittu suosituksia rahoituksen saannin parantamiseksi tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu maatalousyrittäjille ja pankkien rahoitusneuvottelijoille tehtyihin kyselyihin, tilastotarkasteluun sekä tutkimushaastatteluihin.

Pankkisääntely on tiukentanut rahoituksen saantia ja lisännyt taakkaa

Sekä maatalousyrittäjien että pankkien mielestä rahoituksen hakuprosessi on aiempaa työläämpi erityisesti lisääntyneen vakavaraisuussääntelyn vuoksi, ja rahoituksen saannin koettiin tiukentuneen ja prosessien pidentyneen. Samalla hallinnollinen taakka niin rahoittajalle kuin yrittäjälle on kasvanut.

Vielä pankit eivät edellytä maatalousyrittäjiltä ESG-tekijät, eli ympäristön sekä sosiaaliset ja hyvän hallinnon tavat huomioivaa vastuullisuusraportointia. Pankit, asiantuntijat ja yrittäjät kuitenkin katsoivat vastuullisuusvaateiden olevan tulossa myös maatalouden rahoitukseen.

”Rahoituksen perusperiaatteet ovat kuitenkin säilyneet ennallaan, sillä rahoituksen saanti perustuu edelleen maksukykyyn ja kassavirtaan. Pankit korostavat, että kannattavat investoinnit saavat rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen.

Viime vuosien kriisien seurauksena monilla maatiloilla on ollut maksuvalmiusongelmia heikon kannattavuuden lisäksi, ja maatalouden järjestämättömien luottojen määrä on kasvanut varsin voimakkaasti. Huolenaiheina rahoituksessa ovat myös vakuusarvot, sillä maatalousrakennusten jälleenmyyntiarvo on usein heikko. Rakennekehityksen seurauksena alueelliset erot vakuusarvoissa ovat merkittäviä.

Suomen pitäisi selvittää kansallinen liikkumavara sääntelyn purkamisessa

Tutkimus antaa maatalouden rahoitusaseman parantamiseen useita suosituksia, jotka koskevat sekä pankkeja, maatalousyrittäjiä että hallintoa. Maataloussektorin, pankkien ja hallinnon on laadittava vastuullisuuskriteerit yhdessä, jotta maatalousyrittäjät eivät joutuisi raportoimaan eri tahoille erilaisin tavoin. Taloudelliset kannustimet edistävät kriteerien täyttämistä.

Maatalousalan koulutuksessa tulisi painottaa talousosaamista, ja yrittäjien pitäisi valmistautua entistä huolellisemmin rahoituksen hakemiseen esimerkiksi laskelmien ja maksuvalmiussuunnitelmien osalta. Hankkeessa on laadittu erillinen lainanhakijan opas, jonka avulla maatalousyritys voi osoittaa talous- ja vastuullisuusasioiden osaamisen.

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kansallinen liikkumavara tulisi kartoittaa ja hyödyntää mahdollisuudet joustojen luomiseen. Sääntely tulee pääasiassa EU:sta, mutta sielläkin on tällä hetkellä tahtotila sääntelyn purkamiselle.

”Hallituksen puoliväliriihessä on tunnistettu tämä tilanne ja päätetty käynnistää selvitys siitä, mitä rahoituksen myöntöä hidastavaa kansallista sääntelyä Suomi voisi itse keventää. Lisäksi on luvattu etsiä ratkaisuja maatalouden rahoituksen haasteisiin. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita”, sanoo Päivi Kujala.

Maatalouden rahoitusasema muuttuvassa toimintaympäristössä -tutkimushankkeen rahoittajat ovat Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK ry.

Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat OP Ryhmä, Nordea, Säästöpankki, POP Pankki ja LähiTapiola.

Hankkeen loppuraportti: https://www.ptt.fi/julkaisut/maatalouden-rahoitusasema-muuttuvassa-toimintaymparistossa/

Suositukset kokoava policy brief: https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2025/05/marto-policybrief_FINAL.pdf

Maatilayrityksen lainanhakijan opas: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/556369

Lisätietoja

Päivi Kujala paivi.kujala@ptt.fi 040 194 5184
Olli Niskanen olli.niskanen@luke.fi 0295 326 025

Lisää luomua ja luonnon monimuotoisuutta tuuppausten avulla Järvi-Suomeen

”Tavoitteenamme on tehdä luomuun siirtymisestä ja muista luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä helpompia ja houkuttelevampia maatalousyrittäjille sekä ruokapalveluille”, summaa hankkeen vetäjä, ekonomisti Tuuli Sen PTT:stä.

Luontokato näkyy eliölajien ja niiden elinympäristöjen heikkenemisenä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on uhka myös ruoantuotannolle, sillä luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten pölytys, tuholaisten torjunta ja ravinteiden kierto hyödyttävät maataloustuotantoa. Maatalousluonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa pelloilla tehtävillä toimilla, jotka kytkeytyvät maankäyttöön, torjunta-aineisiin ja lannoitteisiin sekä viljelykasveihin.

Pellolla tehtävien monimuotoisuustoimien ohella hankkeessa pyritään vaikuttamaan maatalousyrittäjien mahdollisuuksiin siirtyä luomutuotantoon lisäämällä luomun kysyntää ruokapalveluissa. Tuuppaamisesta jaetaan myös tietoa alueen kehitysorganisaatioille sekä yrityksille, jotta yhä useampi voisi käyttää niitä omassa toiminnassaan.

Tuuppausten toteuttaminen alkaa loppuvuodesta

Tuuppausten odotetaan lisäävän helpoiten omaksuttavien monimuotoisuustoimien toteuttamista jo lyhyellä aikavälillä ja vaikuttavan myönteisesti työläämpien toimien hyväksyttävyyteen sekä luomutuotantoaikomuksiin.

“Tuuppaamalla julkisia ruokapalveluita kohti luomun käyttöä vahvistetaan luomutuotteiden markkinoita ja lisätään ymmärrystä ruokavalintojen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tuuppaukset tukevat myös kansallisia tavoitteita: 25 % sekä Suomen peltoalasta että julkisten ruokapalveluiden raaka-aineista tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

LuMoTu-hankkeen toteutusalueella Järvi-Suomessa luomuun suhtaudutaan muuta maata positiivisemmin, ja etenkin Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo tunnetaan vahvasta luomutuotannosta. Hanke on käynnistynyt tänä keväänä, ja ensimmäisiä tuuppauksia ryhdytään toteuttamaan vuoden lopulla.

