- Blogit
- Kansantalous
Työllisyys on Suomessa kehittynyt viime vuosina hyvin myönteisesti. Työllisyyden nostaminen on keskeisin toimenpide julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseen ei ole yhtä keinoa, vaan työttömyysturvaa tulee edelleen uudistaa, työperäistä maahanmuuttoa vauhdittaa ja koulutuksella tukea ammatinvaihtoa sekä uusien valmiuksien omaksumista. Ulkomaisen työvoiman kasvattaminen vaatii parempaa kotouttamista, sujuvampaa oleskelulupajärjestelmää ja työmarkkinoiden asennemuutosta. Samalla on varauduttava siihen, että osa keinoista vaatii myös lisäresursseja.
Työllisyys kehittynyt odotettuakin paremmin
Työllisyys on viime vuosina kehittynyt erittäin myönteisesti – koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi huomioiden odotettuakin paremmin. Työllisyysaste on noussut selvästi yli 74 prosentin ja osallistumisaste on korkeammalla kuin koskaan mittaushistorian aikaan eli 80 prosentissa. Marinin hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite on saavutettu alkuperäisellä laskentatavalla, koska työvoimatutkimuksen vuoden 2021 laskentauudistus alensi työllisyysasteen tasoa noin prosenttiyksiköllä.
Myönteisen työllisyyskehityksen taustalle on vaikea löytää yhtä yksittäistä selitystä. Ikääntyneiden työllisyys ja työmarkkinoille osallistuminen on kehittynyt positiivisesti jo pidemmän aikaa. Tämän takana on osaltaan 2000-luvun aikana tehty eläkeuudistuskokonaisuus. Myös viime vuosien talouden hyvä vire on vauhdittanut työllisyyden kasvua. Osa-aikaiset, määräaikaiset työsuhteet ovat olleet selkeässä nousussa lähinnä yksityisellä sektorilla. Tämä on näkynyt myös työtunneissa, jotka ovat kasvaneet vähemmän kuin työllisyys. Suomessa osa-aikainen työ ja vuokratyö on yleistynyt, mikä on tarjonnut osalle ihmisistä joustavan mahdollisuuden työmarkkinoille osallistumiseen. Esimerkiksi Ruotsissa osa-aikatyö ja Saksassa vuokratyö on jo kauan ollut yleisempää kuin Suomessa.
Työmarkkinat ovat kokonaisuudessaan murroksessa. Megatrendit kuten globalisaatio, digitalisaatio, vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen muokkaavat työmarkkinoita – työntekoa ja osaamistarpeita. Koronapandemia on entisestään vauhdittanut digitalisaatiota. Etätyön yleistyminen voi vaikuttaa työmarkkinoilla positiivisesti, kun työskentely ei enää ole yhtä paikkasidonnaista kuin ennen. Työnantajien asenteet etätyötä kohtaan ovat viime aikoina kohentuneet.
Toisaalta on hämmentävää, että työllisyyden kasvaessa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat tuntuvat pahentuvan – samanaikaisesti on runsaasti avoimia työpaikkoja ja työttömiä työnhakijoita. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen raportin mukaan kohtaanto-ongelman viimeaikainen kasvu johtuu pitkälti epätyypillisten työsuhteiden määrän kasvusta. Työttömät etsivät usein ensisijaisesti kokoaikaista ja pysyvää työtä, minkä vuoksi osa-aikaiset ja lyhytkestoiset avoimet työpaikat jäävät osin täyttämättä.
Työmarkkinoilla esiintyy kuitenkin myös osaajapulaa, mikä tarkoittaa, että monella alalla on haasteita löytää osaavaa työvoimaa. Osaavan työvoiman saatavuus on noussut yritysten suurimmaksi kasvun esteeksi. Osaajapula ei koske yksin Suomea, vaan on globaali ongelma. Yhteistyö yritysten ja ammatillisen koulutuksen välillä on yksi keino parantaa osaavan työvoiman saatavuutta. Koulutuksella tulee tukea ammatinvaihtoa ja uusien valmiuksien omaksumista, ja erityisesti muuntokoulutusta, rajatumpien tutkintokokonaisuuksien kehittämistä ja avoimen yliopisto-opiskelun tarjontaa tulisi lisätä. Työperäistä maahanmuuttoa tulee edistää.
