- Tiedotteet
- Asuminen
- Kansantalous
- Metsä
Suomessa toimi vuoden 2021 alussa 57 asuntorahastoa, 18 tonttirahastoa ja 14 metsärahastoa, joiden varojen kokonaismäärä on yhteensä noin kahdeksan miljardia euroa. Tiedot selviävät Pellervon taloustutkimus PTT:n raportista, jossa on tarkasteltu näiden rahastojen toimintaa. Tilastotiedon puutteet vaikeuttavat rahastojen markkinavaikutusten arviointia, mutta esimerkiksi metsärahastoilla on selkeitä alueellisia vaikutuksia metsämaan kysyntään Pohjois-Suomessa.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on tehty kattavaa julkista yhteenvetoa asunto-, tontti- ja metsärahastoista ja hahmoteltu niiden markkina- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia”, kertoo PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen.
Julkisuudessa ei aiemmin esimerkiksi ole ollut tietoa rahastojen lukumäärästä tai pääomien määrästä eri rahastotyypeissä. Lisäksi raporttiin on koottu tilastot siitä, mikä on metsärahastojen osuus metsätilakaupoista alueellisesti. Tiedot on koottu Suomen Pankista, Finanssivalvonnasta, Metsäkeskukselta ja Maanmittauslaitokselta. Tilastotietoja täydennettiin rahastoyhtiö- ja asiantuntijahaastatteluilla, joilla kartoitettiin muun muassa rahastojen sijoitusstrategioita ja näkemyksiä markkinavaikutuksista.
Tutkimuksen mukaan sijoitukset asunto-, tontti- ja metsärahastoihin ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti muun muassa matalan korkotason takia. Vuoden 2020 lopussa asuntorahastojen yhteenlaskettu koko (1) oli reilut kuusi miljardia, tonttirahastojen hieman yli 0,9 miljardia ja metsärahastojen reilut 0,8 miljardia. Viidessä vuodessa asunto- ja metsärahastojen koko kaksinkertaistui, tonttirahastojen kuusinkertaistui.
Suomessa oli vuoden 2021 alussa 57 asuntorahastoa, 18 tonttirahastoa ja 14 metsärahastoa.
Metsärahastojen alueellisista vaikutuksista saatavilla eniten tietoa
Kiinteistörahastojen markkina- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on puhuttu viime vuosina paljon, mutta tarkkojen vaikutusten selvittäminen on vaikeaa puutteellisten tilastojen vuoksi. Asunto- ja tonttirahastot toimivat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, mutta tarkkaa tilastotietoa niiden omistuksista ei ole. Sen vuoksi niiden toiminnan itsenäisiä vaikutuksia on vaikea erottaa muista tekijöistä.
”Rahastojen vaikutus asuntojen hintoihin ja vuokriin on tuskin kovin suuri. Todennäköisesti rahastot ovat nostaneet asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa, mikä sinällään voisi kohottaa hintoja. Mutta on huomattava, että tämä sijoittajakysyntä on ollut seurausta sellaisista ilmiöistä kuin kaupungistuminen ja vuokra-asumisen suosion kasvu. Asuntomarkkinoiden viimeaikaista kehitystä ei voi siis selittää sillä, että mukaan on tullut rahastoja”, kertoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Tarkempi käsitys saadaan metsärahastoista, koska niiden tekemistä metsätilakaupoista on saatavissa tilastot. Metsärahastot omistavat vajaa prosentin Suomen metsätalousmaasta, mutta niiden osuus metsätilakaupoista oli vuoden 2021 tammi-lokakuussa koko maassa yli viidenneksen ja pinta-alasta ja kauppasummasta lähes kaksi viidennestä.
Metsärahastojen omistukset ovat keskittyneet selvästi Pohjois-Suomeen. Niiden omistamasta pinta-alasta yli 70 prosenttia sijaitsee Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Rahastojen aktiivisuus ostajana on kasvanut voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Metsärahastot ovat lisänneet metsämaan kysyntää, mikä on todennäköisesti kohottanut hintoja etenkin pohjoisessa. Epävarmuus vaikutuksista on silti suurta, koska kysyntää ovat rahastojen ohella lisänneet muut tekijät, kuten metsäteollisuuden uudet investoinnit.
”Osa sijoituksista olisi voitu tehdä metsiin ilman rahastojakin, mutta rahastot mahdollistavat metsäsijoitukset pienillä summilla ja ilman käytännön metsänhoitotyötä”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Olli Korhonen.
Jotta rahastojen markkinavaikutuksia olisi mahdollista selvittää tarkemmin, olisi tärkeää, että asunto- ja tonttirahastojen toiminnasta kerättäisiin vastaavia tilastoja kuin metsärahastojen metsätilakaupoista.
Korkojen nousu vähentää kiinnostusta rahastoihin
Ensimmäiset asuntorahastot ja tonttirahastot olivat olemassa jo korkeamman korkotason aikaan, mutta suurin osa tämänhetkisistä rahastoista on aloittanut toimintansa ajanjaksona, jossa pääoma etsii tuottoa vaihtoehtoisista sijoitusluokista matalan korkotason takia.
Korkotason nousu tulevaisuudessa vähentääkin todennäköisesti sijoittajien kiinnostusta asunto-, tontti- ja metsärahastoihin. Kiinteistösijoituksilla on silti jatkossakin hajautushyötyjä.
Koko tutkimus Rahastojen toiminta asunto-, tontti- ja metsämarkkinoilla, PTT raportteja 274 on julkaistu PTT:n sivuilla.
Tutkimushankkeen on rahoittanut Keskitien säätiö.
Lisätietoja:
Matti Valonen, PTT, 040 164 8151, matti.valonen(at)ptt.fi
1: Rahastojen yhteenlaskettua kokoa edustaa tutkimuksessa Finanssivalvonnan tilastoima rahaston varojen kokonaismäärän bruttoarvo (AUM, assets under management).
