Viennin kasvattaminen ja yhteistyön lisääminen vahvistaisi kaikkia kotimaisia ruoan arvoketjuja

PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ julkaisivat maanantaina neljä katsausta suomalaisen ruoan arvoketjuista. Mukana ovat maito, liha, vilja sekä puutarhatuotteet.

”Tarkastelu osoittaa, että ketjut eivät ole yhtenäisiä – niiden toimivuus, haasteet ja ongelmat vaihtelevat huomattavasti. Tämä on tärkeä huomata, kun etsitään keinoja parantaa koko ruokaketjun kestävyyttä ja toimivuutta”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ruokaketjun rakenteet ovat muutoksessa. Elintarvikeketjun yritykset profiloituvat raaka-aineen tarjoajista ruokataloiksi ja laajentavat tuotevalikoimaansa valmisruokiin ja valmiisiin ruokatuotteisiin. Muutos vaikuttaa rahavirran jakautumiseen eri arvoketjuissa. Maatalousraaka-aineen osuus pienenee teollisuuden ja kaupan tuottaman arvonlisän kasvaessa. Se, miten kasvu jakautuu eri toimijoiden välillä, vaihtelee eri tarjontaketjuissa.

Tuottajien lukumäärän lasku pakottaa muutoksiin maitoketjussa

Maitoketju on Suomessa erittäin keskittynyt, ja se on käytännössä kokonaan tuottajien omistama. Ketjua ohjataan sopimuksilla ja osuustoiminnan periaatteilla. Keskeinen tavoite on tasaisen tuottajahintakehityksen turvaaminen. Ketjun rakenteet liudentavat markkinoiden muutosten välittymistä Suomeen. Samalla sopimustuotanto rajoittaa tuotannon reagointia.

”Tämä kaikki vaikuttaa siihen, millaiseksi ketju on muodostunut. Ketjun rakenne ja toimintatavat eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai huonoja. Nousevassa markkinassa keskittyneisyys hyödyttää sekä teollisuutta että tuottajia. Vastaavasti heikossa tilanteessa vaikeudet kasaantuvat”, sanoo maatalousekonomisti Kyösti Arovuori REINU econ Oy:stä.

Maidontuottajien lukumäärän lasku jatkuu, ja tuotannon määrä muuttuu jatkossakin selvästi hitaammin. Tuottajien väheneminen haastaa ketjun rakenteita, kun maito-osuuskuntien jäsenmäärät putoavat ja raaka-ainevirrat keskittyvät. Riskeinä ovat koko ketjun tehokkuuden lasku ja tuotantokapasiteetin vajaakäyttö. Asian ratkaiseminen vaatii uudenlaista yhteistyötä.

Viljaketjun hajanaisuus haastaa ja tarjoaa mahdollisuuksia

Kotimaisessa viljaketjussa toimijat eivät ole järjestäytyneet kuten kotieläinsektorilla, ja ketjun sopimusohjaus on paljon vähäisempää. Tämä vaikuttaa oleellisesti ketjun suunnitelmallisuuteen, osapuolten neuvotteluasemaan ja riskien hallintaan.

Toimijoille tämä tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia. Selkeän tuotannonohjauksen puuttuessa tarjonnan sopeuttaminen markkinatilanteeseen on tehotonta. Toisaalta ketjun toimijat pystyvät jossain määrin tekemään vapaammin omia ratkaisujaan markkinoilla, kuten siirtämään sadon myyntiajankohtaa hintakehityksen mukaan.

”Viljamarkkinoiden kansainvälinen integraatio ja ketjun hajanaisuus korostavat tarvetta toimijoiden väliselle yhteistyölle. Esimerkiksi sadon aktiivinen markkinointi ja viennin kasvattaminen toimisivat yhteistyön kehittämisen ensiaskeleena niin tuottajaorganisaatioissa kuin tavanomaisessa viljakaupassakin”, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Kotimarkkinakeskeisyys on lihaketjun suuri haaste

Suomen lihaketjulle ominainen piirre on sen tuottajaosuuskuntiin perustuva vahva vertikaalinen integraatio. Tuottajien ja pörssisijoittajien yhteisomistukseen perustuva omistusrakenne kahden suuren lihatalon taustalla on kansainvälisesti ainutlaatuinen malli.

Sika- ja siipikarjan osalta tuotannonohjaus toimii tehokkaasti kattavan sopimustuotannon ansiosta. Lisäksi pitkät valikoimajaksot ja tavarantoimitussopimukset tasaavat kansainvälisiä hintavaihteluita. Naudanlihan puolella tilanne on hajanaisempi, ja siellä järjestäytymisen lisäyksestä olisi hyötyä tuottajille. Hajanaisuus näkyy haavoittuvuutena muun muassa siinä, että naudanlihan tuottajahinta on jäänyt rajusti jälkeen EU:n kehityksestä.

Suuri haaste koko lihaketjussa on sen kotimarkkinakeskeisyys: ”Hyvin toimivasta ohjauksestakaan ei saada kaikkea hyötyä irti, kun perustana on vain kotimaan markkinat, joilla esimerkiksi sianlihan kysyntä on ollut laskevaa. Lihaketjulle tärkeimpiä tehtäviä olisikin viennin suunnitelmallinen kehittäminen koko arvoketjun vahvistamiseksi”, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.

Puutarhatilojen tuottavuus on korkea

Puutarhatilojen tuottavuus, hehtaarilta saatava tuotantovolyymi ja tuotos ovat muuhun kasvituotantoon verrattuna korkeat. Toisaalta myös tuotantokustannukset ovat suhteessa viljeltyyn alaan huomattavasti korkeampia.

Tilojen taloudellinen suorituskyky on puutarhasektorilla hyvin vaihtelevaa. Parhaat tilat saavuttavat hyviä tuloksia, mutta talousvaikeuksia ja heikkoa kannattavuutta esiintyy myös puutarhatiloilla. Tuottajaorganisaatiot kattavat vain noin viidenneksen sektorin arvosta. Tuottajayhteistyötä pitäisi lisätä, koska nyt yhteistyön ulkopuolella olevien pienten ja keskisuurten tilojen neuvotteluasema on heikko.

”Ketjussa odotetaan kulutuksen kasvua myös kotimaassa ravitsemussuositusten ja ruokatottumusten muuttumisen vuoksi. Tämä kuitenkin vaatii arvoketjun toimijoiden yhteistyötä sekä lisää tuotekehitystä ja innovaatioita”, sanoo Csaba Jansik.