Tehtyjä ja tekemättömiä toimia työvoimapolitiikassa
Työllisyyden edistäminen on keskeisin toimenpide julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Tästä syystä jokainen hallitus pyrkii tekemään uudistuksia, joilla parannetaan työllisyyttä. Aikaisempien hallitusten keskeisiä aikaansaannoksia ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys vuonna 2017 sekä eläkeuudistus kokonaisuudessaan 2000-luvulla. Näiden toimien vaikutukset näkyvät jo työmarkkinoilla lisääntyneenä työvoimaan osallistumisena.
Nykyisen hallituksen päätöksiä puolestaan ovat olleet niin sanotun eläkeputken asteittainen lakkauttaminen vuodesta 2023 alkaen sekä vuonna 2022 käyttöön otetut perhevapaauudistus ja pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Näiden uudistusten mahdolliset myönteiset vaikutukset tulevat näkymään työmarkkinoilla vasta tulevina vuosina. Erityisesti eläkeputken lakkauttamisella on tutkimustiedon perusteella odotettavasti työllisyyttä lisäävä vaikutus.
Sen sijaan ei ole vielä täysin selvää, lisääkö perhevapaauudistus ja missä määrin työllisyyttä. Uudistuksella tavoiteltiin hoivavastuun nykyistä tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, mikä edesauttaisi naisten työuraa ja työmarkkina-asemaa. Toistaiseksi uudistuksella ei ole ollut sen tavoittelemaa vaikutusta, sillä edelleen äidit käyttävät kaikki mahdolliset vanhempainrahapäivät. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli puolestaan voi hyvin onnistuessaan edistää työllisyyttä, mikäli esimerkiksi asiakasohjaus palveluihin ja palveluiden kohdentuminen paranevat.
Mitä sitten vielä tulisi vielä tehdä? Ei ole olemassa yhtä ainoata toimea, jolla voitaisiin merkittävästi lisätä työllisyyttä ja samalla vahvistaa julkista taloutta. Työllisyyden edistäminen vaatiikin joukon toisiaan tukevia toimia. Kun toimenpiteet muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, niiden työllisyysvaikutus voi olla merkittävästi suurempi kuin yksittäisen toimenpiteiden vaikutusten summa.
Työttömyysturvaa voitaisiin edelleen uudistaa, esimerkiksi sitomalla ansioturvan enimmäiskesto työhistoriaan tai jopa suhdanteisiin. Ansioturvan keston sitominen työhistoriaan tarkoittaisi, että vain hyvin pitkän työhistorian omaavat olisivat oikeutettuja täysiin päivärahapäiviin. Toisaalta myös nykyistä lyhyemmillä työsuhteilla olisi mahdollista päästä ansioturvan piiriin. Suhdanneperusteinen ansioturva puolestaan tarkoittaisi, että talouden laskusuhdanteessa päivärahakauden kesto olisi automaattisesti nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi. Tällaisen järjestelmän luominen ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Myös työttömyysturvan ns. euroistaminen eli työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi tulorekisterin tietojen avulla olisi hyvä saada otettua käyttöön. Tästä toimesta Marinin hallitus jo sopi, mutta sitä ei saatu vietyä eduskuntaan asti. Työttömyysturvan euroistamisella voitaisiin mahdollisesti lisätä osa-aikatöiden vastaanottamista, mikäli käsittely- ja maksuviiveet vähenisivät. Tämä puolestaan voisi välillisesti lisätä kokoaikaisesti työllistymistä.
