Metsäala

Metsäsektori 2018 syksy

METSÄALAN TUTKIMUSRYHMÄ
2 lokakuu 2018

  • Paula Horne, Emmi Haltia, Matti Valonen, Maurizio Sajeva, Jori Rautalin: PTT-ennuste – metsäsektori 2018/syksy. ISSN 1799-9340. Helsinki 2018. 

    Metsäteollisuuden ja -talouden kannattavuus parantunut 

    Sellun vienti lisääntyy tänä vuonna reilusti Äänekosken tuotantolaitoksen saavutettua kesällä täyden kapasiteettinsa. Paperin viennissä nähdään pitkästä aikaa pientä nousua samoin kuin myös useiden paperilajien hinnoissa. Myös kartongin vienti kasvaa tänä vuonna. Sahatavaran vienti laskee tänä vuonna Kiinan vetämänä, vaikka vienti Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan kasvaa. Hintataso nousee sahatavaran korkean kysynnän ja inflaation myötä. Mänty- ja kuusisahatavaran hintaero jatkaa kaventumistaan. Vaikka tuontipuun käyttö lisääntyy, metsäteollisuuden puunkäyttö vauhdittaa kotimaan hakkuita edelleen ennustejaksolla. Puumarkkinoiden ylikuumeneminen on nostanut selvästi puun hintaa tänä vuonna. Hakkuiden ja puun hintojen nousu lisää huomattavasti metsänomistajien bruttokantorahatuloja.

    Lue ennusteen taustatekijöitä avaava kalvosarja täältä.

    Katso ennusteen julkistustilaisuuden nauhoitus täältä.

    Paperin hinta ja vientimäärä nousevat tänä vuonna 

    Maailman talouden kasvu hidastuu viime vuodesta sekä tänä että ensi vuonna, mutta kasvu jatkuu edelleen kohtalaisena (ks. PTT:n kansantalouden ennuste). Tuotannon ja kulutuksen kasvu näkyy myös metsäteollisuuden tuotteiden kysynnässä. Hyvää kehitystä varjostavat kuitenkin esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan kärjistyminen ja vaikeuksissa olevien Brexit-neuvottelujen ajautuminen umpikujaan. Kumpikaan ei todennäköisesti vaikuta suoraan Suomen metsäteollisuuteen, mutta vaikutuksia tulisi talouskasvun hidastumisen ja yleisen epävarmuuden lisääntymisen myötä. Pahimmillaan kauppasodan myötä hidastuva talouskasvu johtaisi velkaantuneet kiinalaiset yritykset ongelmiin, minkä seurauksena finanssimarkkinoiden kriisiytymisen todennäköisyys kasvaisi.

    Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan paino- ja kirjoituspaperin kysyntä väheni tammi-heinäkuussa Euroopassa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 4,6 prosenttia. Toimitukset Eurooppaan laskivat saman verran ja Euroopan ulkopuolelle hieman vähemmän, noin 2,6 prosenttia. Suomen vientimäärät ovat kuitenkin nousseet alkuvuonna joitakin prosentteja. Kasvun taustalla ovat yritysten sisäiset tuotantojärjestelyt, joiden myötä paperin tuotannon kapasiteetin käyttöaste on ollut Suomessa tänä vuonna hieman viime vuosia korkeampi.

    Erityisen suurta viennin lisääntyminen on ollut päällystämättömän aikakauslehtipaperin osalta, jonka vienti on kasvanut eniten Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Myös Suomen viennin määrästä suurimman osan kattavien päällystetyn aikakauslehtipaperin ja päällystetyn hienopaperin vienti on lisääntynyt alkuvuonna joitakin prosentteja.

    Hienopaperin hinnat ovat nousseet Euroopassa viime vuoden puolivälistä alkaen. Myös LWC:n eli kevyesti päällystetyn aikakauslehtipaperin hinta on noussut tämän vuoden puolella, mutta hienopaperia vähemmän. Hintojen nousuun on vaikuttanut sellun hinnan nouseminen ennätyskorkeaksi. Lisäksi hintojen nousua selittävät talouskasvu sekä jo toteutetut paperin tuotannon kapasiteetin leikkaukset, joiden vaikutukset näkyvät markkinoilla. Suomelle vähämerkityksisen sanomalehtipaperin hinta on myös noussut tänä vuonna ja joillakin alueilla Keski-Euroopassa tästä paperilajista on jopa pulaa.

