- Metsäala
Matti Valonen, Marjo Maidell, Paula Horne ja Maurizio Sajeva: PTT-ennuste – metsäsektori 2021 kevät. Helsinki 2021.
Metsäala kapuaa koronakuopasta elvytyksen ja investointien vetämänä
Maailmantalous pääsee tänä vuonna nopeaan kasvuun kulutuskysynnän ja elvytyksen vetämänä, kunhan koronarokotukset etenevät ja ne tehoavat myös uusiin virusvariantteihin. Suomen paperin vienti jatkaa kuitenkin laskuaan tänäkin vuonna kapasiteetin sulkemisten myötä. Sen sijaan kartongin vienti kasvaa Stora Enson Oulun-investoinnin johdosta. Pitkäkuituisen havusellun markkinahinnat ovat nousseet viime kuukausina selvästi, ja tämä vetää myös sellun viennin nousuun tänä vuonna. Kuluvana vuonna sahatavaran vienti kasvaa suotuisan markkinatilanteen ja heikon vertailuvuoden ansiosta. Sahatavaran vientihinta nousee vahvan kysynnän ja alhaisten varastojen tukemana. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla hätyytellään vuoden 2018 edellistä hintahuippua, mutta hinnat kääntyvät laskuun loppuvuoden kuluessa.
Puunkäytön lisääntyessä puun korjuu- ja kauppamäärät nousevat tänä ja ensi vuonna. Puunhinnat nousevat jyrkemmin alkuvuodesta viime vuoden alkuun verrattuna, mutta vuoden mittaan suhteellinen nousu loivenee. Ensi vuoden hintakehitys on maltillisempaa. Yksityismetsien bruttokantorahatulot nousevat hakkuiden ja hintojen yhteisvaikutuksesta.
| Vientimarkkinat |
2021e |
2022e |
Puumarkkinat | 2021e % |
2022e % |
|
| Paperi | määrä | -16 | 2 | Metsäteollisuuden puun käyttö |
4 | 2 |
| hinta | 3 | 2 | ||||
| Kartonki | määrä | 11 | 5 | Markkinahakkuut | 5 | 4 |
| hinta | 1 | 1 | ||||
| Massa (1) | määrä | 6 | 1 | Yksityismetsien puukaupat | 10 | 5 |
| hinta | 12 | 2 | Puun nimellishinta (2) | |||
| Sahatavara | määrä | 8 | 3 | tukki | 6 | 3 |
| hinta | 8 | -2 | kuitu | 4 | 3 | |
| Vaneri | määrä | 9 | 3 | Bruttokantorahatulot yksityismetsistä |
14 | 9 |
| hinta | 5 | -1 |
1=pääosin sellua, 2=pystykaupat, vuotuinen keskihinta
Maailmantalouden nopea kasvu lisää kysyntää, mutta painottuu palveluihin
Maailmantalous on pääsemässä nopeaan kasvuun tänä ja ensi vuonna. Kiinassa tuotanto on jo vahvasti käynnissä. Yhdysvallat pääsee vauhtiin jo alkuvuonna ja saa etumatkaa Euroopalta nopean rokotustahdin ja massiivisen elvytyksen ansiosta. Euroopassa talous lähtee kunnolla käyntiin vasta kesästä lähtien. Yksityinen kulutus kasvaa reippaasti, kun koronakriisin aikana kertyneet kotitalouksien ennätysmäiset säästö ja kulutustarpeet purkautuvat. Samalla kulutuksen rakenne normalisoituu, ja kasvu painottuu palveluihin. Kulutuksen palautuminen on sen verran nopeaa, että tarjonta ei pysy aina perässä. Tänä vuonna nähdäänkin väliaikaista hintojen nousua. Pandemia aiheuttaa kuitenkin edelleen suurta epävarmuutta, uusien tautivarianttien myötä talouden normalisoituminen saattaa viivästyä ennustetusta edelleen.
Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti laskivat jyrkästi viime vuonna pääasiassa työtaistelujen ja koronarajoitusten takia. Myönteistä viime vuonna oli se, ettei metsäteollisuuden tuotantoa jouduttu koronatartuntojen takia pysäyttämään. Heikko viime vuosi heijastuu tämän vuoden ennustelukuihin. Tänä vuonna kaikkien metsäteollisuuden tuotteiden vienti elpyy paperia lukuun ottamatta. Paperin ja kartongin vientihintojen nousu on maltillista massan ja sahatavaran hintakehitykseen verrattuna. Kuluvana vuonna Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvo palautuu seitsemän prosenttia vuodesta 2020.
