- Metsäala
Kilpailua kuitupuusta kiristää sellun kasvava tuotanto
Sisällysluettelo
Suomen metsäteollisuutta rasittaa kysynnän hiipuminen ja yleinen kustannusten nousu. Sopeutumistoimia on odotettavissa etenkin sahoilla ja paperiteollisuudessa. Talouden epävarmuuden myötä paperin, kartongin ja sellun kulutus on laskussa. Tuotteiden vientihinnat tippuvat viime vuodesta. Samaan aikaan uutta kapasiteettia käynnistyy etenkin markkinasellun ja eri kartonkilaatujen tuotantoon. Rakentamisen väheneminen supistaa sahatavaran kysyntää tänä ja ensi vuonna. Kysynnän laskun ja kohonneiden kustannusten takia sahat joutunevat turvautumaan lomautuksiin tänä syksynä. Kotimaisen puun tarve kasvaa selluntuotannon lisääntyessä. Tilannetta kiristää venäläisen tuontipuun puuttuminen markkinoilta. Puun hinnat sekä hakkuumäärät nousevat lähivuosina. Kuitupuun hinta nousee varsinkin tänä vuonna voimakkaasti, ja kuitupuun ja tukin pitkään tasaisena pysynyt hintasuhde kaventuu. Hakkuut lisääntyvät, mutta jäävät selvästi alhaisemmaksi kuin ennätysvuonna 2018.
| Vientimarkkinat | 2023e | 2024e | Puumarkkinat | 2023e | 2024e | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paperi | määrä | 13 % | -3 % | Metsäteollisuuden puun käyttö | 4 % | 3 % |
| hinta | -17 % | -4 % | ||||
| Kartonki | määrä | -3 % | 4 % | Markkinahakkuut | 1 % | 2 % |
| hinta | -8 % | -6 % | ||||
| Massa1 | määrä | 16 % | 12 % | Yksityismetsien puukaupat | 14 % | 3 % |
| hinta | -11 % | -5 % | Puun nimellishinta 2 | |||
| Sahatavara | määrä | -6 % | -1 % | tukki | 6 % | 3 % |
| hinta | -27 % | 1 % | kuitu | 27 % | 5 % | |
| Vaneri | määrä | -6 % | -2 % | Bruttokantorahatulot yksityismetsistä | 10 % | 2 % |
| hinta | -1 % | -2 % | ||||
| 1 pääosin sellua | 2 pystykaupat, vuotuinen keskihinta |
Maailmantalouden kasvu hiipuu
Kiinan avautuminen pandemian jäljiltä piristää hivenen maailmantaloutta tänä vuonna, mutta maailmantalouden kasvunäkymät ovat muutoin maltillisia. Kiina on merkittävistä talouksista ainut, joka kasvaa tänä vuonna viime vuotta nopeammin. Rakentaminen vähenee kaikilla merkittävillä markkina-alueilla.
Energian hinnan laskusta huolimatta inflaatio on ollut odotuksia sitkeämpää. Euroalueella inflaatiohuippu saavutettiin viime vuoden lopulla, mutta pohjainflaation vastainen pitkittyvä taistelu pitää markkinakorot korkealla koko vuoden. EKP:n odotetaan jatkavan koronnostoja kesään saakka. Euron kurssiin suhteessa dollariin ei kuitenkaan odoteta suuria muutoksia tänä vuonna suhteessa viime vuoteen, joten valuuttakurssin muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta vientiin.
Ennusteessa oletetaan, ettei Venäjän hyökkäyssodassa tapahdu merkittäviä muutoksia ennustekauden aikana. Koska sodan muutokset ovat kuitenkin mahdollisia ja jopa todennäköisiä, kansantalouden ennusteen yhteydessä 5.4. julkaistiin erikoisteema, jossa käsitellään sodan mahdollisten kehityskulkujen talousvaikutuksia kolmen eri skenaarion kautta.
Suomen metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo kääntyy laskuun
Suomen metsäteollisuus jatkaa viime vuonna alkanutta sopeutumistaan tuotantokustannusten nousuun ja puun tuonnin päättymiseen Venäjältä. Molemmat näistä vaikuttavat metsäteollisuuteen kautta Euroopan. Tuotantokustannusten nousu vaikuttaa kilpailijoihin liki globaalisti.
Puun saatavuuden kiristyminen ja sitä seurannut hinnannousu yhdistettynä lopputuotteiden hintojen laskuun saattavat johtaa Suomessa ja muualla Euroopassa vanhempien tehtaiden tai tuotantolinjojen sulkemiseen jo tänä vuonna tai lähivuosina. Uudet aiempaa tehokkaammat tehtaat ja tuotantolinjat voivat myös jouduttaa vanhempien tuotantolaitosten sulkemista.