Kasvun haasteina ovat alan vetovoima ja energiatarpeen nousu. Yritysten lukumäärä laskee, ja jatkajien joukko on rajallinen. Lisäksi ulkomaisen kausityövoiman saatavuuteen liittyy paljon epävarmuuksia.

Katsaukset on laadittu osana Ruokaketju-hanketta, jota toteuttavat Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ. Hankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Päivittäistavarakauppa PTY.

Lisätietoja

Sari Forsman-Hugg, sari.forsman-hugg@ptt.fi, 0400 639 450

Kyösti Arovuori, kyosti.arovuori@reinuecon.fi, 040 515 8953

Mauri Yli-Liipola, mauri.yli-liipola@ptt.fi, 040 586 8223

Csaba Jansik, csaba.jansik@luke.fi, 0295 326 170

LINKIT:

Tuottajat omistavat maitoketjun – maitosektori Suomessa: https://www.ptt.fi/julkaisut/tuottajat-omistavat-maitoketjun-maitosektori-suomessa/

Viljaketjun hajanaisuus vaikeuttaa lisäarvon kasvattamista – viljasektori Suomessa: https://www.ptt.fi/julkaisut/viljaketjun-hajanaisuus-vaikeuttaa-lisaarvon-kasvattamista-viljaketjun-toimialakuvaus/

Kotimarkkinakeskeisyys on lihaketjun suuri haaste – lihasektori Suomessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662176

Puutarhatilojen tuottavuus on korkea – puutarhasektori Suomessa:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662179

KUTSU: PTT-ennusteen julkistus Kuopiossa 25.9.: Millaiset ovat maatalouden ja elintarviketeollisuuden lähivuosien näkymät?

Tervetuloa mukaan, kun Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa syksyn ennusteensa maa- ja elintarviketaloudesta Kuopiossa 25. syyskuuta 2025. Tilaisuudessa kuullaan myös paikallisten alan toimijoiden näkemyksiä ruokasektorin tilanteesta ja tulevaisuudesta. Lisäksi pohdimme, mitkä ovat Pohjois-Savon vahvuuksia ja millaista kehitystä alueella tapahtuu. Entä mitä muut maakunnat voisivat oppia savolaisilta?

Tilaisuus on avoin kaikille maa- ja elintarviketaloudesta kiinnostuneille! Tapahtuman järjestävät yhteistyössä PTT, Kuopion kaupunki, Valio, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon Agri-Food klusteri.

Aika: 25.9. klo 9.00–12
Paikka: Kuopion kaupungintalo, juhlasali, Tulliportinkatu 31

Ilmoittaudu mukaan alla olevasta linkistä! Huom: voit seurata tilaisuutta myös verkkolähetyksenä, mutta keskusteluun osallistuminen ja kysymysten esittäminen on mahdollista vain paikan päällä.

Linkki: https://link.webropolsurveys.com/EP/989D88E48F9A13BE

Tilaisuus alkaa aamukahvilla ja vapaalla jutustelulla klo 9.00 ja varsinainen ohjelma 9.30.

Alustava ohjelma

Tilaisuuden avaus: Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti
Osuuskunta Maitosuomen puheenvuoro: toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen, Osuuskunta Maitosuomi, Valioryhmä
Syksyn 2025 maa- ja elintarviketalouden ennuste: PTT:n maatalousekonomistit
Paneelikeskustelu: Maa- ja elintarviketalouden näkymät Pohjois-Savossa ennusteen valossa – teemoina mm. investoinnit, vienti, tulevaisuuden osaajat ja huoltovarmuus.
Paneelin puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Tytti Määttä

Tilaisuus päättyy noin klo 12.

Lisätietoja

Tutkimusharjoittelijat äänessä: kesän uudet kasvot ja ajankohtaiset aiheet

Kesän myötä Pellervon taloustutkimukseen liittyy uusia kasvoja ja samalla uusia ajatuksia, näkökulmia ja osaamista tutkimaan ajankohtaisia kysymyksiä. Tänä vuonna tutkimusryhmiin on liittynyt neljä tutkimusharjoittelijaa: Emma, Ville, Valtteri ja Annika. Keitä he ovat, mikä heitä innostaa ja mitä aiheita he seuraavat juuri nyt?

Emma Bräysy

Emma opiskelee ympäristö- ja luonnonvarataloutta Helsingin yliopistossa, ja nyt harjoittelujakson aikana opinnot alkavat saada käytännön vastinetta. Hän aloitti huhtikuussa tutkimusharjoittelijana PTT:n metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmässä.

“Hain PTT:lle, koska koin, että opintotaustani tukee hyvin tutkimusryhmän työtä. Uskoin myös, että PTT tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syventää osaamistani käytännön tutkimustyössä”, Emma kertoo. Metsäsektori ja luonnon monimuotoisuus ovat hänelle erityisen tärkeitä aiheita. Harjoittelun aikana hän on päässyt mukaan juuri näihin teemoihin liittyviin hankkeisiin.

Ajankohtaisia aiheita Emman näkökulmasta ovat mm. EU:n suunnitelmat tuottajavastuun laajentamisesta ultrapikamuodin ympäristöhaittojen hillitsemiseksi sekä kehitys, jossa luonnonarvoja pyritään sisällyttämään osaksi markkinataloutta.

Hän suosittelee myös kuunneltavaksi Yle Areenassa julkaistua Metsä-Suomi -podcastin jaksoa Harvinaiset puukerrostalot, jossa keskustellaan puurakentamisen mahdollisuuksista.

Ville Piikki

Ville on ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Hän aloitti toukokuussa tutkimusharjoittelijana maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmässä. Vaikka pääaine liittyy luontoon ja ympäristöön, kiinnostus elintarviketalouteen on kasvanut aiempien harjoittelujen ja kandidaatintutkielman kautta.

“Päätin hakea PTT:lle, koska olen kuullut, että täällä on mukava työyhteisö ja monipuolisia projekteja käynnissä. Minua kiinnostaa tutkijan ura, ja PTT tarjoaa tilaisuuden nähdä, mitä kaikkea tutkijan työ voi pitää sisällään.”

Ville nostaa ajankohtaiseksi teemaksi EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS 2) ja siihen liittyvän sosiaalisen ilmastorahaston (Social Climate Fund). Hänestä on erityisen kiinnostavaa nähdä, miten rahasto toteutetaan käytännössä ja miten sen hyödyt viestitään kansalaisille, jotka siitä hyötyvät.