Kuitenkin viennin arvo jää reilusti pienemmäksi kuin vuonna 2019, sillä kartongin tuotannon kasvu ei riitä kompensoimaan paperin tuotannon vähenemisen vientiin jättämää aukkoa. Metsäteollisuuden vientiarvon vertailussa vuoteen 2019 näkyy myös metsäteollisuuden tuotteiden hintavaihtelu. Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin arvo kohoaa neljä prosenttia kuluvasta vuodesta. Sekä tänä että ensi vuonna metsäteollisuustuotteiden viennin toipuminen riippuu maailmantalouden kasvusta.
Miten kehittyy papereiden kysyntä?
Paperin vienti koki viime vuonna ennennäkemättömän, jopa neljänneksen laskun vuoteen 2019 verrattuna. Viime vuonna Stora Enso sulki paperikapasiteettia Oulussa ja UPM Jämsässä. Lisäksi laskuun vaikutti alkuvuoden työnseisaus sekä koronan heikentämän kysynnän myötä laskeneet koneiden käyttöasteet. Paperin keskimääräinen vientihinta laski noin seitsemän prosenttia.
Paperikapasiteetin poistuminen näkyy viennin alenemisena myös tänä vuonna, vaikka käyttöasteissa saatetaankin nähdä hienoista nousua. Ratkaisevaa on paperien kysynnän elpyminen Euroopassa koronarajoitusten hellittäessä vuoden toisella puoliskolla – nähtäväksi jää, missä paperilaaduissa ja miten paljon paperien kulutustottumukset palautuvat verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Koronaa edeltävään kysyntätilanteeseen ei kuitenkaan ole paluuta. Ensi vuonna vientimäärä pysyy pitkälti tämän vuoden tasolla. Vaikka Euroopassa on graafisten papereiden ylikapasiteettia, uusia ilmoituksia koneiden sulkemisista ei ole vielä annettu.
Markkinasellujen alkuvuoden vahva hinnannousu kurjistaa entisestään paperintuottajien jo valmiiksi heikkoa kannattavuutta. Markkinakatsausten mukaan papereiden viimeaikaisiin toimitussopimuksiin onkin yritetty neuvotella hinnankorotuksia, vaihtelevalla menestyksellä. Tämä saattaa parantaa suomalaisyritysten asemaa, joiden paperintuotanto ei perustu markkinoilta ostettuun vaan itse tuotettuun massaan. Tämän vuoden aikana hinnoissa nähdään pientä nousua, olettaen että toisen vuosipuoliskon aikana papereiden kulutus hieman toipuu talouden piristymisen myötä.
Kartongin vienti kasvaa Oulun investoinnin myötä
Kartonkien kysyntätilanne oli viime vuonna hyvä. Vientimäärä säilyi vuoden 2019 tasolla ja keskimääräinen vientihinta laski vain hieman. Myös pitkällä aikavälillä kartongin kysynnän ennakoidaan kehittyvän tasaisen vahvasti. Kartonkien parissa tehtävä tuotekehitys (esimerkiksi uusiutuvista raaka-aineista valmistetut kalvot, jota parantavat kartongin kosteuden- tai rasvankestävyyttä) parantaa sen kierrätettävyyttä ja asemaa muovipohjaisiin pakkauksiin verrattuna.
Kartongin tämän ja ensi vuoden vientiin vaikuttaa eniten Oulussa käynnistynyt kraftlinerin valmistus. Stora Enso uskoo aaltopahvin pintamateriaalia valmistavan koneen saavuttavan täyden kapasiteettinsa (450 000 tonnia vuodessa) ennen kesää. Tämän myötä kartongin vienti kasvaa tänä vuonna noin kymmenyksellä ja hieman vielä ensi vuonnakin.
Keskimääräisessä vientihinnassa ei nähdä tänä eikä ensi vuonna suuria muutoksia. Kartongin kysyntänäkymät ovat tasaisen hyvät ja sellun hinnannousu mahdollistaa hinnankorotuksia myös kartongeissa. Toisaalta keskimääräistä vientihintaa alentaa kraftlinerin osuuden kasvu.
