- Tiedotteet
- Ruoka
Kotitalouksien varovainen kulutus hidastaa myös ruokasektorin kasvunäkymiä tänä ja ensi vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Ruokavienti kasvaa, mutta odotettua hitaammin. Etenkin Yhdysvaltain tullipolitiikka tuo jännitteitä kansainväliseen kauppaan. Ruuan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia.
”Keskeinen ruokasektorin kasvun este on riittämätön kysyntä. Ostovoima on kohentunut, mutta se ei ole vielä näkynyt merkittävänä kysynnän lisääntymisenä”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Kotitalouksien varovaisuus näkyy myös ruokasektorilla, erityisesti kotimarkkinoilla. Vaikea työllisyystilanne, kotitalouksien heikentynyt asuntovarallisuus ja epävarmuus taloudesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta jarruttavat kulutushaluja.
Kokonaisuutena elintarvikemarkkinoiden näkymä säilyy silti ennustekaudella suhteellisen vakaana, vaikka toimintaympäristössä kuohuu. Tämä johtuu siitä, että kotimarkkinakysyntä on kaikesta huolimatta kohtalaisen vakaata.
Ruuan hinta nousee maltillisesti – naudanlihan reippaammin
Ruuan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia. Hintapainetta tuo elintarviketeollisuuden kustannustason nousu, kun työvoimakustannukset sekä monien tuontiraaka-aineiden kuten kahvin ja kaakaon hinnat ovat nousseet. Toisaalta nousua hillitsevät vaisu kotimarkkinakysynnän kehitys ja vähittäiskauppojen hintakampanjointi. Ensi vuonna ruuan hintojen nousu jatkuu 2 prosentin tuntumassa.
Lihan ja maidon hinnat ovat tänä vuonna loivassa nousussa, mutta hintakehitys poikkeaa eri lihalajien välillä. Naudanlihan kuluttajahinta jatkaa loppuvuonna nousuaan korjausliikkeenä naudan jauhelihan saatavuusongelmille. Elokuussa naudanlihan kuluttajahinta oli noussut 13 prosenttia vuoden takaisesta. Siipikarjanlihan ja sianlihan kuluttajahinnat taas ovat laskussa, mikä siirtää kysyntää varsinkin siipikarjanlihaan.
”Naudanlihan kulutusta lisäsi, että se oli suhteellisesti edullisempaa muihin lihalajeihin verrattuna. Kysynnän kasvuun pystyttiin väliaikaisesti vastaamaan pakkasvarastojen avulla. Alkukeväästä varastot alkoivat olla matalalla tasolla, ja niukkuus näkyi kauppojen hyllyillä naudan jauhelihan osalta. Sittemmin kuluttajahinnan nousu on hillinnyt kysyntää ja parantanut naudan jauhelihan saatavuutta kuluttajille”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.
Maitosektori vetää Suomen elintarvikevientiä
Ruokavienti kasvaa suotuisan hintakehityksen vetämänä, mutta odotettua hitaammin. Kansainvälisen kaupan jännitteitä on lisännyt erityisesti Yhdysvaltain arvaamaton tullipolitiikka. Tänä vuonna viennin arvo kasvaa noin 7 prosenttia, ja etenkin maitosektori vahvistaa asemiaan.
”Maitosektorilla vienti kasvaa tuntuvasti tuontiin verrattuna, mikä välittyy koko elintarvikeviennin kasvuun. Positiivisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan ensi vuonna, ja maailmanmarkkinoilla voin ja rasvattoman maitojauheen kysyntä jatkuu vahvana”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Energia ja rehut halvempia mutta lannoitteet kalliimpia
Maatalouden tuotantopanoshintojen raju heilunta on laantunut. Heikko talouskehitys globaalisti on laskenut erityisesti energian hintoja, ja laskeva kehitys jatkuu ensi vuonna. Myös rehujen hinnat laskevat tänä vuonna. Kotimainen viljasato on tänä vuonna määrällisesti parempi kuin viime vuosina, mikä lisää erityisesti rehuviljojen tarjontaa. Runsaan sadon myötä viljojen hinnat laskevat merkittävästi.
Lannoitteiden hinnat ovat vuoden 2025 aikana kääntyneet nousuun. Ajurina on erityisesti typpilannoitteiden raaka-aineen maakaasun hinnannousu.
”Maatalouden yrittäjätulo nousee tänä vuonna, mutta tulo on pysynyt jo vuosia melko tasaisesti noin miljardin euron tasolla. Yrittäjätulon nimellinen arvo on vuonna 2025 hieman parempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.
Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous-syksy-2025/
Lisätietoja
Sari Forsman-Hugg
Päivi Kujala
vanhempi maatalousekonomisti
hallintotieteiden tohtori, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi
Mauri Yli-Liipola
maatalousekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi
