Metsäala – kevät 2022

Matti Valonen, Marjo Maidell, Paula Horne, Maurizio Sajeva ja Olli Korhonen: PTT-ennuste – metsäsektori 2022 kevät. Helsinki 2022.

Puumarkkinoilla on edessä kiireisiä vuosia – hakkuut nousevat ennätystasolle

Venäjän sotatoimet ovat ennen kaikkea inhimillinen tragedia Ukrainassa. Pakotteet ja kaupankäynnin hiljentyminen nostavat hintoja ja hidastavat maailmantalouden kasvua. Suomen metsäsektorin lähivuosia leimaa suuri muutos, kun metsäteollisuustuotteiden kauppa Euroopan ja Venäjän ja Valko-Venäjän välillä pysähtyy ja puun tuonti Venäjältä tyrehtyy. Tilanne myllää metsäteollisuustuotteiden markkinoita ja toimitusketjuja uusiksi, ja kaikki maat etsivät kilpaa uusia raaka-aineiden myyjiä ja lopputuotteiden ostajia. Paperin ja kartongin kohdalla hyvä kysyntä helpottaa uusien asiakkaiden löytymistä, kun taas massan tuotantoon ja vientiin kohdistuu enemmän kysymysmerkkejä. Sotatoimien lisäksi työnseisaus ja kapasiteetin muutokset näkyvät kemiallisen metsäteollisuuden viennissä. 

Tuonnin pysähtyminen Venäjältä ja Valko-Venäjältä lisää tänä keväänä ja kesänä suomalaisen sahatavaran ja vanerin kysyntää, pitäen niiden hinnat korkeina. Syksyllä sahatavaran ja vanerin markkinatilanne heikkenee rakennusmateriaalien kallistumisen vähentäessä rakentamista. Metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee tänä vuonna sellun tuotannon laskiessa. Tämä antaa hieman aikaa valmistella Venäjän puuntuonnin korvaamista ja lisääntyvän tuotantokapasiteetin puunhankintaa. Ensi vuonna lisääntynyt kysyntä kotimaassa nostaa hakkuumäärät poikkeukselliset korkealle. Yksityismetsien puukauppa jatkuu vilkkaana ja puun hinnat nousevat hieman. EU:n metsäalaa koskevat ehdotukset lisäävät kuitenkin epävarmuutta tulevasta toimintaympäristöstä.

Lue ennusteen kalvosarja täältä (pdf).

Katso ennusteen videotallenne täältä.
 

Vientimarkkinat 

2022e
%

2023e
%

Puumarkkinat2022e
%
2023e
%
Paperimäärä-3021Metsäteollisuuden
puun käyttö
-57
 hinta9-3   
Kartonkimäärä12Markkinahakkuut33
 hinta4-1   
Massa (1)määrä-612Yksityismetsien puukaupat-34
 hinta1-3Puun nimellishinta (2)  
Sahatavaramäärä52   tukki1-3
 hinta-2-23   kuitu23
Vanerimäärä32Bruttokantorahatulot
yksityismetsistä
3-2
 hinta4-4   

1=pääosin sellua, 2=pystykaupat, vuotuinen keskihinta

Venäjän sotatoimet nostavat hintoja ja hidastavat maailmantalouden kasvua

Hinnat nousevat nyt maailmalla nopeammin kuin pitkiin aikoihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut varsinkin energian, viljojen ja monien raaka-aineiden hintoja huomattavasti. Sodan vaikutus tuli lisäksi jo koronakriisistä toipumisen nostamien korkeiden hintojen päälle. Hintojen nousu laskeekin kotitalouksien reaalituloja ja kulutusta ympäri maailmaa. Erityisesti Euroopassa sota vaikuttaa talouteen myös suoraan viennin ja tuonnin selvän vähenemisen kautta. Vientikysyntä vähenee ja tuonnin puute Venäjältä vaikuttaa muun muassa rakentamiseen, koska rakennusteräksen saatavuus heikkenee. Kaasun ja öljyn tuonnin loppumisella olisi suuri vaikutus Euroopan tuotantoon, sillä tuotantoa jouduttaisiin luultavasti sulkemaan väliaikaisesti. Sodalla on myös vaikutuksia maailmankaupan logistiikkaketjuihin ja rahoitusmarkkinoihin. 

Tämä ennuste perustuu lähtökohtaan, jossa Venäjän 24.2.2022 aloittamasta hyökkäyksestä Ukrainaan seurannut konflikti pitkittyy, eikä länsimaiden ja Venäjän suhde korjaannu ennustejakson aikana.