Mitä tuuppaukset ovat?

Tuuppaus on käyttäytymistieteelliseen tietoon perustuva muutos tavassa, jolla eri vaihtoehdot esitetään ihmiselle, kun hän tekee päätöksiä. Tekemällä joistakin vaihtoehdoista helpompia, ajankohtaisempia ja houkuttelevampia, voidaan ihmisiä saada valitsemaan niitä ilman, että heidän valinnanvapauttaan rajoitetaan.

”Tuuppauksilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi maatalousyrittäjien ja ruokapalvelujen tiedoista, taidoista ja asenteista kumpuaviin valmiuksiin toteuttaa luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi voidaan vaikuttaa käsitykseen ympäristötoimien hyväksyttävyydestä omien verrokkien keskuudessa tai käsitykseen kuluttajien arvostuksesta alueella tuotettuun luomuruokaan”, sanoo Tuuli Sen.

LuMoTu-hankkeen toteuttavat yhteistyössä PTT ja Pro Luomu ry vuosina 2025–2027. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta.

Lisätietoja

Tuuli Sen, ekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT, 040 729 8448, tuuli.sen@ptt.fi

Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi

Hankkeesta lisää Maaseutuverkoston sivuilla: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/lumotu-luonnon-monimuotoisuustuuppaukset-ruokaketjuun-jarvi-suomessa/

Kutsu webinaariin: Mikä toimii ruuan eri tarjontaketjuissa – mitkä ovat keskeiset ongelmat?

Tarkastelussa pureudutaan yhtäältä siihen, mikä ketjuissa toimii ja toisaalta mitkä ovat keskeiset ongelmat. Markkinoiden toimivuutta tarkastellaan niin alkutuotannon, teollisuuden kuin lisäarvon kasvattamisen näkökulmasta. Samalla julkaistaan neljä toimialakatsausta, joissa avataan mm. eri tarjontaketjujen rakenteita, raaka-aine- ja rahavirtoja sekä tuottajien yhteistoimintaa.

Aika: 9.6. klo 10-11.30
Paikka: Webinaari Teams-alustalla

Ilmoittaudu tästä: https://link.webropol.com/ep/ruokaketjukesa25

Lähetämme sinulle linkin webinaariin tilaisuuden alla.

Ohjelma

Tilaisuuden avaus, tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg, PTT

Mikä tarjontaketjuissa toimii, mitkä ovat keskeiset ongelmat: Toimialakatsausten esittely

  • Maitosektori, maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, REINU econ
  • Lihasektori, erikoistutkija Csaba Jansik, Luke
  • Viljasektori, maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola, PTT
  • Vihannes- ja hedelmäsektori, Csaba Jansik, Luke

Kysymyksiä ja keskustelua

Tilaisuus on osa ”Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus” -hanketta (2023–2026), jota toteuttavat PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ. Hankkeen päärahoittajana on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Päivittäistavarakauppa ry.

Lisätietoja

Pikakommentti: Nihkeä meno jatkuu asuntomarkkinoilla

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,6 % maaliskuussa 2025 verrattuna vuotta aiempaan. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 1,7 % vuoden takaisesta mutta nousivat 0,9 % edelliskuusta. Myös neljännesvuosiluvut osoittivat enimmäkseen alaspäin.

”Tällä hetkellä on liikaa tekijöitä, jotka häiritsevät markkinoita ja hidastavat käännettä ylöspäin: työttömyysepävarmuus, suuri myymättömien asuntojen määrä pääkaupunkiseudulla ja yleinen epävarmuus taloudesta sekä maailmantilanteesta”, sanoo Holappa.

Tilastoissa näkyy kuitenkin kaksi isoa kaupunkia, Turku ja Tampere, joissa asuntojen hinnat olivat maaliskuussa korkeammalla kuin 2024 maaliskuussa.

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin maaliskuussa 30 % enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin. Viime vuoden alkupuolella kauppa kävi kuitenkin niin heikosti, että tämäkään ei vielä kerro merkittävästä käänteestä.

Lisätietoja

EU:n metsäkatoasetuksesta suurimmat kustannukset puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan toimijoille

”Kokonaisuudessaan metsäkatoasetuksen arvioidaan aiheuttavan suomalaisille yrityksille noin 207 miljoonan euron perustamisvaiheen kustannukset ja noin 65 miljoonan euron vuotuiset ylläpitokustannukset. Kyseessä on keskimääräisiin kustannuksiin perustuva arvio, ja siihen liittyy monia epävarmuuksia”, tiivistää vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida EU:n metsäkatoasetuksesta aiheutuvat suorat kustannukset suomalaisille yrityksille. Kustannusarviot perustuvat yrityshaastatteluihin ja kattavat sekä perustamisvaiheen että vuotuiset ylläpitokustannukset hyödykekohtaisesti ja yrityskoon mukaan. Kustannukset koostuvat mm. käytetystä työajasta, teknisistä investoinneista ja koulutuksista.

Selvitys ei sisällä epäsuoria kustannuksia, kuten mahdollisia raaka-aineiden hinnannousuja. Yritysten mukaan tuontihyödykkeiden, kuten kumin, kahvin, kaakaon, soijan ja öljypalmun tarjonta EU-alueelle saattaa vähentyä, mikä nostaisi raaka-ainehintoja ja kuluttajahintoja.

Selvitystä varten otettiin yhteyttä noin 100 yritykseen, joilla on toimialaluokituksen perusteella kaakaon, kahvin, kumin, nautaeläinten, puun, soijan ja/tai öljypalmun osalta metsäkatoasetuksen alaista toimintaa. Yrityksistä 25 osallistui tutkimushaastatteluihin.

Suurimmat kustannukset puuta käyttäville ja suurille kaupan alan yrityksille

Keskimääräiset asetuksen aiheuttamat kertaluontoiset kustannukset vaihtelivat toimialoittain 8 000 eurosta 3,2 miljoonaan euroon. Tämä on huomattavasti enemmän kuin komission aiempi arvio (5 000–90 000 e), joka tosin perustui aiempaan sääntelykehykseen eikä ole suoraan vertailukelpoinen.

Tulosten perusteella yrityksen koko on merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä, kun taas hyödykekohtaiset erot jäivät vähäisemmiksi. Kustannusten keskiarvot suunnilleen kymmenkertaistuvat siirryttäessä pienistä yrityksistä keskisuuriin ja edelleen keskisuurista suuriin. Toisaalta asetuksen kustannukset ovat suhteellisesti suurimpia pienissä yrityksissä, joissa keskimääräiset perustamiskustannukset voivat vastata jopa kolmasosaa keskimääräisestä nettotuloksesta ja vuotuiset ylläpitokustannukset lähes viidesosaa.

Suurimmat kokonaiskustannukset kohdistuvat puuhyödykettä käyttävälle toimialalle. Puuta käyttävien yritysten perustamiskustannukset ovat yhteensä 140 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 49 miljoonaa euroa.

Toiseksi suurimmat kustannukset kohdistuvat suuriin kaupan alan yrityksiin, joiden perustamiskustannukset ovat 54 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 12 miljoonaa euroa. Nautahyödykkeen toimialan osalta kustannukset olivat kolmanneksi suurimmat, mutta selvästi kahta muuta pienemmät.

Seuraamusmaksun aiheuttamat tappiot olisivat yrityksille erittäin suuri riski

Asetuksen vakavasta rikkomuksesta määrättävän seuraamusmaksun yläraja on kansallisesti säädettävä vähintään neljään prosenttiin yrityksen unionin laajuisesta liikevaihdosta. Pienissä yrityksissä maksun enimmäismäärä on keskimäärin 33 000–69 000 euroa, keskisuurissa 3,5–4,6 miljoonaa euroa ja suurissa yrityksissä 17,1–22,7 Me. Kaupan alan suurissa yrityksissä määrä on keskimäärin 42,8 Me.

Toimialajärjestöille tehtyjen haastatteluiden perusteella seuraamusmaksun enimmäistaso on niin korkea, että siitä koituvat tappiot olisivat yrityksille erittäin suuri riski.

Yritykset kaipaavat koulutusta ja neuvontapalveluja asetuksen toimeenpanoon

Selvityksen mukaan yritykset kaipaavat selkeää viestintää, käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja asetuksen toimeenpanoon. Tiedontarve koskee niin yrityksiä kuin palveluntarjoajia, kuten auditoijia ja tietojärjestelmätoimittajia. Myös EU-vastuuvelvoitteiden tehokasta koordinointia toivottiin, jotta byrokratian lisääntymiseltä vältyttäisiin.

Selvityksessä on useita epävarmuustekijöitä, joita aiheuttavat mm. otoksen pieni koko, yritysten vaihtelevat valmiudet ja asetuksen tulkintojen keskeneräisyys. Yritysten määrän arviointi perustui toimialaluokituksiin, jotka voivat johtaa sekä yli- että aliarvioihin. Yritykset valmistautuvat samanaikaisesti myös muihin EU:n vastuullisuusvelvoitteisiin, mikä vaikeutti kustannusvaikutusten erittelyä.

Metsäkatoasetuksen tarkoituksena on vähentää metsien tilan heikkenemistä ja EU:n osuutta globaaliin metsäkatoon. Lisäksi sen tavoitteena on pienentää EU:n vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Asetus tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja sen soveltaminen alkaa 30.12.2025, paitsi pienten yritysten ja mikroyritysten osalta puoli vuotta myöhemmin. Pidennys ei koske sellaisia tuotteita, jotka ovat olleet EU:n puutavara-asetuksen piirissä.

Selvitys on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/selvitys-eun-metsakatoasetuksen-taloudellisista-vaikutuksista-suomalaisille-yrityksille/  Selvitys toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.

Lisätietoja metsäkatoasetuksesta:

MMM: https://mmm.fi/metsakato-ja-laittomat-hakkuut

Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/

Lisätietoja

Kuolinpesien aktiivisuutta metsissään voisi lisätä huomioimalla erilaiset omistajat ja tarjoamalla tukea ristiriitatilanteisiin

”Kuolinpesät omistavat noin miljoona hehtaaria eli kymmenyksen yksityisten henkilöiden omistamasta metsämaasta. Kuolinpesät eivät kuitenkaan ole metsätaloudellisesti yhtä aktiivisia kuin muut omistusmuodot. Ne tekevät vähemmän puukauppoja ja metsänhoitotöitä ja ovat epävarmempia suojelutoimista”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Metsäsektorille on yhä tärkeämpää, että metsiä käytetään aktiivisesti puuntuotantoon ja ilmasto- ja monimuotoisuushyötyjen tuottamiseen. Unohdettujen metsien kustannus yhteiskunnalle kasvaa.

PTT:n selvityksessä on tehty aiemman tutkimuksen pohjalta yhteenveto kuolinpesien päätöksenteon ja metsien omistajanvaihdosten haasteista. Samalla nostetaan esiin keinoja, joilla kuolinpesien päätöksentekoa voisi helpottaa ja niiden purkamista ja aktivoimista edistää. Selvitys toimii keskustelunavauksena, jonka pohjalta alan toimijat voivat kehittää sekä omaa toimintaansa että koko sektorin käytäntöjä.

Kuolinpesien aktivoimiseen tarvitaan monia eri keinoja

Kuolinpesien aktivointiin ja purkamiseen sekä omistajanvaihdosten aikaistamiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, sillä päätöksenteon vaikeudet johtuvat moninaisista ja tilannekohtaisista syistä. Kuolinpesien päätöksentekoa voitaisiin edistää esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Kuolinpesän osakkaiden tunnetekijöiden ja ristiriitojen käsittelyyn tarvitaan lisätukea. Nykyisin omistajanvaihdosten asiantuntijoilla ei aina ole keskusteluyhteyttä ja sovintoa edistävien menetelmien tuntemusta.
  • Kuolinpesien ja yhtymien päätöksenteko vaatii tällä hetkellä osakkaiden yksimielisyyden, joten yksikin osakas voi estää lähes kaikki tilalla tehtävät toimet. Lisäksi vaatimus yksimielisyydestä hankaloittaa päätöksentekoa tilanteissa, joissa osakkaan menehtyessä kuolinpesän osakkaaksi tulee toinen kuolinpesä. Kuolinpesien ja yhtymien enemmistöpäätöksenteon toteutusta sekä sen hyötyjä ja haittoja tulisi selvittää.
  • Metsän hallinnointi helpottuu, kun kuolinpesän osakkaat ovat sopineet käsittelyn periaatteista ja valtuuttaneet yhden osakkaan tekemään päätöksiä. Luonteva hetki yhteishallintosopimuksen laatimiselle on perunkirjoitustilaisuus.
  • Kuolinpesille suunnattujen palveluiden tulisi huomioida erityisesti luonnon- ja maisemansuojelun sekä virkistyskäytön tavoitteet, joita kuolinpesien metsänomistajilla on muita omistusmuotoja yleisemmin. Lisäksi hallinnollista työtä voidaan vähentää kokoamalla useita lähitulevaisuuteen ajoittuvia metsän- ja luonnonhoitotoimia yhteen sopimukseen.
  • Kuolinpesissä on selvästi enemmän naismetsänomistajia kuin muissa omistusmuodoissa. MO2020-hankkeen kyselyaineiston mukaan kuolinpesien naisomistajat olivat tehneet puukauppoja harvemmin kuin miesomistajat. Tämän vuoksi kuolinpesien kautta metsää omistaville naisille tulisi kehittää räätälöityjä palveluja ja viestintää, myös vertaisviestintää.

Lisäksi metsän omistajanvaihdoksia voisi aikaistaa seuraavin tavoin:

  • Metsätilan omistajanvaihdosta koskevaa harkintaa ja keskustelua vaihdoksesta pitäisi aikaistaa. Tätä varten tarvitaan parempi käsitys eri tavoista, joilla prosessia voi edistää sekä työkaluja sen toteuttamiseen.
  • Metsän omistajanvaihdoksia edistetään perinteisesti taloudellisiin ja teknisiin kysymyksiin keskittyvillä toimenpiteillä, vaikka kyseessä on usein myös vahvasti vuorovaikutukseen ja perhesuhteisiin liittyvä prosessi. Näihin inhimillisiin tekijöihin sekä ristiriitatilanteiden käsittelyyn tulisi tarjota nykyistä enemmän tukea.

Selvitys on julkaistu PTT:n puheenvuoroja-sarjassa osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/3-2025-puut-perinto-ja-paatokset-kuolinpesien-rooli-muuttuvassa-metsapolitiikassa/ Työtä on rahoittanut Keskitien säätiö.

Lisätietoja

Kutsu: Aamiaistilaisuus 22.5. metsäalan toimista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Milloin? 22.5.2025 klo 8.00–10.00

Missä? Musiikkitalo, Kansalaistori 2, Helsinki

Tilaisuudessa esitellään Pellervon taloustutkimuksen tutkimushankkeen Luonnon monimuotoisuustoimet Suomen metsätaloudessa 1990-luvulta alkaen keskeiset tulokset. Lisäksi esitellään metsäalan toimijoiden omia esimerkkejä ajankohtaisista monimuotoisuustoimista.

Ilmoittaudu viimeistään 15.5. tästä. Tilaisuuteen on rajallisesti paikkoja, joten toimithan nopeasti.

8.00–8.30 Aamiaista tarjolla
8.30 Avaussanat, Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen

Hanke-esittely: Talousmetsien monimuotoisuustoimet 90-luvulta tähän päivään
Metsäekonomisti Matti Valonen, Pellervon taloustutkimus PTT

Kommenttipuheenvuoro
Erikoistutkija Minna Räty, Luonnonvarakeskus

Mitä tehdään nyt? Metsäalan toimijoiden tekoja talousmetsien monimuotoisuuden hyväksi 
Metsä Group
Metsähallitus
MTK ja metsänhoitoyhdistykset
Stora Enso
UPM

Keskustelua

Yhteenveto, Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson
10.00                 Tilaisuus päättyy

Suomi tarvitsisi vastuullista ja vakaata finanssipolitiikkaa – nyt päätöksenteko on liian poukkoilevaa

Riihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä hallituksen linjausta voi pitää pääosin onnistuneena. Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta.

Korkeampien tuloluokkien marginaaliveroasteiden laskeminen korkeintaan 52 prosenttiin, mutta samalla rajaamalla indeksitarkistuksia, on kasvun ja julkisen talouden kestävyyden kannalta kehyspäätösten ongelmattomampia päätöksiä. Tulonjaon oikeudenmukaisuuden kannalta päätös on toki altis hyvin perustellulle kritiikille. Lisäksi on tärkeä huomata, että positiivisia vaikutuksia talouskasvuun saadaan odottaa jonkin aikaa, joten aluksi alijäämät kasvavat. Myös pieni- ja keskituloisten työn verotuksen keventäminen voi kokonaisuuden osana olla kannatettava toimenpide, mutta finanssipolitiikan vastuullisuus edellyttää tältä osin merkittäviä ja pysyviä kompensoivia toimenpiteitä. Lopulta kokonaisvaikutusta arvioitaessa pitää huomioida veronkevennysten positiivisten vaikutusten lisäksi kompensoivien toimien negatiiviset vaikutukset.

Yritysverotuksen osalta positiivisin linjaus julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta on päätös olla tekemättä merkittäviä muutoksia perintöveroon. Perintöveron poiston kasvuvaikutukset olisivat olleet vähäisiä ja hitaita, mutta verotulojen menetykset merkittäviä ja nopeita. Perintöveron poistamisen sijaan keskeisemmäksi päätökseksi yritysverotuksen puolella valikoitui yhteisöveron alennus 2 prosenttiyksiköllä vuonna 2027. Yhteisöveron alennuksen positiiviset vaikutukset investointeihin ja talouskasvuun ovat kuitenkin sangen maltilliset. Lisäksi Suomen nykyinenkin 20 % yhteisöverokanta on hyvin kilpailukykyinen. Yhteisöveron alennus voisi toki edelleen parantaa Suomen asemaa verokilpailussa. Tarvittaessa kuitenkin esimerkiksi muilla Pohjoismailla on mahdollisuudet vastata Suomen käynnistämään verokilpailuun, missä Suomen on vaikea menestyä. Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta olisi ollut tärkeämpää varmistaa jatkossakin ennakoitava ja kilpailukykyinen yhteisövero kuin haastaa verrokkimaita verokilpailuun.

Veronalennuksia ja muita julkisen talouden tasapainoa heikentäviä toimenpiteitä riihipäätöksessä on staattisesti tarkastellen 2,3 miljardia euroa. Tästä miljardi on tarkoitus kattaa veronkorotuksilla ja menonleikkauksilla. Veronkorotusten joukosta on kadonnut sinne ryminällä aiemmin keväällä tullut datakeskusten sähköveron korotus, jonka puolestaan piti kompensoida makeisten arvonlisäveron korotuksesta luopuminen. Mukaan päässeet valmisteverojen korotukset ovat itsessään hyvin perusteltuja, vaikka virvoitusjuomaveron jokavuotinen kiristäminen esimerkiksi hallitusohjelmassa alennetun olutveron sijaan on erikoinen terveyspoliittinen valinta. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen uudelleenkohdentaa ja heikentää työn verotuksen kevennyksen positiivisia vaikutuksia. Lisäksi järjestäytymisaste laskee tämän päätöksen seurauksena jollakin aikavälillä, mikä lisää entisestään jännitteitä työmarkkinajärjestelmässä.

Menosopeutuksen osalta huomio kiinnittyy korkeakoulutuksen perusrahoituksen pienentämiseen yhteensä 65 miljoonalla eurolla. Kun tavoitteena on veronalennuksien avulla nopeuttaa talouskasvua, alennusten rahoittaminen korkeakoulujen perusrahoituksesta tinkimällä on mitä ilmeisemmin ristiriidassa alkuperäisen tavoitteen kannalta.  Toki positiivisena riihipäätöksenä pitää noteerata monet T&K-rahoitukseen tehtävät lisäykset ja pyrkimys vähentää tutkintojen tarpeetonta kasautumista.

Puuttuvan reilun miljardi euroa yhteensä 2,3 miljardin julkisen talouden staattisesti arvioidusta heikentymisestä kattavat tiedotustilaisuudessa esitetyn laskelman mukaan kasvutoimien dynaamiset vaikutukset. Dynaamisten vaikutusten huomioonottaminen on lähtökohtaisesti perusteltua, vaikka niihin aina liittyy epävarmuuksia. Epävarmuuksista huolimatta on lähes varmaa, että monia positiivisia vaikutuksia saadaan odottaa kohtuullisen pitkään. Tältä osin riihipäätökseen liittyy ns. siltarahoitus, jolla varmistetaan hallituksen tavoitteleman velkasuhteen vakiintuminen hallituskauden lopussa, jos talous kasvaa odotetusti. Keskeinen elementti tässä on Valtion eläkerahastosta tehtävä merkittävä kertaluontoinen tuloutus, mikä vähentää velanoton tarvetta vuonna 2027 yli miljardilla eurolla.

Velkasuhteen vakauttaminen on perusteltu finanssipoliittinen tavoite, jonka varmistamiseksi hallitus on nyt linjannut poikkeuksellisesta toimenpiteestä. Sen ei pidä kuitenkaan antaa hämärtää kuvaa julkisen talouden, ja osana sitä valtion talouden massiivisista alijäämistä. Viime vuoden kehysriihen keskiössä olivat lisäsäästöt ja veronkorotukset. Hallitus sitoutui painamaan alijäämän alle 3,5 prosenttiin BKT:sta vuonna 2024 ja pitämään 3 prosentin ylityksen vähäisenä ja väliaikaisena, jotta vältettäisiin EU:n ”tarkkailuluokka”. Tämän varmistamiseksi hallitus jopa nosti poikkeuksellisesti kesken vuoden yleistä arvonlisäveroa.

Tilastokeskuksen tämän viikon tiedon mukaan julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2024 4,4 prosenttia. Myös valtiontalouden alijäämä kasvoi edellisestä vuodesta. PTT:n kevään ennusteen mukaan alijäämä säilyy lähellä neljää prosenttia myös tänä vuonna. Suomen talouden rakenteellisten ongelmien lisäksi keskeinen syy massiivisiin alijäämiin on maailmanpolitiikan ja maailmantalouden surkea tilanne, johon Suomen hallitus ei voi juurikaan vaikuttaa. Hallitus ei voi kuitenkaan voi loputtomasti paeta vastuutaan valtavista ja pysyvistä alijäämistä. Tiedotustilaisuudessa esitetyssä laskelmassa valtion budjettitalouden alijäämät pienenevät väliaikaisesti hallituskauden lopussa, mutta kasvavat voimakkaasti hallituskauden jälkeen.

Vaikka talouskasvun nostaminen tämän riihen keskiöön oli hallitukselta oikea valinta, myös nyt otettiin harha-askeleita. Talouspoliittinen päätöksenteko on ollut kaiken kaikkiaan poukkoilevaa osin ehkä siksi, että hallitusohjelmasta puuttuu strateginen ote. Hallituskausi on jo puolessa välissä, joten ehkä riihestä saatiin lopulta liian vähän ja liian myöhään.

Lisätietoja

Pikakommentti: Työttömyys jatkaa nopeassa kasvussa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli maaliskuussa 13 000 vähemmän kuin vuosi sitten. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 71,5 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 9,3 %.

”Yksityisellä sektorilla työllisyys ei juuri enää heikkene, mutta julkisella sektorilla lasku jatkuu. Toimialoittain suurin työllisyyden määrän lasku on alkuvuonna tapahtunut terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, ja laskussa on myös koulutuksen ja julkisen hallinnon toimialojen työllisyys”, sanoo Henna Busk.

Työllisyys on heikentynyt myös kaupan alalla ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Talouskasvun kannalta varsinkin viimeksi mainitun toimialan kehitys on huolestuttavaa, koska sillä on korkeasti koulutettua työvoimaa.

Koska monet laskussa olevat toimialat ovat naisvaltaisia, etenkin naisten työllisyys heikkenee. Paikoin työllisyys on noussutkin, esimerkiksi kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla.

Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä, ja heitä on nyt hieman yli 115 000, eli enemmän kuin koronahuipun aikaan. Työttömyyden vähentämisestä tulee sitä vaikeampaa, mitä suuremmaksi pitkäaikaistyöttömien joukko kasvaa. Lisäksi määrä alkaa vähentyä vasta viiveellä sen jälkeen, kun talous on alkanut elpyä.

Harvoja positiivisia tietoja työmarkkinaluvuissa on työikäisen väestön määrä, joka on yhä kasvussa, vaikka vauhti onkin hidastunut.

Lisätietoja

Lisääntyvä tuotanto pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana – kantorahatulot uuteen ennätykseen

Puun tarve kasvaa tänä ja ensi vuonna metsäteollisuudessa, mikä pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana. Tämän vuoksi sekä hakkuumäärät että puun hinnat nousevat, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Kuitupuun hintakehitys kuitenkin tasaantuu uudessa markkinatasapainossa. Yksityismetsien bruttokantorahatulot kohoavat uusiin ennätyslukemiin, selvästi yli kolmeen miljardiin euroon.

”Parin viime vuoden aikana koettu murros puumarkkinoilla on nyt takanapäin, puun hinnat tasoittuvat ja kuitupuumarkkina on löytänyt uuden tasapainon”, tiivistää metsäekonomisti Olli Korhonen.

Tänä vuonna kapasiteetin muutokset ja tuotannon käyminen ilman pitkäkestoisia laiterikkoja lisäävät massateollisuuden puun tarvetta, ja metsäteollisuuden puukäyttö kasvaa kaikkiaan noin kaksi prosenttia. Ensi vuonna puunkäyttö lisääntyy edelleen noin neljä prosenttia, kun tuotanto kasvaa sekä puutuote- että massateollisuudessa. Puun tuonti on lisääntynyt erityisesti Latviasta, mutta se ei riittäne kattamaan kysyntää.

Tämän seurauksena kotimaisen puun tarve pysyy vahvana. Tänä vuonna hakkuumäärä nousee noin viisi prosenttia, kun teollisuuden puun tarve kasvaa ja ulkomaisen puun saatavuus on rajallista. Ensi vuonna hakkuumäärä lisääntyy yhä noin kahdella prosentilla.

Puukauppojen määrä kasvaa koko vuonna 2025 noin kaksi prosenttia viime vuodesta. Kauppamäärä kehittyy suunnilleen samassa suhteessa sekä tukki- että kuitupuussa. Ensi vuonna puukauppojen määrä kasvaa edelleen noin kaksi prosenttia.

Kuitupuun markkina on löytänyt uuden tasapainon

Tänä vuonna tukkipuun vuotuinen keskihinta nousee pystykaupoissa viime vuotta maltillisemmin, hieman alle neljä prosenttia. Kuusitukin keskihinnan nimellinen muutos on viime vuosista poiketen hieman mäntytukkia korkeampi. Koivutukin keskihinta nousee hienoisesti viime vuodesta. Ensi vuonna tukkipuun hintakehitys jatkuu ja tukkipuun nimellinen keskihinta nousee noin kaksi prosenttia.

”Kuitupuun hintakehitys tasaantuu selvästi viime vuosiin verrattuna, mikä kertoo uuden markkinatasapainon löytymisestä. Pystykaupoissa kuitupuun vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna noin neljällä prosentilla ja ensi vuonna suunnilleen kaksi prosenttia”, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne.

Yksityisten metsänomistajien puunmyyntitulot kohoavat huippulukemiin

Kotimaisen puun kysyntä on heijastunut myös puunmyyntituloihin, jotka hipovat reaalisia ennätyslukemia. Yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna kymmenyksellä vajaaseen 2,9 miljardiin euroon puun keskihinnan ja kauppamäärien noustessa. Reaalisesti tulot jäivät hieman alle ennätysvuoden 2007. Tänä ja ensi vuonna metsänomistajien puunmyyntitulot nousevat edelleen, kun hakkuut lisääntyvät ja hinnat ja kaupat nousevat maltillisesti. Tulot yltävät myös reaalisesti ennätykseen.

Tänä vuonna puunmyyntitulot kasvavat kymmenyksellä noin 3,2 miljardiin euroon. Ensi vuonna tulot kasvavat edelleen kahdeksan prosenttia noin 3,4 miljardiin euroon.

Koko ennuste on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala-kevat-2025/

Lisätietoja

Olli Korhonen, 040 481 9279, olli.korhonen@ptt.fi

Paula Horne, 040 592 6820, paula.horne@ptt.fi

Vientimarkkinat2025e2026ePuumarkkinat2025e2026e
Paperimäärä-1 %2 %Metsäteollisuuden puun käyttö2 %4 %
hinta-2 %1 %
Kartonkimäärä6 %7 %Markkinahakkuut5 %2 %
hinta2 %3 %
Massa¹määrä7 %5 %Yksityismetsien puukaupat1 %2 %
hinta2 %5 %Puun nimellishinta²
Sahatavaramäärä2 %3 %tukki4 %2 %
hinta4 %2 %kuitu4 %2 %
Vanerimäärä2 %3 %Bruttokantorahatulot yksityismetsistä10 %8 %
hinta-2 %-1 %
¹pääosin sellua²pystykaupat, vuotuinen keskihinta

Metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa– tullit sekoittavat markkinoita

Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa sekä tänä että ensi vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Veturina on etenkin kartonki. Myös sahatavaran vienti kasvaa, kun rakentaminen ei enää Euroopassa vähene ja sahatavaran tarjonta globaalisti on rajallista. Yhdysvaltain tullit kuitenkin sekoittavat maailmankauppaa, haittaavat vientiä ja voivat lisätä kilpailua Suomelle tärkeillä markkina-alueilla.

”Tulleista huolimatta metsäteollisuustuotteiden vienti Yhdysvaltoihin jatkuu, koska maa tarvitsee niitä. Tullit kuitenkin nostavat tuotteiden hintoja ja vähentävät niiden kulutusta. Siksi suomalaisen metsäteollisuuden vienti Yhdysvaltoihin jossain määrin vähenee. Joskin näkymät ovat hyvin epävarmat”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Tulleilla voi olla myös merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuustuotteiden maailmanlaajuisiin kauppavirtoihin. Esimerkiksi Kanada, joka on yksi maailman tärkeimmistä havusellun ja sahatavaran tuottajista, on vienyt merkittävän osan tuotannostaan Yhdysvaltoihin.

Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa kuluvana vuonna viisi prosenttia. Kaikkien päätuotteiden viennin arvo kasvaa paperia ja vaneria lukuun ottamatta. Tänä vuonna viennin arvoa kasvattaa eritoten kartonki, kun Stora Enson Oulun kuluttajapakkauskartonkilinja käynnistyy.

Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa seitsemän prosenttia ja kasvua nähdään kaikissa päätuotteissa. Tosin metsäteollisuustuotteiden kysynnän kehitykseen liittyy ensi vuonna kansainvälisen kaupan jännitteiden vuoksi merkittävää epävarmuutta.

Tullit iskevät etenkin paperin vientiin

Kartonkimarkkinoita kiusaa vaisu talouskehitys ja ylikapasiteetti monilla markkina-alueilla. Tuonti ja vienti kasvavat silti, ja ajurina on Stora Enson tuotantolinjan käynnistyminen. Yhdysvaltain tuontitullit kolhaisevat Suomen vientiä, koska viime vuonna Yhdysvaltojen osuus kartonkien viennistä oli vajaan kymmenyksen. Tämän vuoksi kartonkikoneiden lomautuksia todennäköisesti jatketaan tänä vuonna.

Papereissa Euroopan heikko talouskehitys ja tasaisesti vähenevä kulutus pitävät kysynnän vaisuna tänä vuonna. Tullit tuovat omat vaikeutensa, sillä viime vuonna Yhdysvallat vastasi lähes viidennestä Suomen papereiden kokonaisviennin arvosta. Jos kanadalaista paperia alkaa ohjautua Yhdysvaltojen sijasta Eurooppaan, se kasvattaa entisestään tarjontaa.

Tänä vuonna vienti vähenee, mutta ensi vuonna nähdään hienoista kasvua Euroopan virkistyvän taloustilanteen johdosta. Myös paperin keskimääräinen vientihinta jatkaa laskuaan, koska Yhdysvaltoihin viety paperi on ollut keskimääräistä arvokkaampaa.

Massan vientiä kasvattaa tänä vuonna uuden kapasiteetin käynnistyminen ja oletus siitä, että viime vuonna koettuja pitkäkestoisia laiterikkoja ei tapahtuisi. Ensi vuonna massan näkymä paranee, kun talous piristyy. Epävarmuutta markkinoille kuitenkin tuo Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppasota, joka sekoittaa havusellun kauppavirtoja. Uhkana on, että kanadalaista sellua ohjautuu enemmän Yhdysvaltojen sijasta esimerkiksi Kiinaan, joka on suomalaisen sellun tärkein vientimaa.

Niukka tarjonta vauhdittaa sahatavaran vientiä ja hintoja

Ohjauskoron laskut ovat vaikuttaneet Euroopassa asuntojen kysyntään myönteisesti, minkä ansiosta rakentamisen väheneminen on pysähtymässä. Yhdysvaltojen tullipäätösten takia tänä vuonna ei Euroopassa kasvua silti vielä nähdä, joten sahatavaran kysyntä ei juuri lisäänny. Myös Kiinassa kiinteistösektorin vaikeudet jatkuvat, ja Yhdysvalloissa tullien takia rakentamisen kasvu pysähtyy.

Tällä hetkellä sahatavaran tarjonta on rajallinen globaalisti. Ruotsissa sahat kärsivät puupulasta, ja Keski-Euroopassa puun saatavuus on heikentynyt, kun tuhopuuta tulee markkinoille aiempaa vähemmän. Lisäksi metsätuhot ovat vähentäneet Keski-Euroopan ja Kanadan hakkuumahdollisuuksia. Suomen sahatavaran vienti kasvaa kuluvana vuonna kaksi prosenttia ja vientihinta nousee neljä prosenttia.

”Sahatavaran näkymiin vaikuttavat odotettavissa olevat tullit, jotka vähentävät jossain määrin vientiä Yhdysvaltoihin. Niiden seurauksena sahatavaran tarjonta Euroopassa voi lisääntyä, mikä pitää hinnannousun maltillisena. Lisäksi kanadalaisen sahatavaran vienti Aasiaan voi kasvaa, mikä kiristäisi kilpailua tällä Suomelle tärkeällä markkina-alueella”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.

Tänä vuonna vanerin vienti kasvaa kaksi prosenttia, kun rakentamisen väheneminen viimein pysähtyy Euroopassa. Tuontitullit vanerille leikkaavat Suomen vientiä, sillä viime vuonna suomalaisesta vanerista yhdeksän prosenttia vietiin Yhdysvaltoihin. Näin ollen vanerille joudutaan etsimään uusia markkinoita.

Koko ennuste on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala-kevat-2025/

Lisätietoja

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: Marjo Maidell, 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi

Saha- ja vaneriteollisuus: Matti Valonen, 040 164 8151, matti.valonen@ptt.fi

Vientimarkkinat2025e2026ePuumarkkinat2025e2026e
Paperimäärä-1 %2 %Metsäteollisuuden puun käyttö2 %4 %
hinta-2 %1 %
Kartonkimäärä6 %7 %Markkinahakkuut5 %2 %
hinta2 %3 %
Massa¹määrä7 %5 %Yksityismetsien puukaupat1 %2 %
hinta2 %5 %Puun nimellishinta²
Sahatavaramäärä2 %3 %tukki4 %2 %
hinta4 %2 %kuitu4 %2 %
Vanerimäärä2 %3 %Bruttokantorahatulot yksityismetsistä10 %8 %
hinta-2 %-1 %
¹pääosin sellua²pystykaupat, vuotuinen keskihinta

Hiilimarkkinoiden tilastointi jää tauolle toistaiseksi

Edellisessä, 11.11.2024 julkaistussa tilastossa jouduttiin turvautumaan vaihteluväleihin sekä tuotettujen ja myytyjen yksiköiden määrien että myytyjen yksiköiden hintojen osalta tarkkojen lukujen sijaan. Nykytilanteessa tilastoinnin ylläpitämistä ei nähdä tarkoituksenmukaisena, koska edelleenkään tarkkoja yksikkömääriä ja hintoja ei voida tuottaa. Tilastointi asetetaan tauolle, ja sitä jatketaan markkinatilanteen kehittyessä. Tilanne voi muuttua esimerkiksi polttoaineiden jakeluvelvoitteen muutoksen myötä, jonka lausuntokierros on juuri päättymässä.

”Hiilensidonnan kustannustehokas potentiaali maankäyttösektorilla sekä ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttavat vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeeseen tulevaisuudessa. Uskomme, että vapaaehtoinen hiilimarkkina kokee merkittävää kasvua pitkällä aikavälillä”, toteaa Hiilensidonta ry:n uusi puheenjohtaja Antti Laakso. Hän aloitti tehtävässään vuodenvaihteessa.

Hiilensidonta ry jatkaa yhteistyötä hiilimarkkinoiden tilastoinnissa ja julkaisee uusia, päivitettyjä tilastoja markkinatilanteen muuttuessa. Lisäksi tavoitteena on täydentää tilastoja takautuvasti mahdollisuuksien mukaan myös tauon ajalta.

PTT ja Hiilensidonta ry ovat julkaisseet tilastoa hiilimarkkinoista vuodesta 2022.

Toistaiseksi uusin tilasto on julkaistu 11.11.2024, ja se on esitetty alla:

Lisätietoja:

Jani Laturi, vanhempi metsäekonomisti, PTT, 040 547 4354
Antti Laakso, puheenjohtaja, Hiilensidonta ry, 040 968 8447

Tutkimusraportteja vapaaehtoisista hiilimarkkinoista:

Vapaaehtoiset hiilimarkkinat maankäyttösektorilla -kehitys, kysyntä ja toimenpiteet Suomessa. 
https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2023/05/PTTrap285.pdf

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehityspolkujen vaikutukset maatalouteen ja metsäsektoriin
https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2024/02/ptt_raportteja_287.pdf

Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-344-9

Ruuan hinta lähtee maltilliseen nousuun – kansainväliset jännitteet tuovat epävarmuutta ruokamarkkinoille

”Ennusteeseen tuo suurta epävarmuutta kansainvälisten jännitteiden lisääntyminen ja etenkin Yhdysvaltain tullipolitiikka. Tullit ja vastatullit ovat kansainvälisen kaupan kannalta kielteinen asia ja hidastavat kasvua myös maa- ja elintarviketaloudessa”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.

Suomessa Yhdysvaltojen tullien vaikutukset olisivat enimmäkseen välillisiä ja tulisivat EU:n markkinoiden kautta. Yhdysvaltoihin viedään Suomesta pääasiassa juustoja sekä alkoholia ja tuodaan muun muassa hedelmiä ja juomia. Sen sijaan koko EU:lle Yhdysvallat on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä toiseksi tärkein kumppani.

Elintarvikeviennin kasvu jatkuu kuitenkin tänä vuonna, mutta hitaammin kuin hallitusohjelmassa tavoiteltu viennin kaksinkertaistaminen edellyttäisi. Viennin vahva veturi on maitosektori.

Ruuan hinta nousee tänä ja ensi vuonna

Ruuan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia, eli hieman yleistä inflaatiota nopeammin. Ensi vuonna nousua kertyy hieman vähemmän. Hintoja nostavat elintarviketeollisuuden kustannusten nousu ja kuluttajien ostovoiman elpyminen.

Varsinkin alkuvuonna inflaatiota on ylläpitänyt kahvin ja suklaan hintojen nousu. Nousua on vuoden aikana odotettavissa myös maitotuotteissa, ja lihoissa naudanlihan kysynnän lisääntyminen luo nousupaineita. Toisaalta hintojen nousua hillitsee kauppojen hintakampanjointi.

”Suomessa ruuan hinnannousu on hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Muissa Pohjoismaissa nousu on kiihtynyt alkuvuodesta. Esimerkiksi Ruotsissa ruuan hinta nousi helmikuussa lähes 4 ja Tanskassa lähes 6 prosenttia vuoden takaisesta”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Maidon vahva kysyntä nostaa tuottajahintaa Suomessa

Maidon kysyntä maailmalla jatkaa kasvuaan, erityisesti Etelä- ja Itä-Aasiassa. EU:ssa kysyntä säilyy vakaana, kun maitojalosteiden kasvava kulutus kompensoi nestemäisten maitojen kulutuksen laskua.

”Vahva kysyntä näkyy myös tuottajahinnoissa. Suomessa maidon tuottajahinta kääntyi nousuun viime syksyn aikana, ja tuottajahinnan nousu on tänä vuonna merkittävä viime vuoden keskimääräiseen hintaan verrattuna”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Tullit tuovat näkymiin epävarmuutta, sillä Yhdysvallat on EU:lle tärkeä juustojen vientikohde.

Naudanlihan kulutus Suomessa on lisääntynyt, koska se on jo pidempään ollut suhteellisesti edullisempaa muihin lihalajeihin verrattuna. Kasvuun on onnistuttu vastaamaan väliaikaisesti, mutta pidemmän aikavälin eläinmäärien väheneminen näkyy niukkuutena naudanlihamarkkinoilla.

”Niukkuudesta huolimatta naudanlihan tuottajahinta nousee tänä vuonna vain vähän, sillä naudanlihan tuotannon vahva kytkös maitosektoriin hillitsee hintakehitystä. Vain pieni osa tarjonnasta tulee lihakarjasta”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Viljojen hintakehityksestä odotetaan rauhallista, mutta niiden kohdalla iso epävarmuustekijä on Venäjän hyökkäyssota. Isot käänteet konfliktissa näkyisivät välittömästi viljojen hinnoissa.

Yrittäjätulo nousee kotieläinsektorin vetämänä

Maatalouden yrittäjätulo nousee tänä vuonna jonkin verran viime vuoteen verrattuna, ja on lähellä viiden viimeisen vuoden keskiarvoa.

Tänä vuonna maidon tuottajahinnan nousu kasvattaa markkinatuottoja erityisesti kotieläinsektorilla. Samaan aikaan tuotantopanosten kustannukset kokonaisuudessaan hieman laskevat, etenkin rehujen osalta.

Koko ennuste on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous-kevat-2025/

Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.