Kuluvana vuonna metsäteollisuustuotteiden yhteenlasketun viennin nimellinen arvo laskee kymmenen prosenttia edellisvuodesta ja asettuu 12 miljardin euron tuntumaan. Lasku johtuu pääasiassa puutuotteiden viennin arvon erittäin voimakkaasta laskusta, mutta myös kartongin ja paperin viennin arvon vähenemisestä. Ainoastaan massan viennin arvo nousee. Puutuotteiden viennin arvon väheneminen johtuu lopputuotteiden hintojen voimakkaasta laskusta. Kartongin osalta viennin arvon hienoinen lasku on seurausta vientihinnan ja määrän laskusta. Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo pysyy ennallaan tämän vuoden lukemissa.
Paperiteollisuus sopeuttaa tuotantoaan laskevaan kysyntään
Graafisissa eli erilaisissa paino- ja kirjoituspapereissa kysyntä on palautunut yli vuosikymmenen kestäneelle lasku-uralle. Viime vuonna korkealle kivunneet papereiden hinnat ja talouden epävarmuudet ovat kiihdyttäneet paperin kulutuksen vähenemistä. Koronapandemian jälkeen koettu kysynnän ja tarjonnan parempi tasapaino on ohi, tällä hetkellä tarjontaa on kysyntää enemmän ja varastot ovat kasvaneet.
Paperiteollisuus on jo aloittanut sopeutumistoimet. Tuotanto Euroopassa lähti laskuun viime vuoden lopulla, tähän vaikutti myös selvästi kallistuneet tuotantokustannukset. Myös paperin kuukausittainen vienti Suomesta pieneni jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Tuotantoa on rajoitettu koneita seisottamalla niin Suomessa kuin Euroopassakin. Lisäksi kapasiteettia suljetaan: Stora Enso päätynee toisen paperikoneen sulkemiseen Anjalan paperitehtaalla ja UPM ilmoitti sulkevansa tuotantolinjoja Keski-Euroopassa. Paperin valmistuksen kannattavuutta seurataan nyt yrityksissä tarkkaan.
Vaikka lomautukset ja käyttöasteen laskut rokottavat paperin tuotantoa ja vientiä tänä vuonna, viime vuoteen verrattuna vienti kuitenkin kasvaa. Syynä tähän on yli neljä kuukautta kestänyt työnseisaus UPM:n tehtailla viime vuoden alussa. Papereiden kysynnän kehitykseen vuoden toisella puoliskolla liittyy paljon epävarmuutta. Vain suunta on varma: kysyntä vähenee. Eri paperilaatujen markkinahinnat Euroopassa kääntyivät laskuun viime vuoden lopulla, joskin laskun voimakkuudessa oli eroja markkinasta ja tuotteesta riippuen. Tänä vuonna papereiden keskimääräinen vientihinta laskee selvästi viime vuoden piikistä. Nousseiden tuotantokustannusten takia hinnat jäävät kuitenkin selvästi vuoden 2021 keskivientihinnan yläpuolelle.
Kartonkien tuotantokapasiteetti kasvaa kysynnän notkahduksesta huolimatta
Talouden haasteet ja kulutuksen väheneminen heikentävät kartonkien lähitulevaisuuden markkinanäkymiä, etenkin ulkopakkauskartongeille ja niiden raaka-aineille. Esimerkiksi aaltopahvin kysyntä laski selvästi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla mm. verkkokaupan kuljetusten vähenemisen myötä. Ulkopakkauskartongit ovat tällä hetkellä globaalin sellu- ja paperiteollisuuden suurin ja viime vuosina nopeiten kasvanut tuoteryhmä. Sisäpakkauskartongeissa, kuten elintarvikepakkausten segmentissä, lähivuosien näkymät ovat hieman paremmat ja katteet korkeammalla. Mutta kulutus on laskenut myös näissä tuotteissa. Suomalaisen tuotannon onneksi ensikuidusta valmisteluille kartonkituotteille ennakoidaan hieman muita tuotteita parempaa kysyntää.