    Paperin kysynnän vähenevä trendi ei ole muuttumassa, vaikka Suomen tämän vuoden viennin ja hintakehityksen näkymät ovatkin positiiviset. Paperin tuotantokapasiteetti on tänä vuonna hieman viime vuosia tehokkaammassa käytössä, mikä mahdollistaa tuotannon ja viennin maltillisen lisäämisen. Vienti lisääntyy tänä vuonna 2-4 prosenttia ja pysynee ensi vuonna tämän vuoden lukemissa. Ensi vuoden tuotantomäärää kasvattaa hieman UPM:n 40000 tonnin lisäys irrokepaperin tuotantoon tämän vuoden lopulla. Korkea sellun hinta, piristyvä kysyntä ja jo toteutuneet kapasiteetin leikkaukset kääntävät paperin keskihinnan 1-3 prosentin nousuun tänä ja ensi vuonna.

    Kartongin vienti kasvaa tasaisesti 

    Kartongin vientimäärät olivat tammi-kesäkuussa noin seitsemän prosenttia korkeammat kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kartongin vientimäärä on noussut alkuvuonna kapasiteetin lisäystä enemmän, koska tuotantokapasiteetti kasvaa vain hieman Stora Enson Heinolan fluting eli aallotuskartonkitehtaan investoinnin seurauksena (15000 t). Vienti- ja tuotantomääriä nostavat edelleen hyvänä säilyvä kysyntä ja kapasiteetin käyttöasteen nousu Suomessa. Kaikkiaan vuonna 2018 kartongin tuotanto ja vienti kasvavat 4-5 prosenttia viime vuotta korkeammaksi. Ensi vuonna kasvu jää hieman tästä, noin 1-3 prosenttiin. 

    Suomalaisen kartongin vientihinta on noussut joitakin prosentteja verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Euroopassa kartonkien hinnat nousivat erityisesti alkuvuodesta, mutta kesänaikana hinnoissa on tapahtunut vain pieniä muutoksia. Markkinakatsausten mukaan useisiin kartonkilajeihin ennakoidaan hinnan korotuksia syksyn ja talven aikana. Kartonkituotteiden kysynnän odotetaan pysyvän lähitulevaisuudessa vilkkaana mm. kaupassa tarvittavan pakkausmateriaalin kysynnän kasvun myötä. Samaan aikaan sellun hinnan sekä muiden tuotantokustannusten nousu tukevat hinnankorotuksia. Kaikkiaan kartongin keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna 3-5 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna hinnan nousu on hieman loivempaa, noin 0-2 prosenttia verrattuna kuluvaan vuoteen.

    Sellun hinta noussut vuosikymmenen ennätyslukemiin 

    Suomessa sellukapasiteetti lisääntyi viime vuonna ja tämän vuoden alkupuoliskolla selvästi Metsä Groupin Äänekosken tuotantolaitoksen ja UPM:n Kymin tehtaan laajennuksen myötä. Uutta kapasiteettia tuli yhteensä noin 0,94 miljoonaa tonnia, mikä on noin 12 prosenttia Suomen koko sellukapasiteetista. Hyvän markkinatilanteen ja kapasiteetin kasvun seurauksena massan vienti Suomesta kasvoi alkuvuonna yli 11 prosenttia. Valkaistun sulfaattisellun, joka on viennin kannalta merkittävin Suomen massatuotteista, vienti on noussut jonkin verran enemmän, noin 15 prosenttia. Alkuvuonna Suomessa on käytetty erityisesti mekaanista massaa viime vuotta enemmän, mistä kertoo myös lisäys paperin tuotannossa ja viennissä. Massan vientihinta on noussut alkuvuonna reippaasti, lähes 18 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen hintaan. 

    Markkinatilanne sekä lyhyt- että pitkäkuituisessa sellussa on pysynyt kireänä ja hinnat sekä dollareissa että euroissa ovat nousseet yli tämän vuosikymmenen aiemmista ennätyksistä. Alkusyksyllä hinnat eivät ole enää nousseet, mutta markkinakatsausten mukaan myöskään hinnan laskua ei odoteta lähitulevaisuudessa.  