Maahanmuuttajien kotoutumistoimia tulisi edelleen kehittää, ja erityisesti naisten ja pakolaistaustaisten kotoutumisessa ja työllistymisessä olisi kohennettavaa. Valitettavasti tutkimuskirjallisuus ei anna selkeitä vastauksia toimiviin keinoihin. Tiedetään, että kotoutumissuunnitelma ja maahanmuuttajille räätälöidyt palvelut, kuten kielikoulutus, edistävät yleisesti maahanmuuttajien työllistymistä. Kunnilla on kuitenkin haasteita tunnistaa, ketkä kaikki työvoiman ulkopuolella olevat ovat kotoutumissuunnitelmaan oikeutettuja. TE-toimistoilla puolestaan haasteena on niukat resurssit, jolloin heillä ei aina ole riittävästi aikaa ohjata maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Kotoutumistoimet eivät yksinään riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan muita työvoimapalveluita. Työkokemus, kielitaito ja koulutus ovat avainasemassa maahanmuuttajien työllistymisessä.
Työperäinen maahanmuutto keskeinen keino vastata osaajapulaan
Suomessa väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhaisella tasolla. Työikäisen väestön määrän lisääminen voikin perustua pääosin vain maahanmuuttoon. Työikäisen väestön määrä on ollut laskussa vuodesta 2010 lähtien, mutta lasku on aivan viime aikoina pysähtynyt. 2000-luvulla merkittävästi lisääntynyt maahanmuutto Suomeen alkaa jo näkyä myös työikäisessä väestössä. Talouden kasvumahdollisuuksia voidaan oleellisesti parantaa, jos työperäisen maahanmuuton avulla saadaan lisää osaavaa työvoimaa.
Marinin hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti Suomeen tulisi saada 50 000 työperusteista maahanmuuttajaa lisää vuoteen 2030 mennessä ja 250 000 vuoteen 2050 mennessä. Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Pulaa osaavasta työvoimasta on useissa länsimaissa, ja tilanne on kärjistynyt muutaman viime vuoden aikana. Jos muutkin maat pyrkivät ratkaisemaan ongelman lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa, joutuu Suomi kilpailemaan osaajista.
Kieli, ilmasto ja sijainti ovat Suomelle heikkouksia kansainvälisessä kilpailussa työvoimasta. Osaajien saamiseen Suomeen sujuvoittaisi hyvin toimiva perheenyhdistäminen sekä erilaiset tulijan puolisolle tarjotut ohjelmat, jotka avustavat heidänkin työllistymisessään.
Näiden lisäksi Suomen kilpailuasemaa osaajista luultavasti heikentää kapea palkkajakauma. Kansainvälinen työperäinen muutto reagoi kannustimiin: työntekijät hakeutuvat maihin, jossa he saavat parhaan (netto)korvauksen taidoilleen. Suomi on heikommassa asemassa kilpailussa korkeakoulutetuista kansainvälisistä osaajista, jotka usein saavat paremman korvauksen taidoilleen muissa maissa. Toisaalta Suomessa pulaa on myös matalammin palkatuista työntekijöistä, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista.
Palkan ohella työolot ja johtaminen ovat tärkeässä roolissa työntekijöiden houkuttelussa ja pitämisessä alalla. Turvallinen ja puhdas elinympäristö, toimiva päivähoitojärjestelmä sekä kattava julkinen liikenne ovat myös Suomen vahvuuksia työperäisen maahanmuuttajan näkökulmasta. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä tarjoavat kansainvälisesti vertaillen hyvät mahdollisuudet kummallekin sukupuolelle yhdistää työssäkäynti ja perhe-elämä.
Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on viime aikoina tehty useampia toimenpiteitä. Vuonna 2022 on esimerkiksi otettu käyttöön kansallinen D-viisumi, jolla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä maahanmuuttoprosessia. Osana prosessia otettiin käyttöön pikakaista, jossa päätöksen oleskelulupaprosessiin saa kahdessa viikossa. Suomi on useamman vuoden ajan houkutellut osaajia eri maista, kuten esimerkiksi Intiasta, jossa osaajista on ylitarjontaa ja koulutus on korkeatasoista. Myös esimerkiksi Filippiineiltä on saatu rekrytoitua sosiaali- ja terveydenalan osaajia.
Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tulisi saada houkuteltua jäämään maahan. Opintojen aikana suomalainen yhteiskunta tulee tutummaksi ja kynnys siirtyä työelämään on pienempi. Sujuva oleskelulupajärjestelmä myötävaikuttaa ulkomaisen työvoiman saamiseen ja maahan jäämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo valmistellut lakimuutoksia, jotka helpottavat ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden oleskelua maassa ja työnhakua. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä.
Maahanmuuttajien työllistymisen onnistumiseksi on tärkeää tarkastella myös työyhteisöjen asenteita. Maahanmuuttajia voidaan syrjiä työnhaussa jo nimen perusteella, eikä osa maahanmuuttajista saa työpaikkaa, vaikka olisi kouluttautunut Suomessa. Yksi keino edistää tasa-arvoista työnhakua on anonyymi rekrytointi, jossa työhakemuksia käsiteltäisiin ilman hakijan tausta- tai tunnistetietoja. Toisaalta ulkomaisia tutkintoja ei aina hyväksytä tai niitä ei arvosteta suomalaisissa työpaikoissa, jolloin voi syntyä tilanteita, joissa kansainvälinen osaaja siirtyy koulutukseen sen sijaan, että olisi täysipäiväisesti työssä. Myös kielitaitovaatimusten madaltaminen olisi keino edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja yritysten työvoiman saantia. Olisi tärkeää, että kaikki saatavilla oleva työvoima tulisi käyttöön.
Johtopäätökset ja suositukset
Keinoja työllisyyden nostamiseen olisivat muun muassa:
- Työttömyysturvan uudistukset, esimerkiksi ansioturvan enimmäiskeston sitominen työhistoriaan – tai jopa suhdanteisiin
- Työttömyysturvan ns. euroistamisen käyttöönotto, eli työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi tulorekisterin tietojen avulla
- Lisäpanostukset muuntokoulutukseen, lyhytkestoisten tutkintokokonaisuuksien rakentamiseen ja digitaalisen avoimen yliopisto-opiskelun tarjontaan
- Maahanmuuttajien, erityisesti naisten ja pakolaistaustaisten, kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen: kotoutumissuunnitelmat, kielikoulutus, räätälöidyt palvelut, TE-toimistojen resurssien lisäys
- Perheenyhdistämisen helpottaminen sekä työperäisten maahanmuuttajien puolisoille tarjotut ohjelmat, jotka auttavat heidän työllistymistään
- Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden maassa oleskelun ja työnhaun helpottaminen, oleskelulupajärjestelmän sujuvoittaminen
- Työyhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen ja anonyymi rekrytointi: syrjinnän kitkeminen ja ulkomaisten tutkintojen hyväksymisen laajentaminen, kielitaitovaatimusten madaltaminen
Lähteet:
https://tem.fi/-/tyovoiman-saatavuus-tyovoimapula-ja-kohtaanto-ongelmat-vuonna-2022-raportti-summaa-tyovoimatiekartta-hankkeen-tulokset
https://www.ptt.fi/tyollisyydessa-74-on-uusi-75-mita-uusimmat-tyollisyysluvut-kertovat-tyomarkkinoista-nyt-kun-korona-hellittaa/
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163207/TEM_2021_40.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2022/01/Akava-Works-tyoperainen-maahanmuutto-28012022.pdf
Ensimmäinen politiikkasuositus täällä
Joulukuun politiikkasuosituksemme esitti neljän miljardin euron sopeuttamista julkiseen talouteen.
Lisätietoja
Olli-Pekka Ruuskanen
tutkimusjohtaja
dosentti, kauppatieteiden tohtori