Tämä on positiivista, sillä pohjoismaihin on viime vuosien hyvän tuloksen vauhdittamana valmistunut ja tuloillaan useita investointeja. Ruotsissa SCA:n investointi Obbolan tehtaan kraflinerkapasiteetin kasvattamiseen valmistui viime vuoden lopulla. Metsä Board käynnistää tämän vuoden lopulla Husumin tehtaalla lisäkapasiteettia taivekartonkien tuotantoon ja Holmen kasvattaa ensikuitupohjaisen sisäpakkauskartonkien kapasiteettia Iggesundissa lähivuosina. Suomessa käynnistyy hieman lisäkapasiteettia loppuvuodesta Kemissä (Metsä Board) ja Kuopiossa (Mondi Group), unohtamatta tietenkään Stora Enson investointia Ouluun, jonka myötä taivekartongin tuotantokapasiteetti kasvaa merkittävästi vuoden 2025 alkupuolella. Yllä mainittujen investointien myötä kartongin tuotantokapasiteetti lisääntyy lähivuosina Suomessa ja Ruotsissa jopa 1,3 miljoonalla tonnilla vuodessa. Vertailukohtaa voi hakea Suomen kartongin viennistä, joka oli viime vuonna neljä miljoonaa tonnia.
Suomen kartongin tuotanto ja vienti laskevat viime vuodesta, jolloin vielä ensimmäinen vuosipuolisko oli yrityksille vahva. Heikentyvä kartonkien kysyntä, johon yritykset alkoivat varautua jo loppuvuodesta, jatkuu tänä vuonna. Kartongin keskimääräinen vientihinta laskee hiipuvan kysynnän ja kasvaneiden varastojen myötä.
Kun kartongin asema Suomen metsäteollisuuden tärkeinpänä vientituotteena lähivuosina vahvistuu, on syytä pitää silmällä EU:n ehdotusta uudeksi pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi. Nykyinen ehdotus sisältää tekijöitä, jotka heikentävät pohjoismaisten kartonkituotteiden markkinanäkymiä: pakkausten tulee sisältää enenevissä määrin kierrätettyjä raaka-aineita ja uudelleenkäytettävien eli käytännössä muovisten pakkausten osuutta halutaan kasvattaa. Asetuksen lopullisesta sisällöstä neuvotellaan tänä ja ensi vuonna.
Vaikka markkinasellun kysyntä hiipuu, vienti Suomesta kasvaa
Globaaleilla sellumarkkinoilla tapahtuu tänä vuonna muutoksia. Lyhytkuituisen lehtisellun tarjonta kasvaa selvästi, sillä Araucon investointi lisäkapasiteettiin Chilessä käynnistyi viime vuoden lopulla ja UPM:n tehdas Uruguayssa sai käynnistysluvan tässä kuussa. Pitkäkuituista havusellua valmistava Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas taas käynnistyy loppuvuodesta. Havumarkkinasellun tarjonta ei kuitenkaan kasva yhtä vahvasti kuin lehtisellun. Kemissä noin kolmannes tuotannosta ohjautuu kraftlinerin tuotantoon, lisäksi havumarkkinasellun tarjontaa vähentävät tuotannon rajoitukset Kanadassa, jossa puun saatavuus aiheuttaa ongelmia kuiduttavalle teollisuudelle. Sahateollisuudesta saatavia sivuvirtoja ovat pienentäneet mm. hyönteistuhot, metsäpalot ja metsäpoliittiset linjaukset.
Samaan aikaan kun tarjonta kasvaa, sellun kysyntä on hetkellisesti hiipumassa. Sellusta valmistettavien lopputuotteiden kysyntä on Euroopassa laskussa. Kiinassa BKT:n kasvun ennakoidaan olevan nopeampaa tänä kuin viime vuonna mutta paperi- ja kartonkituotteiden kysynnässä on myös kysymysmerkkejä. Investoinnit esimerkiksi pehmopapereiden ja pakkausmateriaalien tuotantoon ovat lisääntyneet Kiinassa viime vuosina, joka on johtanut ylikapasiteettiin. Globaalit sellutoimitukset vähenivät tammikuussa yli kymmenyksen viime vuodesta, toimitukset Kiinaan laskivat vielä enemmän.
Markkinatilanteesta huolimatta Suomessa tuotetaan ja täältä viedään aiempaa enemmän havusellua Kemin tehtaan ylösajon myötä. Tämä näkyy vientiluvuissa ennen kaikkea ensi vuonna. Lisäksi pitkäkuituisen havusellun tuotantoa ja vientiä lisää se, että venäläisen koivukuidun puuttumisen myötä tuotantolinjoja on tietyssä määrin käännetty lehtisellusta havusellun tuotantoon. Sen sijaan lehtisellun tuonnin Suomeen voi ennakoida kasvavan ja sen viennin vähentyvän viime vuoteen verrattuna. Näiden tekijöiden ja viime vuonna olleen työnseisauksen takia massan tuotanto ja vienti kasvavat tänä ja ensi vuonna. Toki vientiin vaikuttaa myös se, missä määrin papereiden ja kartonkien tuotanto vähenee ja ohjautuuko aiemmin tuotantoon käytetty massa nyt vientiin.