Suosituksena Ville mainitsee tutkimusartikkelin ”Household-Level Responses to the European Energy Crisis” (Ahlvik, Kaariaho, Liski & Vehviläinen), joka käsittelee energiaköyhyyttä ja kotitalouksien reaktioita energiakriisiin.

Valtteri Tuoriniemi

Valtteri on ensimmäisen vuoden taloustieteen maisteriopiskelija Vaasan yliopistosta, ja hän aloitti toukokuun alussa kansantalouden tutkimusryhmässä PTT:llä.

“Hain PTT:lle, koska haluan olla mukana edistämässä puolueettoman ja yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimuksen valmistelua ja tekoa”, Valtteri kertoo.

Erityisen tärkeinä teemoina hän nostaa esille talouslukutaidon ja kansallisen huoltovarmuuden, jotka liittyvät tiiviisti myös PTT:n hankkeisiin. Hän on kokenut työyhteisön lämpimänä ja vastaanottavaisena, mikä on vahvistanut positiivista ensivaikutelmaa tutkijan työstä.

Ajankohtaisena globaalina ilmiönä Valtteri seuraa maailman talouden mahdollista moninapaistumista. ”Toteutuessaan se voisi luoda kansainvälisen kaupan ja geopolitiikan säännöt kokonaan uusiksi. Tämä voisi toteutuessaan luoda Suomelle uusia taloudellisia haasteita ja uhkia, mutta samalla myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia”, Valtteri toteaa.

Kuuntelusuosituksena hän vinkkaa The Economist -lehden podcast-jakson ”Get rich quick: Vietnam’s next revolution”, jossa kerrotaan Vietnamin uuden kommunistisen puolueen pääsihteerin To Lam:in suunnittelevan maan nostamista keskitulotason maasta vauraimpien maiden joukkoon.

Annika Siljander

Annika opiskelee ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaa Helsingin yliopistossa ja työskentelee nyt PTT:llä metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmässä. Metsätalouteen liittyvät kysymykset kiinnostavat häntä erityisesti.

“Hain PTT:lle, koska halusin päästä hyödyntämään opinnoissa kertynyttä osaamista mielenkiintoisten tutkimusteemojen parissa. Itseäni kiinnostaa erityisesti metsätalouteen liittyvät kysymykset, jotka ovatkin PTT:n vahvaa osaamisalaa”, Annika kertoo.

Ajankohtaiseksi seurattavaksi ilmiöksi hän nostaa uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman tarjonnan kasvun taloudelliset sekä ympäristölliset vaikutukset. ”Tuulivoimaloiden rakentaminen Suomessa herättää aiheena paljon keskustelua, jonka vuoksi on mielenkiintoista jäädä seuraamaan minkä kaltaisia vaikutuksia tullaan näkemään pidemmällä aikavälillä”, hän jatkaa.

Vastapainona numeroiden pyörittelylle Annika neuvoo tarttumaan Franz Kafkan romaaniin Oikeusjuttu. Kirjassa on epämääräinen tunnelma, mutta kiehtova tyyli, jonka mukaan voi vaivatta uppoutua pidemmäksikin ajaksi.

Pssst! Seuraa harjoittelijoiden kesäblogisarjaa.

Harjoittelijat kirjoittavat kesän aikana omia blogikirjoituksia ajankohtaisista ilmiöistä. Luvassa on oivaltavia näkökulmia ja kenties myös ripaus kafkamaisuutta.

Pikakommentti: Asuntomarkkinoilla piristymisen merkkejä – mutta suunta voi muuttua äkkiä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,5 % huhtikuussa 2025 verrattuna vuotta aiempaan. Edelliseen kuukauteen verrattuna hinnat nousivat 1,2 %. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,5 % vuoden takaisesta ja 1,2 % edelliskuusta.

Myös Helsinki on päässyt hintojen vuosikasvussa niukasti plussalle. Holapan mukaan tästä ei voi vielä varmasti päätellä, että nousu olisi nyt alkamassa.

”Korot ovat laskeneet, ostovoima on kasvussa ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa rahtusen elpymässä. Asuntomarkkinoilla olisi siis edellytykset lähteä kasvuun, mutta epävarmuus on edelleen erittäin suurta ja myymättömiä uusia asuntoja on paljon. Myös maailmalta voi kuulua milloin tahansa yllättäviä uutisia, jotka taittavat kehityksen”, sanoo Holappa.

Lisätietoja

Pikakommentti: Työmarkkinoilla jo myönteisiäkin merkkejä

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli huhtikuussa lähes saman verran kuin vuosi sitten, mutta 15–74-vuotiaita työttömiä 25 000 enemmän.

”Työllisten määrän lasku näyttäisi olevan taittumassa ja työllisyysasteen trendi on ollut varsin vakaana jo muutaman kuukauden ajan. Lähikuukausien aikana nähdään, onko pahin jo takana. Varsinainen palautuminen on toki pitkä ja hidas prosessi”, hän kertoo.

15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi oli huhtikuussa 71,6 %. Työttömyysasteen trendi 9,2 % pysyi samoissa lukemissa kuin edelliskuussa. Myönteisiä merkkejä olivat myös osallistumisasteen nousu, työikäisen väestön kasvu ja nettomaahanmuuton laskun taittuminen.

Yksi taustatekijä kehitykselle on se, että julkisella sektorilla työllisten määrän lasku on hidastumassa, mikä helpottaa varsinkin naisten työllisyystilannetta. Yksityisellä sektorilla työllisyys on jopa jo orastavassa kasvussa.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin kasvaa yhä melko jyrkästi, ja tilanteen purkamisesta tulee Buskin mukaan työlästä.

Lisätietoja

Monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä on luotu vuosikymmenten aikana kattavat raamit – yksityisen sektorin rooli työssä on viime vuosina korostunut

”Tämä kehitys on tarjonnut mahdollisuuden siirtyä reaktiivisesta suojelusta kohti periaatteita, jotka nojaavat metsien monikäyttöisyyteen, ekologiseen palautumiseen ja kokonaisvaltaiseen ekosysteemiajatteluun, jossa talousmetsät ovat osa ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa – eivät osa ongelmaa”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.

Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa selvityksessä on laadittu kuvaus niistä sääntely- ja itsesääntelytoimista sekä rakenteista, joita Suomessa on 1990-luvulta alkaen otettu käyttöön talousmetsien luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi. Selvitys perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja asiantuntijahaastatteluihin.

”Selvitys kuvaa sitä isoa muutosta, mikä alalla on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana, kun on siirrytty yksittäisistä monimuotoisuustoimista kohti kokonaisvaltaisempaa monimuotoisuuden huomioimista. Luonnon monimuotoisuuden eteen tulee tehdä entistä enemmän – toivottavasti tämä kannustaa metsäalaa jatkamaan työtä talousmetsien monimuotoisuuden hyväksi”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden rooli on ajan mittaan vahvistunut

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen metsätaloudessa on Suomessa edennyt vaiheittain 1980-luvun lopulta. Tähän ovat vaikuttaneet sekä tiedon ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen että kestävän kehityksen periaatteiden vahvistuminen kansainvälisesti ja kansallisesti.

  • 1990-luvulla luonnon monimuotoisuus nousi osaksi metsätalouden julkisen vallan sääntelyä ja ohjeistuksia sekä metsäalan toimijoiden omia toimenpiteitä, mm. metsäsertifiointistandardin ja metsänhoidon ohjeistusten kehittämisen kautta.
  • 2000-luvulla uudenlaista ajattelua edusti metsänomistajien vapaaehtoisuus ja taloudelliset kannustimet. Metsäammattilaisten ja metsänomistajien osaamista vahvistettiin koulutuksilla ja neuvonnalla.
  • 2010-luvulla metsälain muutos antoi metsänomistajille mahdollisuuksia huomioida luonnon monimuotoisuus metsiensä käytössä, samalla metsäsertifioinnin kriteereitä tiukennettiin.
  • 2020-luvulla kehitystä määrittää yhä enemmän yksityisen sektorin vahvistuva rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Julkinen sektori on sekä sääntelijä että mahdollistaja

Julkisen sektorin rooli on ollut kaksijakoinen sekä normien asettajana että mahdollistajana. Sääntely on määrittänyt reunaehdot metsien käsittelylle ja turvannut ekologisesti arvokkaiden alueiden säilymistä. Toisaalta hallinnon tehtävänä on ollut tarjota tietoa, tukea ja rahoitusta, jotta metsänomistajat ja muut toimijat voivat toteuttaa luonnonhoitoa omissa metsissään.

”METSO-ohjelma on esimerkki siitä, kuinka sääntelyn rinnalle on kehitetty kannustava ja yhteistyöhön perustuva malli, jonka toimeenpanosta vastaavat useat hallinnon alat yhdessä. Ohjelmalla on ollut vahva metsäsektorin tuki”, sanoo metsäekonomisti Olli Korhonen.

Tiedon lisääntyminen ja asennemuutos ovat vauhdittaneet luonnonhoitoa

Viime vuosien kehitystä määrittää erityisesti yksityisen sektorin vahvempi mukaantulo luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Useat metsäalan toimijat ovat laatineet omia monimuotoisuustiekarttoja, ja painopiste on nyt siirtymässä niiden toimeenpanoon.

Muutoksessa olennainen osa on ollut metsäalan ammattikoulutuksella, metsäammattilaisten koulutuksella sekä metsänomistajien neuvonnalla. Tiedon lisääntyminen ja asenneilmapiirin muutos metsäalalla ovat tehneet luonnonhoidosta kiinteän osan metsien kestävää käyttöä. Metsälain valinnanvapaus taas teki metsänomistajille helpommaksi toimia omien tavoitteidensa mukaisesti monimuotoisuuden turvaamisessa.

Metsäsertifiointi on vaikuttanut merkittävästi metsätalouden käytäntöihin. Se on luonut yhteiset standardit, joiden noudattaminen on edellytys metsäteollisuustuotteiden hyväksyttävyydelle kansainvälisillä markkinoilla. Sertifioinnin mukaiset toimet ovat laajasti omaksuttuja metsäalalla ja nykyisin tavanomainen osa metsänhoitoa.

”Yritysten monimuotoisuustoimet ovat saaneet tukea asiakaskunnasta, joka on asettanut ympäristövastuullisuudelle kasvavia odotuksia. Asiakkaat, sijoittajat ja kansalaisjärjestöt odottavat avoimuutta ja näyttöä vastuullisuudesta”, sanoo Matti Valonen.

Selvitys on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/luonnon-monimuotoisuustoimet-suomen-metsataloudessa-1990-luvulta-alkaen/

Lisätietoja

Juuri julkaistu verkkopalvelu nostaa esiin metsien merkityksen Suomen taloudelle ympäri maata

Palveluun on koottu metsätalouden ja -teollisuuden tärkeimpiä tunnuslukuja ja tilastoja koko maan, maakuntien ja seutukuntien tasolla. Käyttäjä voi itse valikoida esitettäviä tietoja ja vertailla esimerkiksi maakuntia toisiinsa.

Palvelu ”Rahaa ja työtä metsistä” on julkaistu Tapion verkkosivuilla https://tapio.fi/rahaa-ja-tyota-metsista/ ja siihen on linkitykset PTT:n ja Metsämiesten Säätiön sivuilta.

”Palvelu parantaa metsien talouskäytön edellytyksiä tuomalla esiin sen monia vaikutuksia yhteiskuntaan. Palvelun tietojen avulla käyttäjän on helppo havainnollistaa metsien talouskäytön vaikutuksia ja kertoa siitä ydinviestejä. Se auttaa varmistamaan, että metsäalan merkitys tulee huomioiduksi alalle tärkeissä päätöksissä ja viestinnässä”, sanoo hankkeen vetäjä Tommi Tenhola Tapiosta.

Mukana on tietoja muun muassa tuotannon arvosta ja tuotoksesta, arvonlisäyksestä, työllisten määrästä ja palkansaajakorvauksista. Koko Suomen ja maakuntien tasolla tarkastelussa ovat mukana myös yhteisö- ja ansiotuloverot.

Palvelu auttaa ymmärtämään metsien merkityksen omalla kotiseudulla

Tämän lisäksi koko maan tasolla metsien talouskäyttöä on esitelty viiden eri teeman kautta, jotka ovat metsätalous, puuta jalostava teollisuus, metsien käyttö, metsänomistajat ja huoltovarmuus.

”Metsien talouskäytöllä on huomattavia turvallisuus- ja huoltovarmuusvaikutuksia, joita olemme halunneet tuoda esiin. Näin palvelu edistää metsien merkityksen tunnistamista kansantalouden, huoltovarmuuden ja alueellisen elinvoiman näkökulmista. Tavoitteena on myös ollut, että palvelu auttaa hahmottamaan metsäsektorin toimintaa omalla kotiseudulla”, kertoo metsäekonomisti Matti Valonen PTT:stä.