    Hinnat ovat nousseet siitä huolimatta, että tuotantokapasiteettia on tullut lisää Suomessa ja maailmalla sekä tänä että viime vuonna. Sellun kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan lähivuosina Kiinan vetämänä. Suuria selluinvestointeja on suunnitteilla sekä pitkä- että lyhytkuituiseen selluun, mutta edes toteutuessaan ne eivät ehdi vaikuttaa markkinatilanteeseen tällä ennustejaksolla.  

    Sellun kysyntä Suomen päämarkkinoilla jatkuu ennustejaksolla edelleen hyvänä. Sekä lyhyt- että pitkäkuituisen sellun dollarimääräiset keskihinnat nousevat tänä vuonna huomattavasti viime vuoden keskihintaa korkeammiksi. Suomen vientihinta nousee tänä vuonna 16-18 prosenttia. Jos pahimmat maailmantaloutta uhkaavat riskit eivät toteudu, sellun hintaan ei ole odotettavissa suurta laskua ensi vuonna. Ennusteemme mukaan hinta laskee hieman, 3-6 prosenttia ensi vuonna, mutta säilyy laskusta huolimatta korkeana. 

    Markkinatilanteen ollessa hyvä ja tuotantokapasiteetin lisäännyttyä Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 10-12 prosenttia. Tuotetun massan määrä (sisältää sellun lisäksi myös mekaanisen ja puolikemiallisen massan) nousee Suomessa tänä vuonna 5-6 prosenttia. Ensi vuonna massantuotannon kasvu on vähäistä, 0-1 prosenttia.

    Sahatavaran vientimäärä notkahtaa tänä vuonna 

    Sahatavaran tuotantomäärä nousee tänä vuonna 1-2 prosenttia. Tuotannon kasvutahtia hillitsee alkuvuonna tapahtunut viennin voimakas vähentyminen Kiinaan ja Saudi-Arabiaan. Kiinassa ympäristömääräykset tiukentuivat ja Saudi-Arabiassa rakennusinvestoinnit hiipuivat. Yleisesti sahatavaran vientikysyntää tukevat suotuisa taloustilanne ja rakennusinvestointien kasvu lähes kaikissa keskeisissä vientimaissa. Kuluvana vuonna sahatavaran tuotannosta noin 75 prosenttia menee vientiin. Viennin osuus tuotannosta laskee viime vuodesta kotimaan kysynnän vahvistuttua. 

    Ensimmäisellä vuosipuoliskolla mäntysahatavaran vienti kasvoi kaksi prosenttia ja kuusisahatavaran laski liki 12 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Mäntysahatavaran vahvistunut vienti hillitsi sahatavaran kokonaisviennin laskun neljään prosenttiin. Vienti Kiinaan vähentyi kolmanneksella ja vienti Saudi Arabiaan puolittui. Toisaalta vienti Pohjois-Afrikkaan vahvistui Egyptin johdolla voimakkaasti. Kuitenkin Pohjois-Afrikan toimintaympäristö on taloudellisesti ja poliittisesti herkkä, joten tilanne voi kääntyä nopeastikin. Myös vienti Eurooppaan kehittyi suotuisasti. Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan Euroopassa tänä vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia, joten suotuisa kehitys jatkuu.  

    Sahatavaran vienti laskee tänä vuonna 3-4 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 1-2 prosenttia.  

    Viennin kasvua hillitsevät Kiinan korkeat sahatavaravarastot ja maan vuoden alussa tiukentuneet ympäristömääräykset. Sahatavaravarastojen odotetaan tyhjentyvän lyhyellä aikavälillä, mutta ympäristömääräysten kiristymisellä on pitemmän aikavälin vaikutuksia. Tähän mennessä ne ovat johtaneet paikallisessa puusepänteollisuudessa tuotantolaitosten sulkemisiin ja siirtymiseen harvemmin asuttuun sisämaahan. Suomalaiset sahat ovat olleet tärkeä tavarantoimittaja Kiinan puusepänteollisuudelle, joten niiden vähentynyt kysyntä on näkynyt selkeästi maamme vientitilastoissa. Puusepänteollisuuden vähentyneen tuotannon seurauksena Kiinan huonekaluteollisuuden liikevaihto laski tammi-elokuussa 15,6 prosenttia. Kiinan sahatavaran kysynnän odotetaan palautuvan, mutta puusepänteollisuuden sopeutuminen uusiin ympäristömääräyksiin vaatii aikaa. 

    Kuusi- ja mäntysahatavaran hintaero kutistuu 

    Vientihinnat nousevat tänä ja ensi vuonna korkean kysynnän, ensimmäisellä vuosipuoliskolla vajonneiden varastojen ja inflaation myötä. Suomalaisen sahateollisuuden kannalta tärkeimmissä vientimaissa keskimääräinen inflaatio on IMF:n arvioihin pohjautuen tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla kuusi- ja mäntysahatavaran hintaero kaventui, sillä mäntysahatavaran kysyntä kasvoi kuusisahatavaraa ripeämmin. Hintaeron kaventuminen jatkuu, sillä mäntysahatavaran vientihinta nousee tänä vuonna 10-11 prosenttia ja kuusisahatavaran 4-5 prosenttia. Mäntysahatavaran korkeamman hinnannousun taustalla on kuusisahatavaraa alhaisemman lähtötason lisäksi Pohjois-Afrikan maiden kysynnän piristyminen. Keski-Euroopan runsaiden hyönteis- ja myrskytuhojen seurauksena markkinoille tulee syksyn aikana runsaasti huonopilaatuista sahatavaraa, mikä tulee johtamaan alempilaatuisen sahatavaran hintojen laskuun Keski-Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinoilla. Tämä vaikuttaa myös Suomen vientihintoihin näillä markkina-alueilla. 

    Tämän vuoden aikana euro on heikentynyt suhteessa dollariin, mikä tukee suomalaisten sahojen kilpailukykyä. Samanaikaisesti kilpailukykyä kuitenkin heikentää tukkipuun hinnannousu. Ruotsalaiset sahat ovat tällä hetkellä erittäin kilpailukykyisiä johtuen kruunun heikosta kurssista suhteessa euroon ja dollariin. Osin suosiollisten valuuttakurssien ansiosta osa ruotsalaisista sahoista tekee ennätystulosta. Kuluvalla ennustejaksolla Suomen sahatavaran tuotantokapasiteettia nostaa Keitele Groupin elokuussa valmistunut investointi Alajärven sahaan, minkä myötä sahan tuotantokapasiteetti kolminkertaistui 300 000 kuutiometriin. 

    Kanadalaisen havusahatavaran vienti Yhdysvaltoihin supistui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5,7 prosenttia edellisvuodesta johtuen Yhdysvaltojen sille asettamista 20 % suuruisista tuontitulleista. Yhdysvaltain vahvan rakentamisen kasvun ansiosta tuontitullien takia kallistuneen kanadalaisen havusahatavaran viennin lasku ei ole ollut tämän syvempi. Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin vähentymisestä huolimatta kanadalaisen sahatavaran vienti Kiinaan ei ole noussut. 

    Vanerimarkkinoilla rauhallista kehitystä 

    Vuoden alkupuoliskolla vaneria vietiin noin prosentti enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Toimitusmäärien kehitys tärkeillä Euroopan markkinoilla oli myönteistä, vaikka vaihtelikin suuresti maittain ja sen mukaan tarkastellaanko lehti- vai havuvaneria. Toimitusmäärät Iso-Britanniaan, Alankomaihin ja Tanskaan kasvoivat, ja vastaavasti laskivat Saksaan ja Ruotsiin. Tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella havuvanerin vientimäärä kasvoi reilut kahdeksan prosenttia, mutta lehtivanerin laski yli yhdeksän prosenttia. Havuvanerin kysyntää tukee rakennusinvestointien kasvu Euroopassa. Lehtivanerin kysynnän laskun taustalla on tuotannon hiipuminen teollisissa loppukäyttökohteissa, kuten ajoneuvojen valmistusmäärien vähentyminen Saksassa.  

    Vanerin vientihinta laski alkuvuonna lähes prosentilla. Kaiken kaikkiaan vientihinta laskee tänä vuonna -1-0 prosenttia, ja ensi vuonna kohoaa 0-1 prosenttia. Vaisun hintakehityksen taustalla on kireä kilpailutilanne vanerin maailmanmarkkinoilla, mutta inflaatio tuo paineita hinnannousulle. 