Molemmissa sellulaaduissa on siis tällä hetkellä runsaasti tarjontaa. Varastot eurooppalaisissa satamissa ovat kasvaneet, luoden yrityksille painetta laskea hintoja, joskin enemmän lehti- kuin havusellussa. Ostajat odottavat lisäkapasiteetin valmistumista, jos voivat. Tämän myötä havusellun hinta laskee tänä vuonna ja maltillisesti myös ensi vuonna. Varaa laskuun jossain määrin on, sillä sellun valmistus ja myynti oli viime vuonna yrityksille poikkeuksellisen kannattavaa.
Sahat joutunevat turvautumaan lomautuksiin tulevana syksynä
Kuluvana vuonna rakennusaloitusten määrät jatkavat viime vuonna alkanutta maailmanlaajuista laskuaan, mikä vähentää sahatavaran kysyntää. Sahatavaran ohella myös muiden rakennusmateriaalien kysyntä laskee. Rakennusaloitusten vähenemisen syynä ovat pääasiassa korkojen nousu ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Euroopassa sahatavaran markkinatilanne olisi vielä tiukempi ilman Venäjän poissaoloa markkinoilta. Kysynnän laskun myötä Suomen sahatavaran tuotanto laskee tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Sahatavaran tuotantoa pienentää niin viennin kuin kotimaan kulutuksen väheneminen.
Suomen sahatavaran vienti supistuu kuluvana vuonna kuusi prosenttia ja ensi vuonna prosentin. Kysyntä vähenee kaikilla Suomen sahatavaraviennin kannalta keskeisillä markkina-alueilla eli Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Syyt ovat pitkälti samat kaikkialla. Sahatavaran maailmanmarkkinoiden suunnan määrittää rakentamisen kehitys USA:ssa ja Kiinassa. Kummassakaan lähitulevaisuuden tilanne ei ole erityisen valoisa. USA:ssa rakennusaloitukset ovat laskeneet koronapandemian aikaista rakennusbuumia edeltäviin lukemiin. Kiinassa puolestaan rakennusaloitukset ovat laskeneet vuodesta 2021 alkaen, mutta lasku luultavasti tasaantuu kuluvana vuonna viranomaisten helpotettua rakentajien rahoitusmahdollisuuksia. Kiinassa tosin sahatavaran varastot ovat korkeat ja venäläinen sahatavara pitää kilpailutilanteen tiukkana.
Kysynnän heikkeneminen näkyi jo viime vuonna sahatavaran keskimääräisessä vientihinnassa, joka liki puolittui kesä-joulukuun välisenä aikana. Tänä vuonna sahatavaran keskimääräinen vientihinta laskee 27 prosenttia, mutta ensi vuonna nousee prosentin. Etenkin ensi vuoden hintaennusteeseen liittyy epävarmuutta, mutta vaikea kysyntätilanne hillitsee hinnan nousua.
Sahoilla on hyvä lähtötilanne vähenevän kysynnän värittämään aikaan. Sahat tekivät erinomaista tulosta vuosina 2021–2022 sahatavaran hinnan ampaistua erittäin korkeaksi ja tuotantokustannusten pysyttyä verrattain maltillisina. Näinä vuosina sahojen taseet vahvistuivat. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä sahatavaran nimellinen kuutiometrihinta painui 220 euron tietämiin. Näissä lukemissa hinta oli viimeksi vuoden 2020 lopussa, joten huippusuhdanteen hinnat sulivat. Sahojen raaka-ainekustannukset, jotka muodostavat puolet niiden tuotantokustannuksista puolet, ovat nousseet. Sahatavaran kysynnän voimakkaan laskun ja alentuneen maailmanmarkkinahinnan sekä kustannusten nousun takia sahat joutunevat turvautumaan syksyllä lomautuksiin. Niistä esimakua saatiinkin joillakin sahoilla tämän vuoden alussa.
Suomessa valmistuu tänä ja ensi vuonna useamman sahan investointi uuteen tai uudistettuun sahalinjaan. Ne lisäävät tuotantokapasiteettia arviolta miljoonalla kuutiolla. Kun huomioi viime vuonna käynnistyneen Rauman sahan, nousee sahojen tuotantokapasiteetti liki kahdella miljoonalla kuutiolla. Haastavan markkinatilanteen takia näidenkin sahojen käyntiasteet jäävät tavallista alhaisemmiksi. Uudella teknologialla varustettujen sahalinjojen tukkisaanto on aiempaa parempi, jonka ansiosta niillä on aavistuksen paremmat edellytykset pärjätä kohonneiden puukustannusten kanssa. Investointeja tehneiden sahojen rahoituskustannuksia kohottaa korkojen nousu.
