Ajankohtaista

Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti jälleen Suomen talouden ennustajat paremmuusjärjestykseen. Vuoden 2023 tarkimman talousennustajan palkinnon sai Pellervon taloustutkimus, PTT, Taloustutkijoiden 40. kesäseminaarissa Jyväskylässä. Tämä on viides kerta, kun PTT voittaa vuodesta 1998 asti pidetyn talousennustajakilpailun.

Metsiä koskevat EU:n uudet ja valmisteilla olevat asetukset sekä direktiivit voisivat kokonaisuudessaan lisätä metsänomistajan hallinnollista taakkaa. Joidenkin omistajien kohdalla ne voivat vähentää metsätalouden käytössä olevaa metsäalaa. Koko Suomen tasolla uuden sääntelyn aiheuttamat kustannukset jäisivät kuitenkin melko maltillisiksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys tarkastelee seitsemän EU-direktiivin ja -asetuksen kokonaisvaikutuksia yksityismetsätalouteen Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin taloudellisia kannustimia, kuten luontohaitasta perittäviä maksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja. Uusi selvitys esittelee eri puolilta maailmaa 17 esimerkkiä luontohaittojen vähentämisestä tai luonnon vahvistamisesta.

Asuntokauppa osoittaa jo vilkastumisen merkkejä, mutta hintojen nousua pitää vielä odottaa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun asuntotilastoja.

Selvitys tarkasteli ekosysteemipalveluihin perustuvien elinkeinojen arvonlisän kasvattamista biotaloudessa. Analysoitujen yrityksien arvonlisä suhteessa liikevaihtoon on hyvällä tasolla, sen arvioitiin olevan keskimäärin noin 40 prosenttia. Arvonlisän kasvattaminen on mahdollista mutta tarvitaan tarkempaa tietoa erityisesti kuluttajien tarpeista. Yritysten ja toimijoiden verkostoituminen sekä kannustavat informaatio- ja taloudelliset ohjauskeinot vauhdittavat arvonlisän kasvua.

Alueellinen kuljetustuki, jota myönnetään pk-yrityksille Itä- ja Pohjois-Suomessa, on saavuttanut tavoitteensa vähentää pitkien kuljetusmatkojen aiheuttamia lisäkustannuksia. Tuella ei kuitenkaan ole havaittu laajempia aluetaloudellisia vaikutuksia.

Huonot uutiset työmarkkinoilla jatkuvat, eli työllisyysaste laskee ja työttömyys pahenee yhä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun työllisyystilastoja. Talouden yleinen heikko tilanne huomioiden luvut ovat kuitenkin kohtalaisia.

Suomen elintarvikeketjun rahavirta on kasvanut vuosina 2013–2022 vain vähän, kertoo tuore selvitys. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin raportin mukaan elintarvikeketju ei ole kyennyt tuottamaan kuluttajille mieluisia lisäarvotuotteita tai kilpailemaan tuontia vastaan. Samalla elintarvikeviennin kasvu on ollut vähäistä. Toimintaympäristö on kuitenkin ollut vaikea. Rahavirran kasvattaminen olisi tärkeää ketjun elinvoiman turvaamiseksi.

Metsien talouskäytön vaikutuksia kuvaavia tietoja on saatavilla useista lähteistä, mutta tiedon hajanaisuus heikentää sen käytettävyyttä varsinkin alan ulkopuolisille toimijoille. Tätä vajetta paikkaa Tapion ja Pellervon taloustutkimus PTT:n käynnistämä hanke, jossa luodaan visuaalinen ja päivitettävä tietokoonti metsien talouskäytön vaikutuksista paikallis-, alue- ja valtakunnan tasolla sekä huoltovarmuudessa.

Ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden asemaan liittyy nykymuodossaan merkittäviä riskejä. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi poliittisen päätöksenteon tueksi selvityksen eri ratkaisuvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on lisäksi tuottanut täydentävää vaikutusten arviointia vaihtoehdoista.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu (OMO) näyttäytyy toimivana instrumenttina tuloksellisuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Tutkimuksen mukaan OMO lisää työttömien opiskelua ja siihen osallistuneiden työllisyyttä, mutta myös syrjäyttää opiskelua opintotuella.

Hallituksen päätös korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin on perusteltu toimi, mutta talouskasvun turvaamiseksi sen olisi hyvä tulla voimaan vasta ensi vuoden alussa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen hallituksen kehysriihen ratkaisuja.