Suomen metsäteollisuuden lähivuosia leimaa suuri muutos, kun metsäteollisuustuotteita ei viedä enää Euroopasta Venäjälle ja Valko-Venäjälle eikä tuoda niistä Eurooppaan. Tilanne myllää metsäteollisuustuotteiden markkinoita ja toimitusketjuja uusiksi, ja kaikki maat etsivät kilpaa uusia raaka-aineiden myyjiä ja lopputuotteiden ostajia. Vuonna 2021 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennistä neljä prosenttia suuntautui Venäjälle. Kokonaisuudessaan vienti Venäjälle on ollut lähivuosina verrattain vähäistä, eikä uusien ostajien löytäminen metsäteollisuuden tuotteilla aiheuttane suuria vaikeuksia, koska kysyntätilanne on maailmalla hyvä. 

Venäjältä on tuotu Suomeen ja muualle Eurooppaan eritoten sahatavaraa ja vaneria. Sahatavaran ja vanerin tuonnin päättyminen Venäjältä lisää tänä keväänä tuntuvasti suomalaisten tuotteiden kysyntää Euroopassa. Tosin syksyllä sahatavaran ja vanerin kysyntä heikkenee sodan myötä kohonneiden rakennusmateriaalien hintojen painaessa rakentamista. Puuntuonnin päättyminen Venäjältä lisää kilpailua kotimaisesta puuraaka-aineesta, jota lieventää metsäteollisuuden puunkäytön lasku tänä vuonna. Lisääntynyt kysyntä nostaa puunhintoja. Puuraaka-aineen lisäksi metsäteollisuuden tuotantokustannuksia kohottaa etenkin energian kallistunut hinta. Metsäteollisuuden lopputuotteiden vientikustannuksia lisäävät öljyn ja kaasun hinnannousun vanavedessä kohonneet meri- ja maantierahdin hinnat.

Metsäteollisuuden viennin arvo laskee kuluvana vuonna

Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti palautuivat viime vuonna heikosta vertailuvuodesta 2020, jota värittivät työtaistelut ja koronarajoitukset. Lopputuotteiden korkeiksi kohonneiden hintojen ansiosta Suomen metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna reiluun 13 miljardiin euroon, mikä hipoo vuoden 2018 huippua. Tänä vuonna paperin ja massan viennin arvo laskee, mutta kartongin ja puutuotteiden viennin arvo nousee. Metsäteollisuustuotteiden yhteenlaskettu viennin arvo vähenee kuluvana vuonna viisi prosenttia vuodesta 2021. Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin arvo kohoaa prosentilla tästä vuodesta. Kehitykseen liittyy sodasta ja sen talousvaikutuksista johtuen suurta epävarmuutta.

  
Papereissa kysyntä ylittää tarjonnan

Tällä hetkellä monissa graafisissa paperilaaduissa vallitsee kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Tarjontaa on viime aikoina supistanut useampi tekijä: tuotantokapasiteetin leikkaukset, logistiikkaketjujen ongelmat, työnseisaus Suomen merkittävimmän paperintuottajan UPM:n tehtailla sekä selvästi kallistuneet tuotantopanosten, etenkin energian hinnat. Vaikka paperin vienti Suomesta Venäjälle katkeaa, uuden osoitteen aiemmin Venäjälle viedylle paperille voi kuvitella löytyvän helposti juuri vahvan kysynnän ansiosta. 

Suomen paperin vienti vähenee tänä vuonna ennen kaikkea kahdesta syystä. Ensiksi, vuoden alusta jatkunut työnseisaus UPM:n paperitehtailla supistaa monien paperilaatujen vientiä. Suomen graafisten papereiden tuotantokapasiteetista lähes kaksi kolmannesta on UPM:n omistuksessa. Toiseksi, vientiä vähentää myös Stora Enson Veitsiluodon tehtaan sulkeutuminen viime vuoden syyskuussa. Ensi vuonna vienti kasvaa työnseisauksen vaikutusten jäädessä pois.

Eri graafisten paperilaatujen hinnat ovat nousseet vahvasti viime kuukausina. Paperintuottajien kannattavuus on silti koetuksella, sillä tuotantopanokset ja etenkin energia ovat kallistuneet vauhdilla, jota on hankalaa siirtää hintoihin. Kustannusten nousuun ei ole odotettavissa nopeaa helpotusta. Lisäksi Suomessa paperinvalmistukseen haasteita tuo Venäjältä tuodun raakapuun, etenkin koivukuidun, väheneminen. Vajetta on osin mahdollista korvata lisäämällä havusellun käyttöä tai lyhytkuituisen lehtipuusellun tuontia. Aika näyttää, millaisia haasteita nämä tekijät paperinvalmistukseen tuovat ja onko niillä vaikutusta Suomen paperintuotantokapasiteettiin. 