Huutava pula lehtivanerista pitää sen hinnan korkeana
Suomen vanerin viennin määrä laskee tänä vuonna kuusi prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Vanerin keskimääräinen vientihinta laskee kuluvana vuonna prosentilla ja ensi vuonna kahdella prosentilla. Havu- ja lehtivanerin, josta pääosa on koivuvaneria, kysyntätilanne eroaa toisistaan merkittävästi. Koivuvanerista on ollut Euroopassa huutava pula siitä asti, kun koivutukin ja koivuvanerin tuonti Venäjältä päättyi viime vuonna. Koivuvaneria käytetään mm. LNG-laivoissa ja kuljetusvälineteollisuudessa. Sen sijaan havuvanerin, josta merkittävä osa käytetään rakentamiseen, menekkiä heikentää rakennusaloitusten väheneminen.
Tänä vuonna Suomen koivuvanerin tuotanto ja vienti vähenevät, koska koivutukin saatavuus kotimaassa on rajallinen. Koivuvanerin hinta tulee tänä vuonna nousemaan edelleen, koska sen kysyntä ylittää tarjonnan erittäin voimakkaasti. Havuvanerin vienti ja tuotanto sen sijaan laskevat tänä vuonna. Markkinatilanteen heikentymisen myötä havuvanerin vientihinta laskee hieman, vaikka tuotantokustannukset ovatkin nousseet. Lehtivanerin hinnan nousu pehmentää havuvanerin hinnan laskun vaikutusta vanerin keskimääräiseen vientihintaan.
Metsäteollisuuden tuotanto
| Paperi, milj. t. | Massa, milj. t. | Kartonki, milj. t. | Sahatavara, milj. m3 | Vaneri, milj. m3 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2019 | 6,0 | 11,6 | 3,7 | 11,4 | 1,1 |
| 2020 | 4,5 | 10,5 | 3,7 | 10,9 | 1,0 |
| 2021 | 4,4 | 10,8 | 4,2 | 11,9 | 1,1 |
| 2022 | 3,1 | 9,3a | 4,2 | 11,2 | 1,1 |
| % | % | % | % | % | |
| 2023e | 13% | 10% | -3% | -3% | -4% |
| 2024e | -3% | 7% | 4% | -2% | -2% |
Lähde: Metsäteollisuus ry, PTT:n ennuste (e) ja arvio (a)
Tuonti elpyy hieman mutta jää kauas parin vuoden takaisesta
Viime vuosi oli puumarkkinoilla poikkeuksellinen puun tarjonnan vähentyessä, kun venäläinen puu poistui markkinoilta. Tämä vahvisti kotimaisen puun tarvetta, eikä talouden epävarmuus heijastunut puun kysyntään. Tilanteeseen sopeutumista helpotti metsäteollisuuden puunkäytön lasku, joka oli PTT:n arvion mukaan noin kymmenen prosenttia.
Viime vuonna raakapuuta tuotiin Suomeen lähes 60 prosenttia vuotta 2021 vähemmän, mikä tarkoitti vajaan seitsemän miljoonan kuutiometrin pudotusta. Venäläinen puu kattoi koko vuoden kokonaistuonnista noin neljänneksen, vaikka maaliskuussa tuonti tyrehtyi pakotteiden seurauksena lähes kokonaan. Tuontia ei saatu merkittävästi lisättyä muista maista Ruotsia lukuun ottamatta, sillä puulle on riittänyt kysyntää ympäri Itämeren aluetta. Baltiasta tuotiin puuta noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli viisi prosenttia edeltävää vuotta vähemmän. Ruotsista puuntuonti kasvoi sen sijaan aiempiin vuosiin verrattuna huomattavasti, liki puoli miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2021 Ruotsista raakapuuta tuotiin yhteensä vajaa 300 000 kuutiometriä. Kasvu oli seurausta erityisesti lisääntyneestä mäntykuidun tuonnista ja tuontimäärän odotetaan pysyvän menneitä vuosia korkeammalla myös jatkossa Kemin biotuotetehtaan käynnistyessä kuluvan vuoden kolmannella kvartaalilla.
Tänä vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy noin neljä prosenttia eli reilu pari miljoonaa kuutiometriä tuotannon kasvaessa massateollisuudessa. Käyttömäärä jää kuitenkin vielä selvästi vuoden 2021 lukemia pienemmäksi. Puun tuonti elpyy viime vuodesta erityisesti ruotsalaisen havukuitupuun vetämänä. Ensi vuonna puunkäyttö kasvaa noin kolme prosenttia suunnilleen 70 miljoonaan kuutiometriin.
Korjuumäärissä pientä nousua
Vaikka Venäjän puun tuonti tyrehtyi viime keväänä, kotimaassa puunkorjuumäärä laski Luonnonvarakeskuksen vuositilaston mukaan viime vuonna kolme prosenttia ollen noin kaksi miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuonna 2021. Korjuumäärä pysyi suunnilleen ennallaan yksityismetsien pystykauppahakkuissa laskun ollessa alle prosentin, mutta hankintakauppojen hakkuumäärä väheni selvästi, liki 30 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä sen sijaan nousi lähes viidellä prosentilla vuodesta 2021. Hakkuiden vähentyminen kohdistui erityisesti kuitupuuhun, kun taas tukkipuun korjuissa kasvua oli vajaa kaksi prosenttia, mikä johtui kuusitukin edellisvuotta suuremmasta hakkuumäärästä.
Tämän vuoden teollisuuspuun kokonaishakkuumäärä nousee viime vuoden lukemista prosentin verran. Lisääntyvän puun käytön painetta kotimaiseen korjuuseen vähentää puun tuontimäärän nousu. Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit nostavat varsinkin kuitupuun tarvetta ja markkinahakkuut vilkastuvat edelleen noin kahdella prosentilla nousten noin 66 miljoonaan kuutiometriin.
Vahvistuva kysyntä ylläpitää puukauppasopimusten solmimista
Puukauppoja solmittiin viime vuoden ensimmäisen puoliskon aikana verkkaisesti ja koko vuoden kokonaiskauppamäärä laski yli kymmenyksellä edeltävästä vuodesta. Kauppamäärän lasku painottui uudistusleimikoihin, mutta kuitupuun kysyntä kasvatti harvennusleimikoiden kauppoja.
Vuoden loppua kohden puukauppa kuitenkin vilkastui selvästi. Vauhti on jatkunut kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa, jolloin yksityismetsien pystykauppamäärät ylittivät viime vuoden vastaavan ajanjakson lähes 50 prosentilla. Määrät ylittivät selvästi myös viiden edellisvuoden tammi-maaliskuun keskiarvon. Alkuvuonna kaupat ovat lisääntyneet sekä tukki- että kuitupuuleimikoista. Tukkipuun kauppamäärän nousu alkuvuonna on painottunut erityisesti mäntytukkiin, jonka myynti pystykaupoissa oli 54 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Myös mäntykuidun myyntimäärä pystykaupoissa kasvoi alkuvuonna 55 prosenttia ja koivukuidun tätäkin enemmän, yli 60 prosenttia. Alueellisesti kauppojen lisääntyminen on näkynyt kuitupuumarkkinoilla suhteellisesti voimakkaimmin Lapin ja Kainuu-Koillismaan hinta-alueilla.
Koko vuoden pystykauppamäärä tulee kasvamaan viime vuodesta selvästi vaikkakin kevään nousu tasoittuu kesän jälkeen viime vuotta pienemmiksi ostomääriksi erityisesti tukkipuulla. Taustalla on kotimaisen puun vahva kysyntä tuonnin kasvaessa maltillisesti, mikä näkyy erityisesti kuitupuun lisääntyvinä kauppamäärinä tukkien kasvaessa vain hienoisesti.
Ensi vuoden kasvava puun tarve metsäteollisuudessa lisää paineita kotimaisille puumarkkinoille. Teollisuus tarvitsee puuta, ja myös MTK:n Metsätutka-aineiston perusteella metsänomistajien aikomus myydä puuta säilyy lähes aiempien vuosien tasolla ensi vuonna. Yksityismetsien pystykauppamäärä nousee kuluvasta vuodesta muutamia prosentteja painottuen enemmän kuitupuuhun.
Kuitu- ja tukkipuun hintasuhde kapenemassa
Viime vuonna kaikissa puutavaralajeissa nimellinen vuotuinen keskikantohinta kohosi myyntimäärillä painotettuna edeltävästä vuodesta, mutta reaalihinnoin hintakehitys oli vaisua. Tukkien nimelliset keskihinnat nousivat pystykaupoissa noin kahdeksan prosenttia, mikä oli suunnilleen inflaation verran eli reaalihinnoissa pysyttiin vuoden 2021 tasolla. Kuitupuussa pystykauppojen osalta mäntykuidun nimellinen keskihinta nousi lähes kahdeksan prosenttia ja kuusikuidun kuusi prosenttia. Puutavaralajeista ainoastaan koivukuidun reaalihinta kasvoi nimellisen keskikantohinnan noustua yli kymmenyksellä. Kuitupuun hintakehitys on ollut nousujohteista viime vuoden syksystä lähtien, mikä on näkynyt sekä pysty- että hankintakauppojen hinnoissa.
Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa havukuidun pystykauppahinnat olivat vajaa kolmanneksen ja koivukuidun lähes 40 prosenttia korkeammalla viime vuoden alkuun verrattuna. Myös havu- ja koivutukkien hinnat olivat ensimmäisellä kvartaalilla selvästi viime vuotta korkeammalla. Hankintakaupoissa koivutukin ja -kuidun keskihinta on noussut pystykauppojen hintakehitystäkin voimakkaammin.
Havukuitupuun vuotuinen keskihinta on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 30 prosenttia havutukkipuun keskihinnasta. Koivukuidun keskihinnan suhdeluku koivutukkiin on ollut hieman enemmän, 38 prosenttia. Tämän vuoden alkukuukausien keskihinnat ovat kivunneet havukuiduilla 34 prosenttiin ja koivukuidulla 45 prosenttiin tukin hinnasta siitä huolimatta, että myös tukin hinnat ovat nousseet. Kuitu- ja tukkipuun hintaeron muutos heijastaa kuitupuun hinnassa tapahtunutta, selluinvestointien ja Venäjän tuonnin tyrehtymisen aikaansaamaa murrosta.
Tänä vuonna tukkien vuotuinen keskihinta nousee noin kuusi prosenttia viime vuodesta. PTT:n ennusteen mukaan inflaatio on tänä vuonna noin viisi prosenttia, joten reaalihinta kasvaa hieman viime vuoteen verrattuna. Koivutukin hinta nousee havutukkia voimakkaammin, mihin vaikuttaa koivutukin vähäinen tarjonta suhteessa kysyntään. Tukkipuun hinnannousu jatkuu ensi vuonna maltillisena ollen noin kolme prosenttia.
Kuitupuun vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna hieman yli neljänneksellä viime vuoteen verrattuna. Reippaaseen hinnan nousuun vaikuttaa puunkäytön kasvu massateollisuudessa, mikä pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana. Ensi vuonna hintakehitys pysyy nousujohteisena ja kuitupuun hinta kasvaa noin viisi prosenttia.
Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee tänä vuonna vajaan yhdeksän prosenttia. Ensi vuonna keskikantohinta nousee vain hieman, vaikka puun nimellishinnat nousevat, koska kaupat painottuvat kuitupuuleimikoihin.
Yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna lähes seitsemän prosenttia vajaaseen 2,5 miljardiin euroon puu keskihinnan noustessa. Tänä vuonna suuremman puunkorjuumäärän ja kuitupuun vahvan hintakehityksen ansiosta yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousevat kymmenyksen noin 2,7 miljardiin euroon.
Metsähakkeen kotimaan kysyntä pysyy vahvana
Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2022 kiinteitä puupolttoaineita liki 23 miljoonaa kuutiometriä, josta noin 11 miljoonaa kuutiometriä oli metsäteollisuuden sivutuotepuuta ja kymmenen miljoonaa kuutiota metsähaketta.
Metsäteollisuuden kiinteän sivutuotepuun käyttö, josta reilu puolet on kuorta, laski 16 prosenttia vuodesta 2021, mikä johtui pääasiassa metsäteollisuuden puunkäytön vähenemisestä. Metsähakkeen käyttö puolestaan kohosi seitsemän prosenttia vuodesta 2021, vaikka hakkuumäärä väheni. Tämä viittaisi siihen, että lämpö- ja voimalaitokset käyttivät edellisvuoden varastojaan. Aiempaa suurempi osa lämpö- ja voimalaitoksissa poltetusta hakkeesta oli kotimaista, sillä viime vuonna haketta tuotiin ulkomailta kaksi kolmannesta vähemmän kuin vuonna 2021 eli 1,5 miljoonaa kuutiota. Lasku johtui venäläisen hakkeen tuonnin päättymisestä. Sitä vastoin tuonti muualta kohosi reilun kymmenyksen.
Kuluvana vuonna metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttöä on mahdollista kasvattaa sillä metsäteollisuuden tuotanto kasvaa. Kuitenkin puutähdehaketta ja purua kertyy vähemmän sahatavaran ja vanerin tuotannon vähenemisen takia. Metsähakkeen käyttömahdollisuuksia lisää hakkuiden kasvu. Lämpö- ja voimalaitosten lämmöntuotantotarve riippuu merkittävästi lämmityskausien säästä. Laitokset kuitenkin tavallisesti varautuvat metsähaketta varastoimalla keskimääräiseen tai sitä kylmempään talveen
Metsähakkeen kysyntää alkoivat kasvattaa jo muutama vuosi sitten uusien puuta polttavien energiantuotantolaitosten käynnistyminen sekä turpeen korvaaminen puulla. Hakkeen tuonnin viimevuotinen raju väheneminen lisäsi kotimaisen metsähakkeen kysyntää. Kysynnän kasvun myötävaikutuksella energiapuun hinta on noussut selvästi. Viime vuonna energiapuun pystykauppahinta kuutiometriltä nousi 14 prosenttia. Sen viimevuotinen hinta oli yli 1,5 kertainen vuosien 2017–2019 keskihintaan verrattuna. Kotimaisen metsähakkeen kysynnän kasvu heijastuu kuitupuun kysyntään, sillä metsäteollisuus sekä lämpö- ja voimalaitokset kilpailevat osittain samasta puusta.
Kuitupuun hintakehitys pysynyt vahvana myös ulkomaisilla puumarkkinoilla
Euroopan puumarkkinoilla tarjonnan vähentyminen on kiristänyt kilpailutilannetta, mikä on näkynyt hintakehityksessä puun tarpeen pysyessä verrattain vahvana talouden epävarmuuksista huolimatta. Erityisesti kuitu- ja energiapuulle riitti viime vuonna kysyntää ja puusta oli kilpailua eri teollisuudenalojen välillä.
PTT:n seurannassa olevissa Euroopan maissa (Saksa, Itävalta, Tšekki, Ruotsi ja Viro) puun hintakehitys on ollut poukkoilevaa kotimaisiin markkinoihin verrattuna. Puutavaralajeittain hinnat ovat vaihdelleet varsin voimakkaasti etenkin Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Virossa tukkipuun nimelliset hinnat ovat viime kesän jälkeen laskeneet reippaasti lähes edellisvuoden alun tasolle. Muissa maissa kehitys oli kesän laskun jälkeen tasaisempaa, mutta Itävallassa havutukkien hinnat lähtivät selvään nousuun vuoden lopulla. Myös Saksassa mäntytukin hintakehitys on tänä vuonna ollut selvästi nousujohteista.
Kuitupuun hintakehitys on puolestaan pysynyt vahvana eri puolilla Eurooppaa. Ainoastaan Virossa havukuidun hinnat vääntyivät vuodenvaihteessa laskuun hinnannousun ollessa sitä ennen voimakasta koko edellisvuoden. Virossa kuitupuun nimelliset hinnat olivat vuoden lopulla yli kaksinkertaisia viime vuoden alkuun verrattuna. Keski-Euroopassa kuitupuun hinnoissa nousupaine on jatkunut kuluvana vuonna. Tšekeissä hinnannousu oli erityisen voimakasta viime vuonna hintojen kasvaessa reippaasti kvartaaleittain.
Ulkomaisilla puumarkkinoilla puun tarpeen kasvu näkyi kotimaisten markkinoiden tapaan tarjonnan vähentyessä. Keski-Euroopassa puun energiakäytön rooli nousi merkittävästi, millä oli vaikutusta markkinoihin puupolttoaineiden kysynnän kasvettua energian hinnannousun seurauksena. Tämä nosti pelletin, hakkeen ja purun hintoja huomattavasti viime kesän ja syksyn aikana. Hintakehitys taittui lokakuussa ja esimerkiksi pellettien hinnat olivat Saksassa ja Itävallassa tämän vuoden huhtikuussa liki vuoden takaisella tasolla.
Puun tarjontaan Keski-Euroopassa ovat lisäksi vaikuttaneet hyönteistuhot. Tuhopuun määrä pysyi ainakin viime vuonna Keski-Euroopassa edelleen verrattain korkeana, vaikka muutaman vuoden takaisista lukemista on tultu alaspäin.
PTT-ennuste – metsäsektori 2023 kevät. Helsinki 2023. Kirjoittajat: Matti Valonen, Marjo Maidell, Paula Horne, Olli Korhonen ja Maurizio Sajeva
Lisätietoja:
Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Marjo Maidell, p. 040 164 8169
Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151
Metsätalous- ja puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh. 040 592 6820
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi
Ennusteen kalvosarja
Ennuste-esityksessä lisää tarkastelua metsäalan näkymistä.