Metsien talouskäyttöä kuvaavia tietoja on ollut aiemminkin saatavilla useista eri lähteistä, mutta tieto on ollut hajallaan, mikä heikentää sen käytettävyyttä. Tämä on luonut riskin, että metsätalouden vaikutukset eivät tule asianmukaisesti esille alaa koskevassa päätöksenteossa.

”Metsäalan eri toimijat sekä alueelliset päättäjät pystyvät palvelun ansiosta nykyistä paremmin viestimään metsien talouskäytön vaikutuksista kestävyyden eri näkökulmista valtakunnallisesti ja alueellisesti”, sanoo Tommi Tenhola.

Palvelua kehitetään vielä kuluvan vuoden aikana muun muassa niin, että sinne koostetaan valmiita Powerpoint-esityksiä ja infografiikoita metsien talouskäytön merkityksestä kaikissa maakunnissa. Esitykset ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä.

”Tässä ajassa moni taho on kiinnostunut siitä, miten taloudellista toimintaa saadaan Suomessa kasvatettua. Palvelun avulla voi helposti osoittaa ja kertoa, miten metsä vaikuttaa alueen työllisyyteen, tuotantoon, palkkoihin ja verotuloihin. Palvelu auttaa varmistamaan, että metsäalan merkitys tulee huomioiduksi ja potentiaali hyödynnetyksi, kun tehdään päätöksiä”, toteaa toimitusjohtaja Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiöstä, jonka aloitteesta ja rahoituksella palvelu on syntynyt.

www.mmsaatio.fi – Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta.

Lisätietoja

metsätalouden kestävyysasiantuntija Tommi Tenhola, Tapio, tommi.tenhola(a)tapio.fi, puh. 0400 981 652

metsäekonomisti Matti Valonen, Pellervon taloustutkimus PTT, matti.valonen(a)ptt.fi, puh. 040 164 8151

toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, Metsämiesten Säätiö, ilari.pirttila(a)mmsaatio.fi, puh. 050 598 9920

Lisääntyvä sääntely haastaa maatalouden rahoitusta – vastuullisuus voi parantaa rahoituksen saatavuutta

Maatalouden rahoitus toimii Suomessa pääosin hyvin, mutta viime vuosina maatalousyrittäjillä on ollut isoja taloushaasteita muun muassa pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan markkinavaikutusten takia. Rahoitussektorilla vakavaraisuussääntely on tiukentunut, mikä heijastuu maatalouden rahoitukseen, ja vastuullisuussääntely lisääntyy sekä maatalouden että rahoituksen osalta.

”Vaikka maatalouden osuus kokonaisyrityslainakannasta ei ole suuri, on sektorin rahoittaminen yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää. Maatalouden kehittämisessä rahoituksella on keskeinen rooli. On myös olennaista, että pankeissa säilyy maatalouselinkeinon asiantuntemus ja käytäntöjen ymmärrys”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Tutkimuksessa on selvitetty lisääntyvän sääntelyn vaikutuksia maatalouden rahoitusasemaan ja laadittu suosituksia rahoituksen saannin parantamiseksi tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu maatalousyrittäjille ja pankkien rahoitusneuvottelijoille tehtyihin kyselyihin, tilastotarkasteluun sekä tutkimushaastatteluihin.

Pankkisääntely on tiukentanut rahoituksen saantia ja lisännyt taakkaa

Sekä maatalousyrittäjien että pankkien mielestä rahoituksen hakuprosessi on aiempaa työläämpi erityisesti lisääntyneen vakavaraisuussääntelyn vuoksi, ja rahoituksen saannin koettiin tiukentuneen ja prosessien pidentyneen. Samalla hallinnollinen taakka niin rahoittajalle kuin yrittäjälle on kasvanut.

Vielä pankit eivät edellytä maatalousyrittäjiltä ESG-tekijät, eli ympäristön sekä sosiaaliset ja hyvän hallinnon tavat huomioivaa vastuullisuusraportointia. Pankit, asiantuntijat ja yrittäjät kuitenkin katsoivat vastuullisuusvaateiden olevan tulossa myös maatalouden rahoitukseen.

”Rahoituksen perusperiaatteet ovat kuitenkin säilyneet ennallaan, sillä rahoituksen saanti perustuu edelleen maksukykyyn ja kassavirtaan. Pankit korostavat, että kannattavat investoinnit saavat rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen.

Viime vuosien kriisien seurauksena monilla maatiloilla on ollut maksuvalmiusongelmia heikon kannattavuuden lisäksi, ja maatalouden järjestämättömien luottojen määrä on kasvanut varsin voimakkaasti. Huolenaiheina rahoituksessa ovat myös vakuusarvot, sillä maatalousrakennusten jälleenmyyntiarvo on usein heikko. Rakennekehityksen seurauksena alueelliset erot vakuusarvoissa ovat merkittäviä.

Suomen pitäisi selvittää kansallinen liikkumavara sääntelyn purkamisessa

Tutkimus antaa maatalouden rahoitusaseman parantamiseen useita suosituksia, jotka koskevat sekä pankkeja, maatalousyrittäjiä että hallintoa. Maataloussektorin, pankkien ja hallinnon on laadittava vastuullisuuskriteerit yhdessä, jotta maatalousyrittäjät eivät joutuisi raportoimaan eri tahoille erilaisin tavoin. Taloudelliset kannustimet edistävät kriteerien täyttämistä.

Maatalousalan koulutuksessa tulisi painottaa talousosaamista, ja yrittäjien pitäisi valmistautua entistä huolellisemmin rahoituksen hakemiseen esimerkiksi laskelmien ja maksuvalmiussuunnitelmien osalta. Hankkeessa on laadittu erillinen lainanhakijan opas, jonka avulla maatalousyritys voi osoittaa talous- ja vastuullisuusasioiden osaamisen.

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kansallinen liikkumavara tulisi kartoittaa ja hyödyntää mahdollisuudet joustojen luomiseen. Sääntely tulee pääasiassa EU:sta, mutta sielläkin on tällä hetkellä tahtotila sääntelyn purkamiselle.

”Hallituksen puoliväliriihessä on tunnistettu tämä tilanne ja päätetty käynnistää selvitys siitä, mitä rahoituksen myöntöä hidastavaa kansallista sääntelyä Suomi voisi itse keventää. Lisäksi on luvattu etsiä ratkaisuja maatalouden rahoituksen haasteisiin. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita”, sanoo Päivi Kujala.