Kartongeissa etsitään korvaavia vientikohteita

Suomen kartonginviennistä suuntautui Venäjälle noin 10 prosenttia vuonna 2020. Vienti koostui etenkin jalostetummista kartonkilaaduista, joiden viennin yksikköarvo on korkeampi. Näille tuotteille tulee melko äkillisesti löytää uusi ostaja, joka saattaa tuoda häiriöitä alkuvuoden vientiin. Etsintää helpottanee kuitenkin kartonkien vakaa ja hyvä kysyntä: sekä verkkokaupan toimituksiin käytettävien ulkopakkauskartonkien että puhtaista ensikuiduista valmistettujen kuluttajapakkauskartonkien kulutus ei ole laskemaan päin. Lisäksi Venäjältä tuotu kartonki jäänee suurilta osin pois Euroopan markkinoilta. 

Kartongin tuotantokapasiteettiin ei ole odotettavissa suuria muutoksia tämän ja ensi vuoden aikana. Mikäli Metsä Boardin investointi etenee aikataulussa, ensi vuoden lopulla käynnistyy lisäkapasiteettia kraftlinerin tuotantoon Kemissä. Stora Enso selvittää toisenkin Oulusta hyllytetyn hienopaperikoneen muuntamista kartongin tuotantoon, mutta päätöksiä asian suhteen ei ole tehty. Epäilemättä raakapuun saatavuuteen ja Venäjän tuonnin tyrehtymiseen liittyvät kysymysmerkit punnitaan selvityksessä tarkasti.

Eri kartonkilaatujen hinnat ovat olleet selvässä nousussa. Kuten paperien, myös kartonkien tuotantokustannukset ovat nousseet selvästi. Etenkin kierrätyskuitupohjaisen kartongin valmistus on energiaintensiivistä, lisäksi sekä ensi- että kierrätyskuidun hinnat ovat Euroopassa jääneet korkeiksi. 

Sellun vientiin liittyy kysymysmerkkejä

Sellun kysyntänäkymät Euroopassa näyttävät vahvoilta ja hinnat ovat ainakin hetkellisesti vakiintuneet korkealle. Se, missä määrin suomalainen selluntuotanto pääsee hyötymään vallitsevasta markkinatilanteesta, on kuitenkin epävarmaa. Isoimman kysymysmerkin selluteollisuudelle tuo venäläisen raakapuun, etenkin koivukuidun, tuonnin tyrehtyminen. 

Vuonna 2020 suomalainen massateollisuus käytti noin 5,2 miljoonaa kuutiota ulkomailta tuotua lehtikuitupuuta. Tästä merkittävä osa tuotiin Venäjältä. Ei tule olemaan täysin yksinkertaista korvata tällainen määrä lehtikuitupuuta. Todennäköisesti ratkaisuja haetaan monin eri tavoin, kuten lisäämällä tuontia muista Itämeren maista, vahvistamalla kotimaista kuitupuun hankintaa sekä muuntamalla osa koivusellua tuottaneista sellulinjoista havusellun tuotantoon. 

Alkuvuoden työnseisaus UPM:n tehtailla on pysäyttänyt myös sellun tuotannon, joka vähentää osaltaan sellun vientiä tänä vuonna. Sellun tuotantoa vähentää tänä vuonna myös Stora Enson Veitsiluodon tehtaan tuotannon loppuminen viime vuoden loppupuolella. Nämä tekijät vähentävät selluteollisuuden puuntarvetta hetkellisesti, joka saattaa antaa lisäaikaa uusien hankintaketjujen rakentamiseen. Ensi vuonna sellun tuotantoa ja vientiä kasvattavat vuoden kolmannella neljänneksellä käynnistyvä biotuotetehdas Kemissä. 

Vielä yhden kysymysmerkin sellun tämän ja ensi vuoden vientiin tuo Kiina, jonne suuntautui yli 40 prosenttia suomalaisen sellun viennistä vuonna 2020. Omikron-virusmuunnoksen helppo tarttuvuus yhdistettynä Kiinan ankariin rajoitustoimiin tuonee kitkaa paikallisen metsäteollisuuden tuotantoon ja siten myös sellun kysyntään. Jää myös nähtäväksi, miten suuren osuuden Venäjä valtaa Kiinan selluntuonnista.

Sellun markkinahinnat nousivat Euroopassa selvästi viime vuonna eikä nousu ole tämän vuoden alussa taittunut. Myös massan keskimääräinen vientihinta vuonna 2021 nousi edeltävästä vuodesta peräti 33 prosenttia. Tuotantokustannusten kasvu vaikuttaa osaltaan massan vientihintaa nostattavasti, toisaalta hintakehitykseen tuo epävarmuutta Kiinan vientiin koronarajoitusten ja logistiikkahaasteiden myötä tuleva kitka. Ensi vuonna sellun tarjonta maailmanmarkkinoilla lisääntyy uuden tuotantokapasiteetin käynnistymisen myötä (esim. Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas ja UPM:n Paso de los Torosin sellutehdas).

Sahatavaramarkkinoilla luvassa nousu ja lasku

Sahatavaran tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Eurooppaan päättyi PEFC- ja FSC- metsäsertifiointijärjestelmien julistettua venäläisen puun konfliktipuuksi. Viime vuonna Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuotiin EU-maihin sahatavaraa (pääasiassa havusahatavaraa) 7,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä kattoi EU-maiden ulkopuolisesta tuonnista 36 prosenttia.  Vuonna 2020 EU-maiden havusahatavaran nimelliskulutus (yhteenlaskettu tuotanto ja tuonti vähennettynä viennillä) oli 77 miljoonaa kuutiometriä, josta tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä kattoi yhdeksän prosenttia. 

Venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran tuonnin päätyttyä Euroopassa alkoi kilpajuoksu sen korvaamiseksi. Esimerkiksi Suomeen on viime vuosina tuotu Venäjältä sahatavaraa reilut 0,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, joka on kattanut noin 15 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta. Venäjä jättää Euroopan markkinalle merkittävän aukon, jota sahatavaran jatkojalostajat ja rakentajat pyrkivät paikkamaan ensisijaisesti eurooppalaisella tuotannolla, mutta myös mahdollisuuksien mukaan tuonnilla muualta.  Tuontia Venäjältä ja Valko-Venäjältä ei saada korvattua nopeasti, mikä lisää reippaasti sahatavaran kysyntää kuluvana keväänä ja tulevana kesänä.

Syksyllä sahatavaran markkinatilanne tulee näillä näkymin muuttumaan. Venäjän tuonnin pysähtyminen on nostanut ja nostaa edelleen vuoden edetessä rakennusmateriaalien, kuten sahatavaran, eristevillan ja teräksen, hintoja sekä heikentää niiden saatavuutta. Tämä kohottaa rakennuskustannuksia, jonka myötä rakennushankkeiden budjetit paukkuvat. Käynnissä olevat rakennushankkeet tullaan todennäköisesti saattamaan loppuun, mutta suunniteltuja hankkeita jouduttaneen pistämään jäihin tai perumaan kokonaan, mikä heikentää sahatavaran kysyntää. 

Tänä vuonna sahatavaran vienti kasvaa vahvan ensimmäisen vuosipuoliskon tukemana viisi prosenttia. Ensi vuonna sahatavaran vienti kasvaa kaksi prosenttia, mikäli päävientimaiden talous kasvaa. Tämä edellyttää myös rakennusmateriaalien saatavuuden kohenemista ja maltillisia hintoja, mihin liittyy suurta epävarmuutta. Viennin tukemana sahatavaran tuotanto kasvaa sekä tänä että ensi vuonna kaksi prosenttia. Sahatavaran kysyntää tulee aikanaan lisäämään Ukrainan jälleenrakentaminen, mutta jälleenrakentamisen ajoittumiseen liittyy suurta epävarmuutta.

Venäläisten sahojen katseet ovat eurooppalaisen tuontikiellon myötä kääntyneet Kiinaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, joihin on mahdollista myydä ilman PEFC- tai FSC-sertifikaattia. Kuitenkaan sahatavaran vienti Venäjältä näille markkina-alueille ei ole lyhyellä aikavälillä mutkatonta. Länsimaiden asettamien pakotteiden johdosta kiinalaiset ostajat joutuvat varautumaan maksuliikenneongelmiin. Lisäksi Venäjän Uralin tällä puolella sijaitsevilta sahoilta sahatavaran toimittaminen Kiinaan on kalliimpaa ja vaatinee investointeja logistiikkaan. Sodan takia Pohjois-Afrikan tai Lähi-idän maihin ei ole mahdollista tällä hetkellä laivata venäläistä sahatavaraa Mustanmeren kautta. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen vienti Kiinaan ja Pohjois-Afrikkaan pitää pintansa, mutta loppuvuonna ja ensi vuonna kilpailua kiristää näille markkinoille enenevissä määrin tiensä löytävä venäläinen sahatavara. Pohjois-Afrikassa ruuan hinnan nousulla voi olla arvaamattomat seuraukset. Mahdollisen ruokakriisin seurauksena sahatavaran vienti alueelle vähentyisi kiristäen kilpailua Euroopan markkinoilla.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousee reippaasti, mutta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kysynnän supistuminen kääntää hinnan selvään laskuun. Tänä vuonna sahatavaran keskimääräinen vientihinta laskee kaksi prosenttia. Ensi vuonna nähdään sahatavaran vientihinnassa korjausliike alaspäin, jonka seurauksena vientihinta laskee 23 prosenttia. Korjausliike on seurausta kysynnän ja tarjonnan tasapainottumisesta. Kysyntää supistavat rakentamisen ja tee-se-itse-rakentamisen väheneminen ja tarjontaa kohottavat investoinnit sahatavaran tuotantokapasiteettiin. Laskusta huolimatta sahatavaran vientihinta jää selvästi pandemiaa korkeammaksi. Ensi vuonna hinnanlasku voi olla vielä jyrkempi, mikäli rakennusmateriaalien hinnat pysyvät korkeina tai jos talous kääntyy taantumaan. Taantuman tullessa suhdanneherkkä rakentaminen olisi ensimmäisten kärsijöiden joukossa.

Viime vuonna Suomessa tuotettiin sahatavaraa vajaa 12 miljoonaa kuutiometriä. Kuluvana vuonna tuotanto kasvaa vajaat kaksi prosenttia ja ensi vuonna reilut kaksi prosenttia. Ennustekaudella tuotantomäärässä näkyvät sahateollisuuden investoinnit. Tänä vuonna käynnistyvät Metsä Groupin Rauman saha ja Versowoodin uusittu sahalinja Vierumäellä. Näillä näkymin ensi vuoden kuluessa käynnistyvät Koskisen Oy:n uusi saha Kärkölässä, Kuhmo Oy:n uusi pääsahalinja Kuhmossa sekä Keitele Groupin uusittu sahalinja Keiteleellä. Investointien lisäksi voi tulla myös sulkemisia, josta osoituksena Metsä Groupin päätös sulkea Kyrön saha tänä vuonna. Rakennusmateriaalien nousseet hinnat ja epävarma tulevaisuus voivat viivästää näiden investointien toteutusta. 

Sahatavaran, ja muiden puutuotteiden, pidemmän aikavälin kysyntänäkymät ovat valoisat, kun rakentamisen hiilijalanjälkeä pyritään vähentämään. Tätä silmällä pitäen muutamissa Euroopan maissa on asetettu tavoitteita puun osuuden lisäämiselle julkisessa rakentamisessa. Lisäksi esimerkiksi Suomessa rakentamisen vähähiilisyyttä pyritään edistämään valmisteilla olevalla uudella rakennuslailla. 

Lehtivanerin vientihinta jatkaa nousuaan

Venäläisen puun konfliktipuuksi julistamisen takia vanerin tuonti Venäjältä Eurooppaan pysähtyi. Osa venäläisestä vanerista pystytään korvaamaan eurooppalaisella tuotannolla ja tuonnilla muualta maailmasta. Vaneria tuotiin viime vuonna Venäjältä EU-maihin vajaa 1,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä kattoi 30 prosenttia EU-maiden ulkopuolisesta tuonnista. Suomeen on lisäksi tuotu Venäjältä jonkin verran koivutukkia vanerin valmistukseen, joten tuonnin päättyminen voi vaikuttaa vanerin tuotantoon loppuvuonna.

Venäläisen vanerin tuonnin päättyminen lisää suomalaisen havuvanerin ja eritoten koivuvanerin kysyntää Euroopassa kuluvana keväänä ja tulevana kesänä. Syksyllä vanerin kysyntä todennäköisesti hiipuu rakennusmateriaalien kohonneiden hintojen ja niiden saatavuusongelmien supistaessa rakentamista. Syksyllä myös vanerin kysyntä huonekaluteollisuudessa sekä auto- ja kuljetusvälineteollisuudessa vähenee kohonneiden raaka-aine- ja tuotantokustannusten supistaessa tuotantomääriä. Kysynnän hiipuessa myös vanerin hinta kääntyy laskuun.

Vanerin vientimäärä kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia vahvan ensimmäisen vuosipuoliskon tukemana. Kevään ja kesän vahvan kysynnän johdosta vanerin keskimääräinen vientihinta kohoaa kuluvana vuonna neljä prosenttia. Ensi vuonna vanerin vienti kasvaa hieman, mutta vientihinta laskee neljä prosenttia. Ensi vuoden kehitykseen liittyy suurta epävarmuutta.

Metsäteollisuuden tuotanto

 Paperi milj. t.Massa milj. t.Kartonki milj. t.Sahatavara milj. m3Vaneri milj. m3
20186,711,73,811,81,2
20196,011,63,711,41,1
20204,510,53,710,91,0
20214,511,14,211,91,1
 %%%%%
2022e-30-10122
2023e2111221

Lähde: Metsäteollisuus ry, PTT:n ennuste (e)     

Puunkorjuussa ja puumarkkinoilla kiireiset vuodet edessä

Puun käyttö vähenee tänä vuonna tasapainottaen Venäjän puuntuonnin loppumista 

Metsäteollisuuden puunkäyttö nousi viime vuonna PTT:n arvion mukaan noin seitsemän prosenttia lähes 72 miljoonaan kuutiometriin. Tänä vuonna puunkäyttö supistuu viisi prosenttia massateollisuuden tuotannon vähentyessä kymmenyksellä työselkkauksen ja tuotantokapasiteetin leikkausten johdosta. Kuitupuun käytössä tämä tarkoittaa lähes neljää miljoonaa kuutiometriä. Puutuoteteollisuus sen sijaan lisää tuotantoaan ja puunkäyttöään noin kaksi prosenttia tänä vuonna. Mm. Metsä Groupin Rauman sahan tuotannon käynnistyminen tänä vuonna lisää tukkipuun käyttöä. 

Venäjän hyökkäyssodan yhtenä suurimmista vaikutuksista Suomen metsäsektoriin on Venäjän puun tuonnin tyrehtyminen sertifiointijärjestelmien määriteltyä puun konfliktipuuksi. Toki alkuvuodesta on tuotu puuta Venäjältä, joten koko vuoden tuontimäärää ei tarvitse korvata. Ilman tämän vuoden puunkäytön supistumista Venäjän puun tuonnin loppuminen tuntuisi selvemmin kotimaan puunkorjuussa. Venäjältä tuotiin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta viime vuonna, ja sen osuus tuontipuumäärästä oli 75 prosenttia. Tuonti oli pääosin koivukuitupuuta ja haketta, jotka kattoivat yhteensä 89 prosenttia vuoden 2021 aikana Venäjältä tuodusta puusta. Koivukuidun tuontimäärä nousi viime vuonna noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta ja hakkeen tuonti laski noin prosentin. 

Puun käytön vähenemisen lisäksi painetta Venäjän puun korvaamiseen pienentää mahdollinen lisätuonti muista maista. Viime vuonna Virosta tuotiin 27 prosenttia ja Latviasta neljä prosenttia edellisvuotta enemmän puuta. Baltian osuus tuodusta raakapuusta nousi kokonaisuudessaan 14 prosenttia, mikä kattoi hieman yli viidenneksen tuontipuun määrästä. Virosta ja Latviasta on tuotu yhteensä vajaa kuudennes koivukuidun tuonnista ja reilu kolmannes muusta lehtikuitupuusta ja viidennes hakkeesta. Lisätuonti Baltiasta etenkin lehtipuiden osalta helpottaisi lyhytkuituisen sellun tuotantoa, mutta kysyntä lisääntynee myös muista maista.

Sahatavarantuotannon lisääntyessä myös sellun raaka-aineena käytettävät sivuvirrat lisääntyvät. Myös tämä helpottaa jonkin verran tilannetta Venäjän puun korvaamisessa. Lisäksi viime vuonna hakkuut ylittivät arvioidun puunkäyttömäärän, joten puuta on jonkin verran myös varastossa. Edellä mainittujen tekijöiden johdosta tarve korvata tuontipuuta kotimaisella puunkorjuulla vähenee tänä vuonna noin 2–3 miljoonaan kuutiometriin.

Ensi vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy lähes kahdeksan prosenttia eli noin viisi miljoonaa kuutiometriä tuotannon kasvaessa sekä massa- että puutuoteteollisuudessa. Jos Venäjän tuonti on edelleen jäissä, lisätarve kohdistuu pääosin kotimaan puunkorjuuseen.

Venäjän lisäksi metsäalalle, erityisesti metsänkasvatukseen ja puunkorjuuseen, kohdistuu epävarmuutta myös EU:n taholta, joka on lisännyt metsiä koskevia ehdotuksia viime aikoina. Monet ehdotuksista jättävät paljon tulkinnan varaa niin sisällöissään kuin termistössäänkin. Yhteisvaikutukset ovat kuitenkin pikemminkin metsäalan nykyistä toimintaa rajoittavia kuin edistäviä. Toimintaympäristön ennakoitavuus heikkenee, mikä saattaa vaikuttaa tulevien vuosien puunkäyttöön. 

Korjuumäärät jatkavat kasvua tänä ja ensi vuonna

Kotimaassa viime vuoden puunkorjuumäärä oli tammi-joulukuussa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 12 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Suurin muutos oli yksityismetsien pystykauppahakkuissa, jotka nousivat 18 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä nousi vain hieman edellisvuotista suuremmaksi.  

Tämän vuoden tammi-helmikuussa metsäteollisuuspuun hakkuut lisääntyivät Luonnonvarakeskuksen kuukausitilastojen mukaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähes viidenneksellä. Suurin nousu oli kuusitukin ja -kuitupuun korjuussa. Mäntykuidun korjuumäärä oli hieman alempana viime vuoden alun korjuumäärään verrattuna. 

Kaikkiaan hakkuumäärät kasvavat tänä vuonna kolmella prosentilla Venäjän tuontipuun korvautuessa kotimaisella. Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit nostavat varsinkin kuitupuun tarvetta ja markkinahakkuut lisääntyvät edelleen noin kolmella prosentilla asettuen lähelle 69 miljoonaa kuutiometriä. Puunkorjuun kapasiteetti riittää tähän määrään, mutta alan kannattavuus määrittelee sen, miten tehokkaassa käytössä kapasiteetti on. Yhdessä lisääntyneiden energiapuuhakkuiden kanssa puunkorjuu nousee todennäköisesti yli suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän 80,5 miljoonaa kuutiometriä. 

Venäjän tuonnin loppuminen sysää kuitupuun kaupan vauhtiin

Tämän vuoden tammi-helmikuussa ainoastaan koivutukin pystykauppamäärät yksityismetsistä pysyivät suunnilleen samalla tasolla viime vuoden alkuun verrattuna. Mänty- ja kuusitukin pystykauppamäärät olivat reilun neljänneksen edellisvuoden alkua pienemmät. Myös kuitupuun kauppamäärät ovat laskeneet selvästi tehtyjen pystykauppamäärien ollessa 16–24 prosenttia alhaisemmalla tasolla viime vuoden tammi-helmikuussa.  

Koko vuoden pystykauppamäärä tulee olemaan kolme prosenttia viimevuotista pienempi. Taustalla on viime vuoden poikkeuksellisen vilkas puumarkkina, joten kauppamäärä pysyy kuitenkin edelleen korkeana. Viime vuonna kertyi myös pystyvarastoja, mikä vähentää tämän vuoden kysyntää. Ensi vuoden kauppamäärät nousevat liki neljä prosenttia tämän vuoden lukemista tuontipuun korvaamisen ja tuotannon lisäyksen johdosta. Tänä ja varsinkin ensi vuonna myös kuitupuun kauppa erityisesti pohjoisessa Suomessa tulee vilkastumaan.  

Puun hinnat nousevat lisääntyvän kysynnän myötä

Viime vuonna tukkien vuosittaiset keskikantohinnat nousivat edellisen vuoden hinnoista. Mänty- ja kuusitukin hinnannousu oli muita puutavaralajeja jyrkempi, reilun kymmenyksen. Kuitupuiden kantohinnat nousivat pystykaupoissa keskimäärin noin viisi prosenttia. Hankintakaupoissa muiden kuin koivutukin vuotuisen keskihinnan nousu oli pystykauppoja loivempi. Tämän vuoden tammi-helmikuussa havutukkien hinnat nousivat viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta vajaan viisi prosenttia. Havukuitupuun hinta laski reilulla prosentilla ja koivukuitupuun hinta oli viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla.

Tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee tänä vuonna hieman viime vuoteen verrattuna, mutta jää selvästi alle PTT:n ennustaman viiden prosentin inflaation. Kehitys heijastaa sahatavaran korkeita vientihintoja.  Ensi vuonna havutukkien vuotuiset keskihinnat laskevat hieman sahatavarahintojen selvän laskun myötä.  
 

Kuitupuiden vuotuiset keskihinnat päätyvät tänä vuonna noin kolme prosenttia viimevuotista korkeammiksi. Hinnannousu jatkuu lähes samansuuruisena myös ensi vuonna kysynnän lisääntyessä. Mänty- ja koivukuitupuun nimellishinnat päätyivät historiallisille ennätystasoille viime vuonna. Kuitupuun hinnannousu on kuitenkin inflaatiota pienempi, joten reaalihinnat laskevat tänä vuonna.   
  

Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta laskee tänä vuonna vajaan prosentin kauppojen kohdistuessa kuitupuuhun viimevuotista enemmän. Ensi vuonna keskikantohinta laskee hieman tämän vuoden keskihinnasta tukkihintojen laskun myötä. 

Yksityismetsien bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna lähes kolmanneksen hakkuu- ja kauppamäärän kasvun ja puun hinnannousun ansiosta. Yksityismetsien kantorahatulot nousivat lähes 2,4 miljardiin euroon. Tukkipuun osuus yksityismetsien kantorahatuloista oli viime vuonna 73 prosenttia.  

Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot kasvavat edelleen hakkuiden lisääntymisen myötä, vaikka puun keskihinnassa on pientä laskua hakkuiden kohdistuessa viime vuotta enemmän kuitupuuhun. Nousua on reilu kolme prosenttia eli bruttokantorahatulot ylittävät 2,4 miljardia euroa. Ensi vuonna yksityismetsien tulot supistuvat hieman kuluvasta vuodesta puun keskihinnan laskiessa.

Lämpö- ja voimalaitokset korvaavat tuontihakkeen kotimaisella hakkeella ja turpeella

Turpeen energiakäyttö väheni vuonna 2020 liki 24 prosenttia ja lasku oletettavasti jatkui vuonna 2021. Taustalla olivat päästöoikeuksien kohonneet hinnat ja Marinin hallitusohjelman tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta. Turvetta korvattiin lämpö- ja voimalaitoksissa metsähakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotepuulla. Vuosina 2019–2021 metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kasvoi 24 prosenttia (1,8 miljoonaa kuutiometriä) ja metsäteollisuuden sivutuotepuun nousi kahdeksan prosenttia (0,9 miljoonaa kuutiometriä). 

Hakkeen tuonti nousi jyrkästi vuosina 2019–2020, mutta väheni viime vuonna kuukausitilastojen mukaan prosentilla. Venäjän osuus Suomen hakkeen tuonnista oli reilut 70 prosenttia vuonna 2018, josta osuus nousi vuoteen 2020 tultaessa hieman yli 80 prosenttiin. Tuontihakkeen laskennallinen käyttö kasvoi vuonna 2020 niin lämpö- ja voimalaitoksissa kuin metsäteollisuudessa. Kuitenkin suurempi osa hakkeen tuonnin kasvusta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa.

Tämän vuoden tammi-helmikuussa haketta tuotiin vielä Venäjältä, mutta tuonti todennäköisesti päättyi maaliskuussa. Tuontihake energiakäyttöön tullaan tänä ja ensi vuonna korvaamaan kotimaisella hakkeella ja turpeella. Tuonnin päättyminen Venäjältä kasvattaa kotimaisen metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotepuun kysyntää, johtaen niiden hinnan ja siten lämpö- ja voimalaitosten polttoainekustannusten nousuun. Turvetta tarvitaan, koska kotimainen hake ja metsäteollisuuden sivutuotepuu eivät riitä kokonaan kattamaan lisääntynyttä kysyntää.

Venäjän puuntuonnin loppuminen vaikuttaa myös ulkomaisiin puumarkkinoihin

Ulkomaisilla puumarkkinoilla kysyntä on pysynyt vahvana. Etenkin Euroopan tukkipuun hintaa seuraavat indeksit nousivat viime kesänä vahvasti päätyen vuoden lopulla selvästi edellisvuotta korkeammalle tasolle. Pohjois-Amerikassa puun hintaindeksit notkahtivat edellisen kesän alussa, jonka jälkeen ne ovat nousseet tasaisesti. 

PTT:n seurannassa olevissa Euroopan maissa (Saksa, Itävalta, Tšekki, Ruotsi ja Viro) tukkipuun hintakehitys oli nousujohteista tasaantuen kolmannen kvartaalin jälkeen vuoden loppua kohden. Erityisen voimakasta hintojen nousu oli Tšekissä, jossa mänty- ja kuusitukin hinnat pomppasivat kahden ensimmäisen kvartaalin aikana. Myös Virossa ja Itävallassa tukkipuun hinnat nousivat selvästi viime vuoden kolmannelle kvartaalille asti. Tukkipuun hinnan nousun taustalla on sahatavaran vahvana jatkunut kysyntä. Kuitupuun hintakehitys pysyi sen sijaan suhteellisen vakaana lukuun ottamatta Tšekkiä ja Saksaa, joissa mänty- ja kuusikuidun hinnat nousivat läpi vuoden. Virossa ja Itävallassa kuitupuun hinnat kohosivat vuoden lopussa. 

Ulkomaisilla puumarkkinoilla puun kysyntään vaikuttaa erityisesti tuonnin loppuminen Venäjältä Eurooppaan, mikä luo painetta puun hintojen nousulle. Lisäksi teollisuutta rasittavat kohonneet kustannukset tuotantopanosten hintojen nousun myötä. Venäjän puun vienti suuntautuu suurimmaksi osaksi muualle kuin Eurooppaan, mutta kysynnän pysyessä vahvana pitää korvaava puu löytää muualta myös Euroopan maissa. Samanaikaisesti Keski-Euroopassa tuhopuuta on sen vähenevästä määrästä huolimatta yhä merkittävästi. Erityisesti Saksassa ja Tšekissä suuret tuhopuumäärät ovat lisänneet raakapuun tarjontaa aiempina vuosina, minkä seurauksena sitä on viety etenkin Kiinaan. Saksassa tuhopuun määrän odotetaan laskevan edellisvuosista, mikä vähentäisi raakapuun tarjontaa markkinoilla. 
 

Lisätietoja:
Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Marjo Maidell, p. 040 164 8169
Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151
Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, p. 040 592 6820
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi