- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on PTT:n maatalousekonomisti Juuso Aalto-Setälä
Maitotuotteiden kysyntä on murroksessa. Nestemäisen maidon kulutus on pienentynyt jo pidemmän aikaa. Katseet kasvun hakemiseen siirtyvät osittain muihin tuotteisiin kuten korvaaviin kasvipohjaisiin tuotteisiin ja jauheisiin.
Tämän vuoden alussa usea osuusmeijeri siirtyi sopimustuotantoon, jossa maidontuotantomäärät ovat ennalta sovittuja. Tämä voi johtaa tuotannon laskuun. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla se onkin laskenut noin kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta taustatekijöitä voi olla monia.
Sopimustuotannon kerrotaan lisäävän ennakoitavuutta sovittamalla tuotantokapasiteetti markkinoiden kysyntään. Sillä myös varmistetaan jauhevalmistuskapasiteetin riittävyys. Maitosektori näkee lisäarvojauheissa kasvun mahdollisuuksia, ja sopimustuotannolla ollaan valmiimpia vastaamaan viennin kasvuun.
Sopimustuotantomalli voi joillakin herättää ajatuksia, voiko sillä olla vaikutusta maitotilojen investointihalukkuuteen ja sen myötä rakennekehitykseen. Toisaalta voivathan sopimukset elää tilan kehityksen mukaan. Vaikutus nähtäneen vasta ajan kuluessa.
Maailmanlaajuinen pandemia on haastanut koko elintarvikesektorin, mutta maitomarkkinat ovat osoittaneet sinnikkyytensä kriisissä. Koronasta huolimatta ala porskuttaa. Pandemian alussa kulutus siirtyi koteihin, mikä lisäsi vähittäiskaupan myyntiä ja ruoan verkkokaupan kasvua paikaten ravintolapuolen menetyksiä.
Tänä vuonna ruoan globaaliin kulutukseen odotetaan kasvua ruokapalvelujen auettua ja matkailun lisäännyttyä. Talouden elpyessä maitomarkkinoiden vientinäkymät paranevat. Pientä epävarmuuden tunnetta on kuitenkin uusien tautivarianttien ja rokotustahdin vuoksi.
Maitotuotteiden vienti Suomesta on vahvaa ja se kasvoi viime vuonna. Erityisesti maitojauheen viennin arvossa oli hyvää kasvua, johtuen kysynnän ja siten vientihintojen noususta. Edeltävään vuoteen verraten merkittävin vientikysynnän kasvu oli Kiinassa. Kysyntälähtöinen vienti on usein kannattavaa.
Maitojauheen viennin kasvuluvut kertovat tuotteen hyvästä asemasta vientimarkkinoilla. Koronan aiheuttama epävarmuus toimintaympäristössä ja globaaleilla markkinoilla jatkuu, mutta valoa loistaa tunnelin päässä. Pääosin Kiinasta tulevan meijerituotteiden kysynnän pitäisi tukea EU:n vientiä ja siten hintojen kehitystä. On siis ihan perusteltua, että tuotanto ottaa askeleen kohti kysyntälähtöisyyttä.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.8.2021
