- Tiedotteet
- Kansantalous
Työllisyys on Suomessa kehittynyt viime vuosina hyvin myönteisesti, mutta työllisyyden noston tulisi olla myös seuraavan hallituksen tehtävälistalla. Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuositus ehdottaa useiden eri keinojen yhdistelmää, kuten työttömyysturvan uudistuksia, työperäisen maahanmuuton vauhdittamista, maahanmuuttajien kotoutumisen parantamista ja panostuksia koulutukseen.
”Työllisyyden nostaminen on keskeisin toimenpide julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Siihen ei ole olemassa yhtä ainoaa konstia, vaan se vaatii joukon toisiaan tukevia toimia. Samalla on varauduttava siihen, että osa niistä vaatii rahaa”, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
PTT:n politiikkasuosituksen mukaan työttömyysturvaa tulee edelleen uudistaa, työperäistä maahanmuuttoa vauhdittaa ja koulutuksella tukea ammatinvaihtoa sekä uusien valmiuksien oppimista. Ulkomaisen työvoiman määrän kasvattaminen vaatii parempaa kotouttamista, sujuvampaa oleskelulupajärjestelmää ja työmarkkinoiden asennemuutosta.
”Työttömyysturvan keinoja voisivat olla ansioturvan enimmäiskeston sitominen työhistoriaan tai jopa suhdanteisiin ja turvan niin sanottu euroistaminen”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Osaajapula vaivaa, vaikka työllisyys paranee
Työllisyys on viime vuosina kehittynyt erittäin myönteisesti. Työllisyysaste on noussut selvästi yli 74 prosentin ja osallistumisaste on korkeammalla kuin koskaan mittaushistoriassa eli 80 prosentissa. Taustalla on monia syitä, kuten ikääntyneiden lisääntynyt osallistuminen työmarkkinoille ja talouden viime vuosien hyvä vire. Lisäksi osa-aikaisen- ja vuokratyön yleistyminen on tarjonnut osalle ihmisistä joustavan mahdollisuuden työmarkkinoille osallistumiseen. Tosin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat tuntuvat pahentuneen, ja yrityksissä on osaajapulaa, mikä hidastaa niiden kasvua.
PTT suosittaa tekemään lisäpanostuksia erityisesti muuntokoulutukseen, lyhytkestoisten tutkintokokonaisuuksien rakentamiseen ja digitaalisen avoimen yliopisto-opiskelun tarjontaan. Koulutuksella tulee tukea ammatinvaihtoa ja uusien valmiuksien omaksumista.
Työikäisen väestön kasvattaminen vaatii maahanmuuttoa
Suomessa väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhaista, joten työikäisen väestön määrän lisääminen voi perustua pääosin vain maahanmuuttoon. Osaajapula on kuitenkin globaali ilmiö, ja kilpailu on kovaa.
Suomen kilpailukykyä osaajista heikentävät kapea palkkajakauma, kieli, ilmasto ja sijainti. Toisaalta etuina ovat esimerkiksi turvallinen ja puhdas elinympäristö sekä työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen.
Osaajien houkuttelua sujuvoittaisi hyvin toimiva perheenyhdistäminen sekä tulijan puolisolle tarjotut ohjelmat, jotka avustavat heidän työllistymisessään. Lisäksi Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tulisi houkutella jäämään maahan. Sujuva oleskelulupajärjestelmä on keskeistä. Maahanmuuttajien kotoutumistoimia erityisesti naisten ja pakolaistaustaisten osalta pitäisi kohentaa, ja tärkeässä roolissa ovat myös työyhteisöjen asenteet maahanmuuttajiin. Anonyymi rekrytointi ja kielitaitovaatimusten madaltaminen olisivat keinoja edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja yritysten työvoiman saantia.
”On tärkeää, että kaikki saatavilla oleva työvoima tulee käyttöön”, sanoo Henna Busk.
Suosituksia työllisyyden nostamisen keinoiksi:
- Työttömyysturvan uudistukset, esimerkiksi ansioturvan enimmäiskeston sitominen työhistoriaan – tai jopa suhdanteisiin
- Työttömyysturvan ns. euroistamisen käyttöönotto, eli työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi tulorekisterin tietojen avulla
- Lisäpanostukset muuntokoulutukseen, lyhytkestoisten tutkintokokonaisuuksien rakentamiseen ja digitaalisen avoimen yliopisto-opiskelun tarjontaan
- Maahanmuuttajien, erityisesti naisten ja pakolaistaustaisten, kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen: kotoutumissuunnitelmat, kielikoulutus, räätälöidyt palvelut, TE-toimistojen resurssien lisäys
- Perheenyhdistämisen helpottaminen sekä työperäisten maahanmuuttajien puolisoille tarjotut ohjelmat, jotka auttavat heidän työllistymistään
- Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden maassa oleskelun ja työnhaun helpottaminen, oleskelulupajärjestelmän sujuvoittaminen
- Työyhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen ja anonyymi rekrytointi: syrjinnän kitkeminen ja ulkomaisten tutkintojen hyväksymisen laajentaminen, kielitaitovaatimusten madaltaminen
Lue koko politiikkasuositus täältä!
Lisätietoja
Olli-Pekka Ruuskanen
tutkimusjohtaja
dosentti, kauppatieteiden tohtori