Sellujen markkinahinnat vahvassa nousussa
Graafisten papereiden vaikeuksista ja lakosta huolimatta sellun vienti laski viime vuonna vain kolmisen prosenttia vuodesta 2019. Kysynnän heikkeneminen näkyi sen sijaan hinnassa: sellun keskimääräinen vientihinta laski lähes viidenneksen saavuttaen alhaisimman tasonsa kymmeneen vuoteen. Maailmalla pitkäkuituisen markkinasellun dollarihinta pysyi melko tasaisena viime vuonna. Loppuvuodesta hinnat kääntyivät nousuun ensin Kiinassa ja tämän jälkeen Euroopassa.
Tänäkin vuonna pitkäkuituisen havusellun vientiin vaikuttaa ennen kaikkea Kiinan kysyntä. Maan talouskasvu on vahvaa ja yksityinen kulutus on kasvussa. Kartonkien ja pehmopapereiden käyttö kasvaa ja tämän myötä myös niiden raaka-aineeksi sopivan pitkäkuituisen sellun kysyntä. Tämä näkyy Shanghai Futures Exchange -pörssissä noteerattujen havusellufutuurien hinnoissa, jotka ovat vetäneet myös tonnihinnat yli 40 prosentin nousuun alkuvuoden 2021 aikana. Euroopassa hinnannousua on samalla aikavälillä tullut noin neljännes. Myös lyhytkuituisen markkinasellun hinnat ovat selvässä nousussa.
Sellun hintakehitys on ollut viime kuukausina vahvaa, mutta lähitulevaisuuteen liittyy myös kysymysmerkkejä. Vaikka markkinasellun kysyntä kartonkien ja pehmopapereiden tuotantoon vahvistuu, on epävarmaa, miten sen käyttö paino- ja kirjoituspapereiden tuotantoon kehittyy tämän ja ensi vuoden aikana. Tänä vuonna sellun keskimääräinen vuotuinen vientihinta nousee 12 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vientiä tukee myös euron todennäköinen heikkeneminen dollaria vastaan. Vientimäärä nousee tänä vuonna noin kuusi prosenttia viime vuodesta. Vuonna 2022 sekä vientimäärä että -hinta pysyvät lähellä tämän vuoden lukemia.
Sahatavaran hinnat nousevat tänä vuonna vahvasti
Tänä vuonna sahatavaran vienti elpyy kahdeksan prosenttia. Elpyminen johtuu suotuisasta markkinatilanteesta, mutta myös heikosta vertailuvuodesta, jonka vientiluvuissa näkyvät vuodenvaihteen 2020 hankala markkinatilanne, työtaistelu ja koronarajoitustoimet. Rakentamisen volyymin palautumista, ja siten sahatavaran kysyntää, tukee tänä vuonna yhteiskuntien vaiheittainen avautuminen rokotusten etenemisen myötä ja elvytys pääasiassa talouden kokonaiskysynnän kasvun kautta. Rakentamista tukee myös asuntomarkkinoiden vahva vire niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Toisaalta yhteiskuntien avautuminen vähentää tee-se-itse-rakentamisen tavanomaiselle tasolle, kun kuluttajat pääsevät jälleen palveluiden makuun.
Sahatavaran kysyntä on viime kevättä lukuun ottamatta säilynyt verrattain hyvänä läpi koronapandemian niin maailmalla kuin Suomessakin. Pohjois-Afrikan maiden sahatavaran tuontimahdollisuuksia heikentää jo yli vuoden jatkunut matkailun pysähtyminen, joka on verottanut alueen maiden kansantalouksia ja heikentänyt niiden valuuttavarantoja. Kiinassa rakentamisen volyymi kasvoi viime vuonna, mutta tästä ovat hyötyneet eritoten venäläiset sahat. Yhdysvalloissa rakentamisen kasvu on lisännyt sahatavaran kysyntää, mikä on kasvattanut sahatavaran tuontia Euroopasta.
Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa tuotantoa on jouduttu rajoittamaan koronatartuntojen takia ainakin osissa Ruotsia ja Keski-Eurooppaa. Hyvän kysynnän ja rajallisen tuotannon takia sahojen sahatavaravarastot ovat laskeneet näillä alueilla. Suomessa varastot painuivat alhaisiksi jo viime vuoden tammi-helmikuun työtaistelujen aikana. Myös Suomen tärkeimpien vientimaiden maahantuojien varastot ovat alhaiset niin Euroopassa kuin paikoin Pohjois-Afrikassa.
Hyvän markkinatilanteen ja alhaisten sahatavaravarastojen myötä sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla hätyyteltäneen vuoden 2018 edellistä hintahuippua, mutta hinnat alkavat hiljalleen laskea jälkimmäisellä vuosipuoliskolla sahojen ja maahantuojien varastojen täyttyessä. Kotimaassa sahatavaran keskimääräinen hinta nousee tee-se-itse-rakentamisen lisäämän kysynnän ja nousevien vientihintojen vetämänä. Nousu kuitenkin tasoittuu jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun tee-se-itse-rakentamisen sesonki eli kesä on ohitse.
Sahatavaramarkkinoihin vaikuttavat edelleen tänä ja ensi vuonna Keski-Euroopan myrsky- ja hyönteistuhot ja niiden kehitys. Tuhopuuta on edelleen runsaasti saatavilla, mikä pitää erityisesti heikomman laatuluokan sahatavaran tarjontaa yllä ja rajoittaa sen hinnannousua. Jos tuhopuuta kertyy paljon tulevana kesänä ja syksynä ja samaan aikaan sahatavaran kysyntä tasoittuu, voivat sahatavaran vientihinnat kääntyä jälleen laskuun.
Viime vuonna Suomessa tuotettiin sahatavaraa noin 11 miljoonaa kuutiometriä. Kuluvana vuonna tuotantomäärä kohoaa seitsemän prosenttia ja ensi vuonna kolme prosenttia. Ensi vuonna tuotantomäärässä näkyy Metsä Groupin Rauman sahan käynnistyminen. Näillä näkymin sahan on määrä käynnistyä kolmannella neljänneksellä, mutta täyteen vauhtiin se pääsee vasta vuonna 2023.
Lehtivanerin vientihinta kääntyy vihdoin nousuun
Vanerin vienti elpyy tänä vuonna yhdeksän prosenttia viime vuodesta, jota värittivät työtaistelu ja koronarajoitustoimet. Suomalaisesta vanerista valtaosa viedään Eurooppaan, jossa rakentaminen on säilynyt vireänä koronpandemiasta huolimatta. Toki muutamissa tärkeissä vientimaissa, kuten Iso-Britanniassa ja Ranskassa, rakentamisen volyymi väheni koronarajoitusten takia. Toisaalta vanerin vientiä jarrutti huonekalujen sekä auto- ja kuljetusvälineteollisuuden vähentynyt tuotanto. Ensi vuonna vanerin vienti kasvaa kolme prosenttia.
Kuluvana vuonna vanerin vientihinta nousee viisi prosenttia, mutta laskee ensi vuonna prosentin. Havuvanerin vientihinta nousee maltillisesti, mutta lehtivanerin hinnassa tapahtuu korjausliike ylöspäin edellisvuoteen verrattuna. Lehtivanerin vientihinnan nousussa näkyy huonekalujen sekä auto- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotannon elpyminen. Lehtivanerimarkkinoihin voi tällä ennustekaudella vaikuttaa Euroopan komission käynnissä oleva tutkinta siitä, ovatko venäläiset vaneritehtaat polkumyyneet koivuvaneria Euroopassa vuosina 2019–2020. Tutkinnan tuloksesta riippuen EU voi asettaa venäläiselle koivuvanerille polkumyyntitullin. Polkumyyntitulli voisi parantaa suomalaisen lehtivanerin kilpailukykyä EU-maissa.
Vanerin tuotanto elpyy tänä vuonna seitsemän prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia kysynnän jatkaessa palautumistaan. Vanerin tuotantokapasiteetti laskee tällä ennustejaksolla UPM:n suljettua viime kesänä Jyväskylän vaneritehtaan.