    Loppuvuonna vanerin vienti vahvistuu ja kohottaa koko vuoden kokonaisviennin 2-3 prosentin kasvuun. Ensi vuonna vienti kasvaa 1-2 prosenttia. Vanerin vientiä lisää teollisuuden investointien myötä kohoava tuotantokapasiteetti. Metsä Groupin Äänekosken ja Suolahden tehtailla vanerin tuotanto lisääntyy osana investointiohjelmaa. Lisäksi Metsä Wood rakentaa Punkaharjulle uuden kertopuulinjan, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2019 alkupuoliskolla. Viennin kasvua saattaa toteutuessaan hillitä Stora Enson loppu- ja alkuvuodelle suunnittelema kolmen kuukauden pituinen tuotantoseisokki Varkauden LVL-tehtaalla. Mikäli vastaaviin toimiin turvaudutaan yrityksissä laajemmin, voi viennin kasvu jäädä arvioitua pienemmäksi.

    Massa- ja paperiteollisuus tekee vahvaa tulosta 

    Metsäteollisuus saavutti ennakkotietojen perusteella viime vuonna 6,8 prosentin liiketuloksen. Tulos on parempi kuin kaikkien teollisuudenalojen yhteenlaskettu liiketulos, joka oli viime vuonna 6,2 prosenttia. Sekä liikevaihto että liikevoitto kasvoivat, mutta liikevoitto huomattavasti liikevaihtoa nopeammin. Positiivinen kannattavuuskehitys oli seurausta myyntimäärien ja myyntihintojen noususta sekä tuotannon keskittymisestä kannattavampiin tuotteisiin. Massa- ja paperiteollisuuden liiketulos kohosi 8,5 prosenttiin ja puutuoteteollisuuden 2,6 prosenttiin.  

    Metsäteollisuuden kannattavuus on jatkanut positiivista kehitystä myös tänä vuonna ja yltää yli kahdeksan prosentin liiketulokseen. Massa- ja paperiteollisuuden liiketulos nousee hieman yli kymmenen prosentin, mikä on seurausta kartongin ja sellun suotuisasta hintakehityksestä. Niiden hinnat ovat kohonneet raaka-ainekustannuksia ripeämmin. Puutuoteteollisuuden liiketulos paranee, mutta sitä hillitsee tukin kohonnut hinta. Tukin hinta on noussut keskimäärin lähes yhtä nopeasti kuin sahatavaran markkinahinnat.  

    Kotimaisissa hakkuissa ennätyksiä, myös tuonti nousussa 

    Metsäteollisuuden puunkäyttö nousi viime vuonna lähes 70 miljoonaan kuutiometriin. Tänä vuonna kemiallinen metsäteollisuus lisää selvästi ja mekaaninen metsäteollisuus maltillisemmin puun käytöään viime vuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden raakapuun käytön kasvu on kokonaisuudessaan 4–6 prosenttia. Ensi vuonna nousu loivenee kemiallisen metsäteollisuuden uuden tuotantokapasiteetin saavutettua jo tänä vuonna lähes täyden potentiaalinsa. Kemiallinen metsäteollisuus käyttää tänä ja ensi vuonna 59 prosenttia metsäteollisuuden kokonaispuunkäytöstä.    

    Lisääntynyt raaka-aineen tarve on kohdistunut viime vuosina entistäkin voimakkaammin kotimaiseen puuhun. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa puun tuonti lisääntyi kuitenkin yli kymmenyksellä. Kasvua oli erityisesti havukuidun tuonnissa, joka kattoi alkuvuonna reilun kymmenen prosenttia kokonaistuonnista. Tuontimäärältään suurimman puutavaralajin, koivukuidun, tuontimäärä nousi kyseisellä ajanjaksolla noin seitsemän prosenttia viime vuodesta. Hakkeen tuontimäärä nousi vastaavasti viidellä prosentilla. Yhdessä nämä kaksi puutavaralajia ovat edelleen noin kolmeneljännestä koko puun tuonnista. Tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä säilyy tänä ja ensi vuonna noin 11 prosentissa. Venäjän tuonti on vähentynyt alkuvuonna seitsemän prosenttia viime vuoden vastavasta ajanjaksosta, mutta Venäjä on edelleen ylivoimaisesti suurin tuontimaa noin 70 prosentin osuudellaan. Tuonti Virosta lisääntyi alkuvuonna kolmanneksella Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan ja kattoi 13 prosenttia tuonnista.  