Maatalouden rahoitusasema muuttuvassa toimintaympäristössä -tutkimushankkeen rahoittajat ovat Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK ry.

Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat OP Ryhmä, Nordea, Säästöpankki, POP Pankki ja LähiTapiola.

Hankkeen loppuraportti: https://www.ptt.fi/julkaisut/maatalouden-rahoitusasema-muuttuvassa-toimintaymparistossa/

Suositukset kokoava policy brief: https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2025/05/marto-policybrief_FINAL.pdf

Maatilayrityksen lainanhakijan opas: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/556369

Lisätietoja

Päivi Kujala paivi.kujala@ptt.fi 040 194 5184
Olli Niskanen olli.niskanen@luke.fi 0295 326 025

Lisää luomua ja luonnon monimuotoisuutta tuuppausten avulla Järvi-Suomeen

”Tavoitteenamme on tehdä luomuun siirtymisestä ja muista luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä helpompia ja houkuttelevampia maatalousyrittäjille sekä ruokapalveluille”, summaa hankkeen vetäjä, ekonomisti Tuuli Sen PTT:stä.

Luontokato näkyy eliölajien ja niiden elinympäristöjen heikkenemisenä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on uhka myös ruoantuotannolle, sillä luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten pölytys, tuholaisten torjunta ja ravinteiden kierto hyödyttävät maataloustuotantoa. Maatalousluonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa pelloilla tehtävillä toimilla, jotka kytkeytyvät maankäyttöön, torjunta-aineisiin ja lannoitteisiin sekä viljelykasveihin.

Pellolla tehtävien monimuotoisuustoimien ohella hankkeessa pyritään vaikuttamaan maatalousyrittäjien mahdollisuuksiin siirtyä luomutuotantoon lisäämällä luomun kysyntää ruokapalveluissa. Tuuppaamisesta jaetaan myös tietoa alueen kehitysorganisaatioille sekä yrityksille, jotta yhä useampi voisi käyttää niitä omassa toiminnassaan.

Tuuppausten toteuttaminen alkaa loppuvuodesta

Tuuppausten odotetaan lisäävän helpoiten omaksuttavien monimuotoisuustoimien toteuttamista jo lyhyellä aikavälillä ja vaikuttavan myönteisesti työläämpien toimien hyväksyttävyyteen sekä luomutuotantoaikomuksiin.

“Tuuppaamalla julkisia ruokapalveluita kohti luomun käyttöä vahvistetaan luomutuotteiden markkinoita ja lisätään ymmärrystä ruokavalintojen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tuuppaukset tukevat myös kansallisia tavoitteita: 25 % sekä Suomen peltoalasta että julkisten ruokapalveluiden raaka-aineista tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

LuMoTu-hankkeen toteutusalueella Järvi-Suomessa luomuun suhtaudutaan muuta maata positiivisemmin, ja etenkin Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo tunnetaan vahvasta luomutuotannosta. Hanke on käynnistynyt tänä keväänä, ja ensimmäisiä tuuppauksia ryhdytään toteuttamaan vuoden lopulla.

Mitä tuuppaukset ovat?

Tuuppaus on käyttäytymistieteelliseen tietoon perustuva muutos tavassa, jolla eri vaihtoehdot esitetään ihmiselle, kun hän tekee päätöksiä. Tekemällä joistakin vaihtoehdoista helpompia, ajankohtaisempia ja houkuttelevampia, voidaan ihmisiä saada valitsemaan niitä ilman, että heidän valinnanvapauttaan rajoitetaan.

”Tuuppauksilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi maatalousyrittäjien ja ruokapalvelujen tiedoista, taidoista ja asenteista kumpuaviin valmiuksiin toteuttaa luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi voidaan vaikuttaa käsitykseen ympäristötoimien hyväksyttävyydestä omien verrokkien keskuudessa tai käsitykseen kuluttajien arvostuksesta alueella tuotettuun luomuruokaan”, sanoo Tuuli Sen.

LuMoTu-hankkeen toteuttavat yhteistyössä PTT ja Pro Luomu ry vuosina 2025–2027. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta.

Lisätietoja

Tuuli Sen, ekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT, 040 729 8448, tuuli.sen@ptt.fi

Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi

Hankkeesta lisää Maaseutuverkoston sivuilla: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/lumotu-luonnon-monimuotoisuustuuppaukset-ruokaketjuun-jarvi-suomessa/

Kutsu webinaariin: Mikä toimii ruuan eri tarjontaketjuissa – mitkä ovat keskeiset ongelmat?

Tarkastelussa pureudutaan yhtäältä siihen, mikä ketjuissa toimii ja toisaalta mitkä ovat keskeiset ongelmat. Markkinoiden toimivuutta tarkastellaan niin alkutuotannon, teollisuuden kuin lisäarvon kasvattamisen näkökulmasta. Samalla julkaistaan neljä toimialakatsausta, joissa avataan mm. eri tarjontaketjujen rakenteita, raaka-aine- ja rahavirtoja sekä tuottajien yhteistoimintaa.

Aika: 9.6. klo 10-11.30
Paikka: Webinaari Teams-alustalla

Ilmoittaudu tästä: https://link.webropol.com/ep/ruokaketjukesa25

Lähetämme sinulle linkin webinaariin tilaisuuden alla.

Ohjelma

Tilaisuuden avaus, tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg, PTT

Mikä tarjontaketjuissa toimii, mitkä ovat keskeiset ongelmat: Toimialakatsausten esittely

  • Maitosektori, maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, REINU econ
  • Lihasektori, erikoistutkija Csaba Jansik, Luke
  • Viljasektori, maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola, PTT
  • Vihannes- ja hedelmäsektori, Csaba Jansik, Luke

Kysymyksiä ja keskustelua

Tilaisuus on osa ”Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus” -hanketta (2023–2026), jota toteuttavat PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ. Hankkeen päärahoittajana on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Päivittäistavarakauppa ry.

Lisätietoja

Pikakommentti: Nihkeä meno jatkuu asuntomarkkinoilla

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,6 % maaliskuussa 2025 verrattuna vuotta aiempaan. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 1,7 % vuoden takaisesta mutta nousivat 0,9 % edelliskuusta. Myös neljännesvuosiluvut osoittivat enimmäkseen alaspäin.

