Uusi vuosi, ei kujeita

Viime vuoden lähestyessä loppuaan alkoi some ja muu media täyttyä helpotuksesta raskaan vuoden päättymisestä ja esiin nousi toivo paremmasta seuraavasta vuodesta. Aloin myös itse naiivisti kuvitella, että 1.1.2021 herään täysin uuteen maailmaan – virkeänä, energisenä ja ilman huolta koronasta. Mutta eihän se niin mennyt, ei mikään ollut yhdessä yössä muuttunut. Edelleen on pimeää, energiavarannot vähissä ja tilanne koronan suhteen epävarma.

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti Veera Holappa /// Twitter: @VeeraHolappa

Viime vuoden lähestyessä loppuaan alkoi some ja muu media täyttyä helpotuksesta raskaan vuoden päättymisestä ja esiin nousi toivo paremmasta seuraavasta vuodesta. Aloin myös itse naiivisti kuvitella, että 1.1.2021 herään täysin uuteen maailmaan – virkeänä, energisenä ja ilman huolta koronasta. Mutta eihän se niin mennyt, ei mikään ollut yhdessä yössä muuttunut. Edelleen on pimeää, energiavarannot vähissä ja tilanne koronan suhteen epävarma.

Minua ja varmasti monia muita nämä poikkeusolot alkavat toden teolla ärsyttää. Itse koen kamppailevani optimismin ja pessimismin välimaastossa etsien realismia. Toistaiseksi se tuntuu löytyvän piirun verran lähempää pessimismiä kuin optimismia. Mielessä vain pyörii: Loppuuko tämä koskaan ja millaisen varjon korona jättää ihmisten arkeen ja Suomen talouteen?

Korona onkin ollut todellinen koetinkivi monille ihmisille ja perheille sekä yrityksille. Lisäksi näin ekonomistina erityisesti mietityttää Suomen talouden toipuminen. Vastahan me pääsimme kuiville edellisestä vuosikymmenen kestäneestä heikon kasvun ajasta. Vaikka rajoitteista päästään eroon, tulee koronashokistakin toipuminen viemään aikaa. Toivottavasti ei kuitenkaan kymmentä vuotta.

Tällä hetkellä kasvun palautumiselle on nähtävissä riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Riskeinä voidaan pitää muun muassa ongelmia rokotteen saatavuudessa ja jakamisessa. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden tila huolestuttaa. Elvytyspaketit ovat antaneet tekohengitystä yrityksille, mutta todennäköisesti konkurssit tulevat lisääntymään. Lisäksi kasvuun lähtenyt pitkäaikaistyöttömyys voi nousta esteeksi työllisyyden kasvulle.

Toisaalta positiivista on se, että rokote saatiin markkinoille aiemmin kuin odotettiin, mikä mahdollistaa vähitellen ihmisten vapaamman liikkumisen. Käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet enemmän kuin kulutus, joten kotitalouksille on kertynyt rahaa sukanvarteen. Liikkuvuuden lisääntyminen mahdollistaakin suuremman kulutuksen, mikä mahdollisesti antaa merkittävän sysäyksen talouskasvulle. Kulutuksen ja liikkumisen lisääntyminen kasvattaa toivottavasti myös yritysten investointi-innokkuutta.

Toivotaan, että nämä positiiviset odotukset toteutuvat, mutta muutos parempaan ei tosiaan tapahdu yhdessä yössä, vaan vähitellen. En halua vajota pessimismiin, vaan uskoa parempaan tulevaisuuteen. Koitetaan vielä jaksaa, eiköhän pahin ole jo takanapäin.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja toivotaan, että viime vuosi tarjosi kujeita tämänkin vuoden edestä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 11.1.2021