    Säät vaikuttivat poikkeuksellisen paljon hakkuisiin viime vuonna ja tämän vuoden alussa. Lämmin ja sateinen syksy heikensivät maaston ja tiestön kantavuutta, ja hakkuumäärät jäivät tarvetta pienemmiksi. Tammi-heinäkuussa 2018 tilastoidut tukkihakkuut ovat lisääntyneet selvästi, mutta viime vuoden kuukausitilastot eivät vastaa lopullista vuosittaista hakkuumäärää. PTT:n arvion mukaan hakkuumäärän kasvu ei tänä vuonna ole siten aivan niin suuri kuin tilastojen valossa näyttäisi. Tänä vuonna kasvu jatkuu 5–7 prosentin vauhdilla. Hakkuut nousevat yli 66 miljoonaan kuutiometriin. Varastossa olevan puun määrä nousee, kun hakkuut ja tuonti ylittävät puun käytön määrän. Ensi vuonna markkinahakkuut lisääntyvät maltillisemmin.

    Puukaupat lisääntyivät kysynnän kasvaessa 

    Lisääntynyt puun tarve on nostanut puukauppojen määrää yksityismetsissä jo viime vuosien aikana. Tämän vuoden tammikuussa pystykauppojen määrä lisääntyi selvästi lisäkauppojen suuntautuessa korjuukelpoisiin leimikoihin lämpimän alkutalven vaikeutettua talvileimikoiden hakkuuta. Toukokuussa kauppamäärä kasvoi äkillisesti ja elokuussa kumulatiivinen määrä oli edelleen lähes viidenneksen suurempi kuin viime vuonna samalla jaksolla. Eniten kauppamäärät ovat kasvaneet mäntytukilla ja -kuidulla. Mäntytukin kauppakertymää ovat lisänneet eniten uudistushakkuut, kun taas mäntykuidun kaupat ovat nousseet eniten harvennushakkuissa. Koska mäntykuidusta yli 40 prosenttia kertyy uudistushakkuista, vahvistaa mäntytukin kysynnän elpyminen myös mäntykuidun tarjontaa. Myös hankintakaupoissa mäntypuun ja myös koivukuidun kauppa on lisääntynyt, mutta kuusen ja koivutukin kauppamäärän lasku viime vuodesta tasoittaa tammi-elokuun kokonaiskertymän viime vuoden suuruiseksi.  

    Metsäalalla viime vuodet jatkunut positiivinen vire jatkuu ennustekaudella. Metsäteollisuuden lopputuotemarkkinat pitävät erityisesti kuitupuun kysynnän vahvana ensi vuonna. Vuoden 2018 lopulla alkuvuoden kasvu vaimenee ja pystykauppamäärä kasvaa kokonaisuudessaan viime vuodesta 11 – 13 prosenttia. Pystykauppavarastot nousevat tänä vuonna hakkuiden ollessa kauppamäärää alemmat. Ensi vuonna kauppamäärän kasvu tasaantuu jääden kuitenkin historiallisen korkealle tasolle ja painottuen tätä vuotta enemmän harvennusleimikoihin.  

    Puun hinnassa selvä nousu tänä vuonna 

    Mänty- ja kuusitukin hinnat eriytyivät vuoden 2016 alussa erilaisesta kysyntätilanteesta johtuen. Kuilu havutukkien hintojen välillä leveni edelleen vuoden 2017 aikana kuusitukin vuotuisen keskihinnan noustessa yli neljä prosenttia ja mäntytukin hinnannousun ollessa noin kolme prosenttia. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa kuusitukin hinta on noussut edelleen mäntytukin hintaa enemmän, vaikka kuusisahatavaran menekki on heikentynyt.  

    Tänä vuonna männyn lisääntynyt kysyntä sahatavaran vientimarkkinoilla ja alkutalven puupula huonojen korjuuolosuhteiden vuoksi heijastuu hintoihin, ja mäntytukin nimellinen vuotuinen keskihinta nousee viime vuoden keskihinnasta noin yhdeksän prosenttia.  Kuusitukin vuotuinen keskihinta nousee noin kymmenen prosenttia. Ensi vuonna havutukkien hintaero hieman kaventuu. Puun hintoihin vaikuttaa myös nopeutuva inflaatio. Havutukin nimelliset keskihinnat nousevat 1 – 3 prosenttia. 