”Tällä hetkellä on liikaa tekijöitä, jotka häiritsevät markkinoita ja hidastavat käännettä ylöspäin: työttömyysepävarmuus, suuri myymättömien asuntojen määrä pääkaupunkiseudulla ja yleinen epävarmuus taloudesta sekä maailmantilanteesta”, sanoo Holappa.

Tilastoissa näkyy kuitenkin kaksi isoa kaupunkia, Turku ja Tampere, joissa asuntojen hinnat olivat maaliskuussa korkeammalla kuin 2024 maaliskuussa.

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin maaliskuussa 30 % enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin. Viime vuoden alkupuolella kauppa kävi kuitenkin niin heikosti, että tämäkään ei vielä kerro merkittävästä käänteestä.

Lisätietoja

EU:n metsäkatoasetuksesta suurimmat kustannukset puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan toimijoille

”Kokonaisuudessaan metsäkatoasetuksen arvioidaan aiheuttavan suomalaisille yrityksille noin 207 miljoonan euron perustamisvaiheen kustannukset ja noin 65 miljoonan euron vuotuiset ylläpitokustannukset. Kyseessä on keskimääräisiin kustannuksiin perustuva arvio, ja siihen liittyy monia epävarmuuksia”, tiivistää vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida EU:n metsäkatoasetuksesta aiheutuvat suorat kustannukset suomalaisille yrityksille. Kustannusarviot perustuvat yrityshaastatteluihin ja kattavat sekä perustamisvaiheen että vuotuiset ylläpitokustannukset hyödykekohtaisesti ja yrityskoon mukaan. Kustannukset koostuvat mm. käytetystä työajasta, teknisistä investoinneista ja koulutuksista.

Selvitys ei sisällä epäsuoria kustannuksia, kuten mahdollisia raaka-aineiden hinnannousuja. Yritysten mukaan tuontihyödykkeiden, kuten kumin, kahvin, kaakaon, soijan ja öljypalmun tarjonta EU-alueelle saattaa vähentyä, mikä nostaisi raaka-ainehintoja ja kuluttajahintoja.

Selvitystä varten otettiin yhteyttä noin 100 yritykseen, joilla on toimialaluokituksen perusteella kaakaon, kahvin, kumin, nautaeläinten, puun, soijan ja/tai öljypalmun osalta metsäkatoasetuksen alaista toimintaa. Yrityksistä 25 osallistui tutkimushaastatteluihin.

Suurimmat kustannukset puuta käyttäville ja suurille kaupan alan yrityksille

Keskimääräiset asetuksen aiheuttamat kertaluontoiset kustannukset vaihtelivat toimialoittain 8 000 eurosta 3,2 miljoonaan euroon. Tämä on huomattavasti enemmän kuin komission aiempi arvio (5 000–90 000 e), joka tosin perustui aiempaan sääntelykehykseen eikä ole suoraan vertailukelpoinen.

Tulosten perusteella yrityksen koko on merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä, kun taas hyödykekohtaiset erot jäivät vähäisemmiksi. Kustannusten keskiarvot suunnilleen kymmenkertaistuvat siirryttäessä pienistä yrityksistä keskisuuriin ja edelleen keskisuurista suuriin. Toisaalta asetuksen kustannukset ovat suhteellisesti suurimpia pienissä yrityksissä, joissa keskimääräiset perustamiskustannukset voivat vastata jopa kolmasosaa keskimääräisestä nettotuloksesta ja vuotuiset ylläpitokustannukset lähes viidesosaa.

Suurimmat kokonaiskustannukset kohdistuvat puuhyödykettä käyttävälle toimialalle. Puuta käyttävien yritysten perustamiskustannukset ovat yhteensä 140 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 49 miljoonaa euroa.

Toiseksi suurimmat kustannukset kohdistuvat suuriin kaupan alan yrityksiin, joiden perustamiskustannukset ovat 54 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 12 miljoonaa euroa. Nautahyödykkeen toimialan osalta kustannukset olivat kolmanneksi suurimmat, mutta selvästi kahta muuta pienemmät.

Seuraamusmaksun aiheuttamat tappiot olisivat yrityksille erittäin suuri riski

Asetuksen vakavasta rikkomuksesta määrättävän seuraamusmaksun yläraja on kansallisesti säädettävä vähintään neljään prosenttiin yrityksen unionin laajuisesta liikevaihdosta. Pienissä yrityksissä maksun enimmäismäärä on keskimäärin 33 000–69 000 euroa, keskisuurissa 3,5–4,6 miljoonaa euroa ja suurissa yrityksissä 17,1–22,7 Me. Kaupan alan suurissa yrityksissä määrä on keskimäärin 42,8 Me.

Toimialajärjestöille tehtyjen haastatteluiden perusteella seuraamusmaksun enimmäistaso on niin korkea, että siitä koituvat tappiot olisivat yrityksille erittäin suuri riski.

Yritykset kaipaavat koulutusta ja neuvontapalveluja asetuksen toimeenpanoon

Selvityksen mukaan yritykset kaipaavat selkeää viestintää, käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja asetuksen toimeenpanoon. Tiedontarve koskee niin yrityksiä kuin palveluntarjoajia, kuten auditoijia ja tietojärjestelmätoimittajia. Myös EU-vastuuvelvoitteiden tehokasta koordinointia toivottiin, jotta byrokratian lisääntymiseltä vältyttäisiin.

Selvityksessä on useita epävarmuustekijöitä, joita aiheuttavat mm. otoksen pieni koko, yritysten vaihtelevat valmiudet ja asetuksen tulkintojen keskeneräisyys. Yritysten määrän arviointi perustui toimialaluokituksiin, jotka voivat johtaa sekä yli- että aliarvioihin. Yritykset valmistautuvat samanaikaisesti myös muihin EU:n vastuullisuusvelvoitteisiin, mikä vaikeutti kustannusvaikutusten erittelyä.

Metsäkatoasetuksen tarkoituksena on vähentää metsien tilan heikkenemistä ja EU:n osuutta globaaliin metsäkatoon. Lisäksi sen tavoitteena on pienentää EU:n vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Asetus tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja sen soveltaminen alkaa 30.12.2025, paitsi pienten yritysten ja mikroyritysten osalta puoli vuotta myöhemmin. Pidennys ei koske sellaisia tuotteita, jotka ovat olleet EU:n puutavara-asetuksen piirissä.

Selvitys on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/selvitys-eun-metsakatoasetuksen-taloudellisista-vaikutuksista-suomalaisille-yrityksille/  Selvitys toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.

Lisätietoja metsäkatoasetuksesta:

MMM: https://mmm.fi/metsakato-ja-laittomat-hakkuut

Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/

Lisätietoja

Kuolinpesien aktiivisuutta metsissään voisi lisätä huomioimalla erilaiset omistajat ja tarjoamalla tukea ristiriitatilanteisiin

”Kuolinpesät omistavat noin miljoona hehtaaria eli kymmenyksen yksityisten henkilöiden omistamasta metsämaasta. Kuolinpesät eivät kuitenkaan ole metsätaloudellisesti yhtä aktiivisia kuin muut omistusmuodot. Ne tekevät vähemmän puukauppoja ja metsänhoitotöitä ja ovat epävarmempia suojelutoimista”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Metsäsektorille on yhä tärkeämpää, että metsiä käytetään aktiivisesti puuntuotantoon ja ilmasto- ja monimuotoisuushyötyjen tuottamiseen. Unohdettujen metsien kustannus yhteiskunnalle kasvaa.

PTT:n selvityksessä on tehty aiemman tutkimuksen pohjalta yhteenveto kuolinpesien päätöksenteon ja metsien omistajanvaihdosten haasteista. Samalla nostetaan esiin keinoja, joilla kuolinpesien päätöksentekoa voisi helpottaa ja niiden purkamista ja aktivoimista edistää. Selvitys toimii keskustelunavauksena, jonka pohjalta alan toimijat voivat kehittää sekä omaa toimintaansa että koko sektorin käytäntöjä.

Kuolinpesien aktivoimiseen tarvitaan monia eri keinoja

Kuolinpesien aktivointiin ja purkamiseen sekä omistajanvaihdosten aikaistamiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, sillä päätöksenteon vaikeudet johtuvat moninaisista ja tilannekohtaisista syistä. Kuolinpesien päätöksentekoa voitaisiin edistää esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Kuolinpesän osakkaiden tunnetekijöiden ja ristiriitojen käsittelyyn tarvitaan lisätukea. Nykyisin omistajanvaihdosten asiantuntijoilla ei aina ole keskusteluyhteyttä ja sovintoa edistävien menetelmien tuntemusta.
  • Kuolinpesien ja yhtymien päätöksenteko vaatii tällä hetkellä osakkaiden yksimielisyyden, joten yksikin osakas voi estää lähes kaikki tilalla tehtävät toimet. Lisäksi vaatimus yksimielisyydestä hankaloittaa päätöksentekoa tilanteissa, joissa osakkaan menehtyessä kuolinpesän osakkaaksi tulee toinen kuolinpesä. Kuolinpesien ja yhtymien enemmistöpäätöksenteon toteutusta sekä sen hyötyjä ja haittoja tulisi selvittää.
  • Metsän hallinnointi helpottuu, kun kuolinpesän osakkaat ovat sopineet käsittelyn periaatteista ja valtuuttaneet yhden osakkaan tekemään päätöksiä. Luonteva hetki yhteishallintosopimuksen laatimiselle on perunkirjoitustilaisuus.
  • Kuolinpesille suunnattujen palveluiden tulisi huomioida erityisesti luonnon- ja maisemansuojelun sekä virkistyskäytön tavoitteet, joita kuolinpesien metsänomistajilla on muita omistusmuotoja yleisemmin. Lisäksi hallinnollista työtä voidaan vähentää kokoamalla useita lähitulevaisuuteen ajoittuvia metsän- ja luonnonhoitotoimia yhteen sopimukseen.
  • Kuolinpesissä on selvästi enemmän naismetsänomistajia kuin muissa omistusmuodoissa. MO2020-hankkeen kyselyaineiston mukaan kuolinpesien naisomistajat olivat tehneet puukauppoja harvemmin kuin miesomistajat. Tämän vuoksi kuolinpesien kautta metsää omistaville naisille tulisi kehittää räätälöityjä palveluja ja viestintää, myös vertaisviestintää.

Lisäksi metsän omistajanvaihdoksia voisi aikaistaa seuraavin tavoin:

  • Metsätilan omistajanvaihdosta koskevaa harkintaa ja keskustelua vaihdoksesta pitäisi aikaistaa. Tätä varten tarvitaan parempi käsitys eri tavoista, joilla prosessia voi edistää sekä työkaluja sen toteuttamiseen.
  • Metsän omistajanvaihdoksia edistetään perinteisesti taloudellisiin ja teknisiin kysymyksiin keskittyvillä toimenpiteillä, vaikka kyseessä on usein myös vahvasti vuorovaikutukseen ja perhesuhteisiin liittyvä prosessi. Näihin inhimillisiin tekijöihin sekä ristiriitatilanteiden käsittelyyn tulisi tarjota nykyistä enemmän tukea.

Selvitys on julkaistu PTT:n puheenvuoroja-sarjassa osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/3-2025-puut-perinto-ja-paatokset-kuolinpesien-rooli-muuttuvassa-metsapolitiikassa/ Työtä on rahoittanut Keskitien säätiö.

Lisätietoja

Kutsu: Aamiaistilaisuus 22.5. metsäalan toimista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Milloin? 22.5.2025 klo 8.00–10.00

Missä? Musiikkitalo, Kansalaistori 2, Helsinki

Tilaisuudessa esitellään Pellervon taloustutkimuksen tutkimushankkeen Luonnon monimuotoisuustoimet Suomen metsätaloudessa 1990-luvulta alkaen keskeiset tulokset. Lisäksi esitellään metsäalan toimijoiden omia esimerkkejä ajankohtaisista monimuotoisuustoimista.

Ilmoittaudu viimeistään 15.5. tästä. Tilaisuuteen on rajallisesti paikkoja, joten toimithan nopeasti.

8.00–8.30 Aamiaista tarjolla
8.30 Avaussanat, Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen

Hanke-esittely: Talousmetsien monimuotoisuustoimet 90-luvulta tähän päivään
Metsäekonomisti Matti Valonen, Pellervon taloustutkimus PTT

Kommenttipuheenvuoro
Erikoistutkija Minna Räty, Luonnonvarakeskus

Mitä tehdään nyt? Metsäalan toimijoiden tekoja talousmetsien monimuotoisuuden hyväksi 
Metsä Group
Metsähallitus
MTK ja metsänhoitoyhdistykset
Stora Enso
UPM

Keskustelua

Yhteenveto, Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson
10.00                 Tilaisuus päättyy

Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.