Metsäteollisuuden tuotanto
| Paperi milj. t. | Massa milj. t. | Kartonki milj. t. | Sahatavara milj. t. | Vaneri milj. t. | |
| 2017 | 6,7 | 10,8 | 3,6 | 11,8 | 1,2 |
| 2018 | 6,7 | 11,7 | 3,8 | 11,8 | 1,2 |
| 2019 | 6,0 | 11,6 | 3,7 | 11,4 | 1,1 |
| 2020 | 4,5 | 10,6a | 3,7 | 10,9 | 1,0 |
| % | % | % | % | % | |
| 2021e | -16 | 1 | 11 | 7 | 7 |
| 2022e | 2 | 1 | 5 | 2 | 3 |
Lähde: Metsäteollisuus ry, PTT:n ennuste (e) ja arvio (a)
Hakkuut ja puukaupat piristyvät paremman suhdanteen ja metsäteollisuuden investointien johdosta
Tuotannon muutokset lisäävät puunkäyttöä metsäteollisuudessa
Viime vuonna työtaistelut ja koronapandemian aiheuttama maailmantalouden notkahdus supistivat metsäteollisuuden tuotantoa ja siten puun tarvetta. Pysyvämpiä muutoksia puun käyttöön eri puolilla Suomea aiheuttivat teollisuuden tuotantokapasiteetin muutokset. Kaipolan tehtaan sulkeminen Jämsässä vähentää kuusikuitupuun käyttöä vajaalla 300 000 kuutiometrillä, mutta kartongintuotannon aloittaminen Oulussa lisää havukuidun käyttöä puolella miljoonalla kuutiometrillä.
Metsäteollisuuden puunkäyttö laski viime vuonna PTT:n arvion mukaan reilun seitsemän prosenttia 65,8 miljoonaan kuutiometriin. Lasku oli suurempi puumassateollisuudessa kuin puutuoteteollisuudessa. Tänä vuonna puutuoteteollisuuden puunkäyttö lisääntyy selvästi käyntiasteiden noustessa ja koko metsäteollisuuden puunkäyttö nousee neljä prosenttia viime vuodesta. MetsäGroupin Rauman sahan käynnistyminen lisää edelleen tukkipuun käyttöä ensi vuonna.
Lisääntynyt tuontipuun käyttö vähentää kuitenkin kotimaisen puun tarvetta. Puun tuonti lisääntyy parilla prosentilla tänä vuonna ja pysyttelee siten noin kuudesosassa metsäteollisuuden raakapuun kokonaiskäytöstä. Koivukuidun tuontimäärä nousi viime vuonna kuusi prosenttia edellisestä vuodesta ja hakkeen tuonti jopa 11 prosenttia. Hakkeen osuus puun tuonnista nousi viime vuonna 42 prosenttiin. Haketta tuodaan Venäjältä pitkälti suomalaisomisteisilta ja niiden lähistöllä sijaitsevilta sahoilta paikallisen kysynnän puuttuessa. Yhdessä koivukuidun kanssa hake kattaa yli neljä viidesosaa puuntuonnista.
Venäjän osuus viime vuoden tuontipuumäärästä oli 77 prosenttia. Presidentti Putinin ilmoitus puun vientikiellosta vuoden 2022 alusta ei todennäköisesti koskisi koivukuitupuuta ja haketta, jotka kattavat yhteensä 87 prosenttia Venäjältä tuodusta puusta. Ruotsista ja Liettuasta tuodun puun määrät nousivat viime vuonna reippaat 63 ja 50 prosenttia. Ruotsista tuotavasta puusta havutukkien osuus on noin 40 prosenttia ja mäntykuidun noin viidennes. Liettuan osuus Suomen puuntuonnista on kuitenkin vain prosentin luokkaa, joten kun Viron ja Latvian puuntuonti Suomeen väheni viime vuonna, Baltian osuus pieneni alle viidennekseen.
Korjuumäärät nousuun tänä ja ensi vuonna
Kotimaassa viime vuoden puunkorjuumäärä oli tammi-joulukuussa Luonnonvarakeskuksen kuukausittaisten tilastojen mukaan 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi. Suurimmat laskut, 13–18 prosenttia, olivat koivutukkien ja -kuidun sekä kuusikuidun korjuussa. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuumäärä pieneni noin 11 prosenttia, mutta hankintahakkuista kertyvä puumäärä laski yli neljänneksellä. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä nousi edellisvuotista yli kolme prosenttia suuremmaksi. Kuukausittaisiin hakkuutilastoihin ja ennakkotietoon tulee yleensä korjauksia, ja viime vuoden kokonaiskorjuukertymän lasku edellisvuodesta jäänee noin kymmeneen prosenttiin.
Tämän vuoden tammi-helmikuussa metsäteollisuuspuun hakkuut lisääntyivät Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kymmenellä prosentilla. Suurin nousu oli koivu- ja kuusitukin korjuussa. Mäntykuidun korjuumäärä oli edelleen neljä prosenttia alempana viime vuoden alun korjuumäärään verrattuna. Yksityismetsien hankintahakkuista kertyvä puumäärä nousi viidenneksellä. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä on noussut kymmenyksellä. Kaikkiaan hakkuumäärät kasvavat tänä vuonna viisi prosenttia puun kysynnän kasvaessa. Kysyntä painottuu aikaisempaa enemmän tukkipuuhun. Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit nostavat puun tarvetta ja markkinahakkuut lisääntyvät noin neljällä prosentilla asettuen lähelle 63 miljoonaa kuutiometriä.
Puukauppa vilkastuu selvästi ennakoiden jo investointien puuntarvetta
Tämän vuoden puukaupan kehitystä kuvaaviin lukuihin tulee vaikuttamaan voimakkaasti viime vuoden kauppojen vaihtelu alkukuukausien romahduksesta kevään ja kesän elpymiseen ja lopulta selvään nousuun syksyllä. Tänä vuonna suurimmat nousuprosentit puukauppamäärissä ovat siten alkuvuonna ja kehitys tasaantuu syksyä kohti. Tammi-helmikuussa tukkien pystykauppamäärät olivatkin 75–93 prosenttia viime vuoden alkua suuremmat. Myös kuitupuun kauppamäärät ovat nousseet selvästi viime vuoden alkuun verrattuna, mutta etenkin mänty- ja koivukuidun kaupan kehitys on ollut hieman maltillisempaa.
Koko vuoden pystykauppamäärä tulee olemaan reilun 11 prosenttia viimevuotista suurempi. Ensi vuoden kauppamäärät nousevat edelleen viisi prosenttia tämän vuoden lukemista ennakoiden MetsäGroupin Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan käynnistymistä. Kaupat painottuvat tänä vuonna tukkivaltaisiin leimikoihin. Tuontipuu, erityisesti hake, täyttää osittain puumassateollisuuden puuntarvetta. Tänä ja varsinkin ensi vuonna myös kuitupuun kauppa erityisesti pohjoisessa Suomessa tulee vilkastumaan.
Puun hinnat nousevat lisääntyvän kysynnän myötä
Viime vuonna tukkien vuosittaiset keskikantohinnat laskivat edellisen vuoden hinnoista. Mäntytukin hinnanlasku on hieman jyrkempi, noin kolme prosenttia, kuin kuusi- ja koivutukilla, joilla lasku oli prosentin suuruinen. Myös mäntykuidun hinta laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan kuusi- ja koivukuitupuun vuosittaiset keskihinnat nousivat hienoisesti. Vuotuinen pystykauppojen keskihinta nousi edellisvuodesta lähes neljä prosenttia, koska kaupat kohdistuivat tukkipuuhun aikaisempaa enemmän. Hankintakaupoissa kaikkien puutavaralajien vuotuiset keskihinnat laskivat vuodesta 2019, tukkien keskimäärin noin neljä prosenttia ja kuitupuun keskimäärin noin 2,5 prosenttia.
Tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee tänä vuonna selvästi viime vuoteen verrattuna. Havutukkien hinnat nousevat koivutukin hintaa jyrkemmin. Kehitys heijastaa sahatavaran vientihintojen nousua ja kysynnän elpymistä. Ensi vuonna havutukkien vuotuiset keskihinnat nousevat edelleen tämän vuoden keskihinnasta tuotantokapasiteetin lisäyksen johdosta.
Kuitupuiden vuotuiset keskihinnat päätyvät tänä vuonna vajaan neljä prosenttia viimevuotista korkeammiksi. Hinnannousu jatkuu lähes samansuuruisena myös ensi vuonna kysynnän lisääntyessä. Mänty- ja koivukuitupuun nimellishinnat päätyvät historiallisesti ennätystasoille viimeistään ensi vuonna. Kuusikuidun nimellishinta on ollut korkeimmillaan 2007 huippuvuonna. Kuluttajahintaindeksillä lasketuissa reaalihinnoissa jäädään kuitenkin vielä selvästi vuoden 2008 taantumaa ja Venäjän puutullia edeltävistä havukuitupuun hinnoista ja hieman koivukuitupuun hinnasta.
Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee tänä vuonna seitsemän prosenttia. Ensi vuonna keskikantohinta nousee reilun kolme prosenttia tämän vuoden keskihinnasta.
Yksityismetsien bruttokantorahatulot laskivat viime vuonna noin kymmenyksen hakkuu- ja kauppamäärän vähenemisen ja puun hinnanlaskun takia. Yksityismetsien kantorahatulot laskivat 1,75 miljardiin euroon. Tukkipuun osuus yksityismetsien kantorahatuloista oli viime vuonna 67 prosenttia, hienoinen lasku johtui kuitupuun hinnan ja kauppamäärän loivemmasta laskusta.
Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot kääntyvät nousuun puun hinnan ja hakkuiden lisääntymisen myötä. Nousua on 14 prosenttia eli bruttokantorahatulot nousevat kahteen miljardiin euroon. Ensi vuonna yksityismetsien tulot nousevat vajaan yhdeksän prosenttia kuluvasta vuodesta hakkuumäärän lisääntyessä ja puunhintojen noustessa.
Tukkipuun hinta lähti nousuun viime vuonna myös ulkomaisilla puumarkkinoilla
Ulkomaisilla puumarkkinoilla puun kysyntä on vahvistunut. Sen seurauksena sekä kansainvälistä että Euroopan tukkipuun hintaa seuraavat indeksit nousivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vahvasti. Indeksien perusteella hinnat nousivat eniten Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa.
Tukkipuun hinnat nousivat viime vuoden lopulla kaikissa PTT:n seuraamissa Euroopan maissa (Saksa, Itävalta, Tšekki, Ruotsi ja Viro). Nousu oli erityisen voimakasta Virossa. Tukkipuun hinnan nousun taustalla on sahatavaran vireän kysynnän ja matalien sahatavaravarastojen aikaansaama sahatavaran hintojen nousu. Sahojen käyttämän tukkipuun lisääntyneen kysynnän seurauksena havutukin hinta nousi loppuvuonna Ruotsissa. Kuitupuun hinnat eivät sen sijaan ole toistaiseksi juuri nousseet.
Kaarnakuoriaisten aiheuttamien tuhojen määrä, ja siten vaikutus puumarkkinoihin riippuu pitkälti säätilasta. Kuivuus altistaa puut kaarnakuoriaisten lisääntymisen aiheuttamalle uhalle, mutta viileämpi lämpötila hidastaa niiden lisääntymistä. Tuhomäärät voivat tänä vuonna pysyä edellisvuosia matalampina, jos keväällä ja kesällä lämpötilat pysyvät edellisvuosiin verrattuna matalampina ja vesisadetta tulee sopivasti. Säätilasta riippumatta viime vuonna tuhoutunut ja korjaamaton puu voi johtaa tuhojen leviämiseen terveissä metsissä.
Saksassa korjattiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon tuhopuuta, ja esimerkiksi Sveitsissä sitä kertyi kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Tšekissä kertyi viime vuonna ennätykselliset 35–40 miljoonaa kuutiota tuhopuuta, josta valtaosa on korjattu, mutta paikallisen arvion mukaan kuusi miljoonaa kuutiota on jäänyt metsään. Suurien tuhopuumäärien seurauksena Kiina toi viime vuonna Euroopasta raakapuuta reilut 12 miljoonaa kuutiota, kun vielä vuonna 2018 sen tuonti oli hieman yli miljoona kuutiota. Kiina toi Euroopasta eniten kuusitukkia. Viime vuonna Kiinan kuusitukin tuonti Saksasta kolminkertaistui ja tuonti Tšekistä kasvoi melkein 50 prosenttia.
Lisätietoja:
Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Marjo Maidell, p. 040 164 8169
Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151
Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh. 040 592 6820
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi
