Virukset laittavat kapuloita rattaisiin

Koronavirus on oikeutetusti vallannut otsikot ja ihmisten huomion viime viikkoina. Kiinalle vitsaus on jo toinen lyhyellä aikavälillä. Yli vuoden päivät Kiina on paininut afrikkalaisen sikaruton (ASF) kanssa. Ja vaikka ASF:n suhteen näyttää jo valoisammalta, on tämäkin ottelu vielä kesken.

Kirjoittaja on PTT:n maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka /// Twitter: @skiikka

 

Koronavirus on oikeutetusti vallannut otsikot ja ihmisten huomion viime viikkoina. Kiinalle vitsaus on jo toinen lyhyellä aikavälillä. Yli vuoden päivät Kiina on paininut afrikkalaisen sikaruton (ASF) kanssa. Ja vaikka ASF:n suhteen näyttää jo valoisammalta, on tämäkin ottelu vielä kesken.

ASF:n vuoksi Kiinan sianlihan tuotanto laski viime vuonna yli kolmanneksen ja sianlihan hinta nousi ennätyskorkealle. Tämän vuoden lopussa sikojen määrän arvioidaan olevan vain puolet tautia edeltävästä tasosta.

Kiinan poikkeuksellinen tilanne näkyy sianlihan maailmanmarkkinoilla korkeana hintana ja globaalin kaupan kasvuna. Kiinan kysyntä nostaa maailman vientimäärät tänä vuonna ennätyslukemiin ja monissa merkittävissä tuottajamaissa sianlihan tuotanto kasvaa.

Vaihtoehtoisten proteiinien tarve on antanut Kiinalle lisäpontta panostaa siipikarjanlihan tuotannon lisäämiseen. Viime vuonna broilerin tuotanto kasvoikin aiempaa vauhdikkaammin. Samalla maa on raottanut ovia myös siipikarjanlihan tuonnille. 

Sianlihan korkean hinnan ja heikon saatavuuden myötä, myös kulutus on muuttunut. Vaikka tuontimäärät ovat kasvaneet hurjasti, ei se ole riittänyt kattamaan kysyntää. Viimeisen vuoden aikana maailman suurin sianlihan kuluttajakansa on opetellut pikavauhtia muiden proteiinien käyttöä.

Vaikka toipumisen ASF kriisistä on arvioitu kestävän vuosikymmenen loppuun, kannattaa vääjäämätön kehitys pitää mielessä. Kiina on panostanut vahvasti tuotannon elvyttämiseen ja taudin kitkemiseen. Tuotannon uudistamista tuetaan erilaisin tuin ja maan saatavuutta sekä rakennuslupien myöntämistä pyritään helpottamaan. Viranomaisia on kannustettu joustamaan jopa ympäristösäädöksissä, jotka viime vuosina ovat rajoittaneet sikaloiden rakentamismahdollisuuksia.

ASF:n myötä sianlihan tuotanto keskittyy yhä enemmän isoihin, uudenaikaisiin yksiköihin. Pienten, alle 500 sian, yksiköiden määrä puolittuu. Tämän myötä sianlihan tuotannonohjauksessa ja bioturvallisuudessa päästään tasolle, joka ilman taudin puhkeamista olisi kestänyt huomattavasti pidempään.

Vaikka Kiinaa koetellaan nyt erilaisten vitsausten, tai paremminkin virusten, haastamana, ainakin jälkipeleissä ASF näyttää hyödylliseltä. Kiinan tavoite omavaraisuuden ja elintarviketurvallisuuden suhteen toteutuu nopeutetulla aikataululla. Koronan vaikutukset ovat vielä arvoitus ja riippuvat sen laajuudesta ja kestosta. Vaikutukset näyttävät kuitenkin kohdistuvan tällä kertaa enemmän siipikarjasektorille.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.3.2020