- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen / Twitter: MarkusLahtinen2
Koronakriisin seurauksena Suomen julkinen talous on velkaantunut voimakkaasti. Erityisesti valtion budjetin alijäämä on kasvanut, koska valtio on ottanut iskua vastaan myös kuntien puolesta. Valtiovarainministeriö arvioi budjetin alijäämäksi tänä vuonna noin 19,7 miljardia euroa. Tästä vajaa 10 miljardia koostuu koronatilanteen vuoksi päätetyistä kertaluontoisista määrärahanlisäyksistä. Nämä kertaluontoiset menonlisäykset jakautuvat karkeasti puoliksi koronan hoidosta suoraan seuraaviin ja elvytysmielessä tehtyihin menonlisäyksiin. Toki pitää huomata, että myös suoraan koronan hoitoon osoitetut määrärahat elvyttävät taloutta. Loput alijäämästä on seurausta ns. automaattisista vakauttajista eli korkeammista työttömyysturvamenoista ja pienemmistä verotuloista sekä jo ennen koronakriisiä arvioidusta alijäämästä. Uusia pysyviä menonlisäyksiä koronavuoden alijäämään ei kuitenkaan juurikaan sisälly.
Vuoden 2021 alijäämäksi valtiovarainministeriö arvioi 11,7, miljardia euroa. Voimakkaasti elvyttävä finanssipolitiikka on hyvin perusteltua tilanteessa, jossa taloutta on kohdannut vakava takaisku. Koronakriisin huolellinen hoito on parasta talouspolitiikkaa. Lisäksi tukemalla vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja työttömäksi jääneitä ihmisiä autetaan Suomen talouden toipumista kriisistä.
Terveyskriisin jälkeen pitää kuitenkin palata talouspolitiikan uskottavuuden kannalta olennaisen tärkeään menokuriin. Ilman menorajoitetta budjettivarojen käytöstä tulee helposti tuhlailevaa ja tehotonta. Tämän vuoksi on tärkeää, että valtion menojen osalta siirrytään kehysmenettelyyn ensi vuoden määrärahojen osalta. Koska koronakriisin hoitoon liittyy vaikeasti ennakoitavia määrärahatarpeita, on vuonna 2021 kuitenkin käytössä koronavirustilanteeseen liittyviä poikkeuksia kehyssäännöstä. Koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset, kuten rokotukset ja testaaminen, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina. Tämän lisäksi on osoitettu ylimääräinen 500 miljoonaa euroa käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin.
Mikäli koronarokotteet osoittautuvat turvallisiksi ja tehokkaiksi, terveyskriisi ja sen seurauksena myös talouskriisi helpottavat ensi vuoden syksyllä. Tässä tapauksessa finanssipolitiikkaa voidaan päätösperäisestikin kiristää jo vuonna 2022. Vielä on kuitenkin liian aikaista lukita tarkkoja tavoitteita alijäämän pienenemiselle tämän vaalikauden osalta, koska viruksen nujertamiseen ja siitä seuraavaan talouskasvuun liittyy vielä liian paljon epävarmuutta. Elvytys ei voi kuitenkaan olla ikuista, ja on aivan yhtä tärkeätä ajaa elvytys oikea-aikaisesti alas tilanteen normalisoituessa kuin oli aloittaa massiivinen elvytys kriisin koittaessa.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.12.2020