    Lisääntyneen kysynnän myötä havukuitupuun vuotuiset nimelliset keskihinnat nousivat kolme prosenttia viime vuonna. Tämän vuoden tammi–elokuussa kuitupuun keskikantohinnat ovat nousseet 7–9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Havukuitujen vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna 8–10 prosenttia. Ensi vuonna hinnannousu maltillistuu 2–4 prosenttiin.  

    Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu, tilastoitu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee tänä vuonna yhdeksän prosenttia ja ensi vuonna 2–3 prosenttia. Puukaupoissa ovat kuitenkin erilaiset lisät ja etuudet alkaneet näytellä yhä suurempaa roolia kauppojen kokonaisarvosta. Nämä eivät näy tilastoiduissa hinnoissa, ja siten tilastojen antama kuva puukaupoista saatavista tuloista ja puutavaralajien keskinäisestä arvosta ei ole täysin kattava.      

    Yksityismetsien bruttokantorahatulot lisääntyvät tänä vuonna lähes 16 prosenttia hakkuiden kasvun ja puun hinnannousun johdosta yltäen 2,2 miljardiin euroon. Ensi vuonna yksityismetsien tulot kasvavat edelleen hieman, 2–3 prosenttia. Metsänhoidon kokonaiskustannukset nousevat tänä vuonna maltillisesti, koska metsänhoidon määrien ennustetaan jäävän useissa työlajeissa verrattain matalaksi. Kantorahatulojen noustessa saman aikaisesti merkittävästi hehtaarikohtainen keskimääräinen kannattavuus nousee tänä vuonna yli 130 euroon.

    Havutukilla kysyntää Ruotsissa ja Virossa, Keski-Euroopan myrsky- ja hyönteistuhot sotkevat paikallisia markkinoita 

    Ruotsissa havutukkien hinnat kääntyivät nousuun vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä ja kuluvan vuoden alkupuoliskon keskihinnat kasvoivatkin kuusitukin osalta kuusi prosenttia ja mäntytukin osalta viisi prosenttia, verrattuna edellisvuoden vastaavan ajanjaksoon. Kuusitukin nimellishinnat olivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä korkeimmillaan sitten vuoden 2011. Sahatavaran korkea kysyntä kotimaassa ja maailmanmarkkinoilla, sekä raakapuun tavallista heikompi tarjonta ovat nostaneet hintoja. Danske Bankin katsauksen mukaan rakennusteollisuuden kasvava puuntarve ja heikko kruunu edistävät sahatavaran kysyntää ja vientiä tällä hetkellä niin paljon, että sahat tekevät ennätystuloksia. Tukkipuun tarjontaa ovat vähentäneet etenkin talven vaikeat sääolosuhteet ja kesän metsäpalot. Myös suuret investoinnit massateollisuuteen ja niiden lisäämä kuitupuun kysyntä ovat heijastuneet tukin hintaan.  

    Virossa havutukkien hinnat nousivat merkittävästi vuoden 2017 loppupuoliskolla. Voimakas nouseva trendi jatkui vielä 2018 tammikuun ajan, jonka jälkeen hintataso on pysynyt melko vakaana. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuun keskihinta on edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna noussut kuusitukin osalta 22 prosenttia ja mäntytukinkin osalta 18 prosenttia. EUWID-katsauksen mukaan havutukkien hintoja ovat nostaneet sahatavaran kasvavan tuotannon ja viennin johdosta lisääntynyt kysyntä. Danske Bankin katsauksen mukaan hintojen nousua on tukenut myös talven lopulla vallinneet märät korjuuolosuhteet. Virolaisten havutukkien kysyntää ja hintoja ovat kasvattaneet osaltaan myös Suomen ja Ruotsin lisäännyt puuntarve, jota paikkaamaan vietiin Viron tullin tilastojen mukaan raakapuuta kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä Suomeen ja Ruotsiin selvästi enemmän (+23 %) kuin samalla ajanjaksolla edellisvuonna.  

    Saksassa kuusi- ja mäntytukin hinnat nousivat hieman 2017 jälkipuoliskolla ja pysyivät melko vakaina alkuvuoden, mutta olivat heinäkuussa pudonneet jo alle vuoden 2017 keskihintojen. Vaikka Keski-Euroopassa sahatavaran hinnat ovatkin hieman korkeammalla kuin vuosi sitten, tukkipuun hintatasoa pudottaa heikompilaatuisen tukin ylitarjonta. EUWID-katsauksen mukaan alkuvuoden kelirikosta johtuneet tarjontaongelmat vaihtuivat keväällä ja kesällä nopeasti ylitarjontaan, joka johtui suuresta myrsky- ja hyönteistuhojen määrästä. Samalla uusia hakkuita on viivästetty tai keskeytetty suuressa osassa maata, koska varastot ovat tuhojen seurauksena täyttyneet.  EUWID-katsauksen mukaan hinnat voivat vielä laskea, ja teollisuuden vaatimat hinnan alennukset ovat toistaiseksi vaikuttaneet alueittain melko epätasaisesti. 

    Itävallassa tukkipuun markkinoita ovat vaivanneet samat ongelmat kuin Saksassa. EUWID-katsauksen mukaan myrsky- ja hyönteistuhot ovat heikentäneet tukin laatua ja johtaneet ylitarjontaan, mikä on laskenut (ja ennustetaan edelleen laskevan) tukkien hintaa. Samoin kuin Saksassa, alkuvuoden kelirikon tuomat tarjontaongelmat ovat vaihtuneet nopeasti ylitarjontaan, ja täyden varastotilanteen ja markkinatilanteen johdosta uusia hakkuita onkin viivästetty tai jopa keskeytetty. Keskihinnat laskivat tammi-heinäkuun aikana kuusitukin osalta kolme prosenttia ja mäntytukin osalta neljä prosenttia, verrattuna vuoden 2017 samaan ajanjaksoon. 

    Sellun korkea kysyntä ja hinta nostavat kuitupuun hintaa Ruotsissa ja Virossa 

    Ruotsissa havukuidun hinnat nousivat koko vuoden 2017, ja nousu jatkui myös 2018 alkupuoliskon. Kuusikuidun hinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla 12 prosenttia ja mäntykuidun 13 prosenttia verrattuna viime vuoden alkupuoliskoon. Massan tuotannon kasvusta seurannut kysynnänlisäys, korjuuolosuhteiltaan vaikea talvi ja kesän metsäpalojen aiheuttamat suuret ongelmat tarjonnan määrässä ovat hintojen nousun takana. Puuntarvetta ovat lisänneet massateollisuuden viime aikaiset suuret kapasiteetin lisäykset (mm. SCA:n ja Södran uudet tuotantolaitokset).  

    Virossa havukuidun hinta alkoi kohoamaan 2017 loppupuoliskolla, ja kasvu on jatkunut erittäin voimakkaana koko alkuvuoden 2018. Kuusikuidun keskihinta nousi tammi-heinäkuun aikana räjähdysmäisesti 56 prosenttia ja mäntykuidun peräti 61 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Samoin kuin tukkipuun kohdalla, lopputalven ja alkukevään haastavat korjuuolosuhteet ovat omalta osaltaan nostaneet hintoja. Pohjimmiltaan hintatason kovassa nousussa on kuitenkin kyse kuitupuun kasvaneesta kysynnästä ja lisääntyneestä viennistä. EUWID-katsauksen mukaan varsinkin rajallinen tarjonta Pohjoismaissa on nostanut virolaisen puun kysyntää.

    Saksassa kuusikuidun hinta pysytteli tammi-heinäkuun ajan vuoden 2017 lukemissa. Mäntykuidun hinta puolestaan kohosi samassa ajassa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kuusi prosenttia. Myrsky- ja hyönteistuhojen suuresta määrästä johtuva raakapuun ylitarjonta ei näytä toistaiseksi suuremmin heilauttaneen kuitupuun hintaa.  

    Itävallassa hinnat ovat pysytelleet jo pitkään hyvin vakaina. Vuoden 2018 alkupuoliskon kumpaisenkaan kuitulaadun keskihinta ei eronnut juuri lainkaan vuoden 2017 vastaavan ajanjakson keskihinnoista. Myöskään Itävallassa myrsky- ja hyönteistuhoista johtuva raakapuun ylitarjonta ei ole toistaiseksi laskenut kuitupuun hintaa.

    Lue ennusteen taustatekijöitä avaava kalvosarja täältä.

    Lisätietoja: 

    Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Emmi Haltia, p. 040 164 8169 

    Sahateollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151 

    Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, p. 040 592 6820 

    sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi