- Blogit
- Kansantalous
- Metsä
- Ruoka
Sydämellisesti tervetuloa PTT:n 40-vuotisjuhlaseminaariin! Meille on tärkeää, että saamme viettää juhlaamme yhdessä teidän kanssanne.
Yhdistyksemme toiminnan tarkoitus on taloudesta käytävän keskustelun edistäminen ja taloutta koskevan päätöksenteon tukeminen. Toimintamuotojamme ovat soveltava taloustutkimus eri muodoissaan ja tutkimustietoon perustuva asiantuntijatyö. Tuotamme yleistajuisia sekä tieteellisiä julkaisuja, annamme lausuntoja, harjoittamme neuvontaa ja, kuten ilmeistä, järjestämme seminaareja.
PTT ei olisi onnistunut toimintansa tarkoituksen toteuttamisessa menneinä vuosikymmeninä ilman teidän myötävaikutustanne.
Avainasemassa ovat olleet (1) PTT:n nykyinen ja entinen henkilökunta, joiden osaamisten ja kyvykkyyksien pohjalta yhteisömme on saavuttanut nykyisen asemansa,
(2) osaavat tutkimuskumppanit, kuten yliopistot, sektoritutkimuslaitokset ja muut asiantuntijayhteisöt, joiden kanssa olemme yhdessä tuottaneet uutta ja olennaista tietoa,
(3) erilaiset mediat, kuten sanomalehdet, radio ja TV, joiden avulla asiantuntemuksemme on levinnyt laajalle yhteiskuntaan,
(4) tutkimustemme rahoittajat, kuten säätiöt, ministeriöt, kaupungit, järjestöt ja yritykset, jotka ovat tuellaan mahdollistaneet työskentelymme ja osoittaneet pitävänsä työtämme arvokkaana,
(5) Keskitien tukisäätiö pitkäjänteisenä lahjoittajana ja Opetus- ja kulttuuriministeriö yleisavustuksen myöntäjänä, jotka ovat tuellaan kannustaneet meitä työssämme yhteiskunnan tasapainoisen kehityksen hyväksi,
(6) jäsenet, joista mainittakoon perustajajäsenet Osuustoimintakeskus Pellervo ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto, joita ilman Pellervon taloustutkimus PTT:tä ei olisi rekisteröitynä yhdistyksenä olemassa. Jäsenistön tuki on elintärkeää PTT:n kasvun ja kehityksen mahdollistajana,
(7) PTT:n hallitus, joka päätöksillään ja linjauksillaan mahdollistaa korkeiden päämäärien tavoittelemisen – tutkimuseettisesti kestävälle perustalle rakentuvan vaikuttavuuden, yhteisöllisyydelle perustuvan uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä hyvälle hallinnolle perustuvan ryhdikkyyden.
(8) ja tietysti tuottamamme tiedon hyödyntäjät, kuten eduskunnan valiokunnat, ministeriöiden ja järjestöjen asiantuntijat, kaupunkien virkahenkilökunta, yritysjohto, metsänomistajat, maataloustuottajat ja kansalaiset yleensä. Ilman teitä edellä mainittujen tahojen yhteinen ponnistelu olisi turhaa.
Haluankin kiittää teitä kaikkia – PTT:n henkilökuntaa, kumppaneita, rahoittajia, lahjoittajia, muita tukijoita, PTT:n jäseniä ja hallitusta sekä tiedon käyttäjiä tuesta, yhteistyöstä ja myös siitä, että olette haastaneet PTT:tä kehittymään kunkin ajan vaatimusten mukaan. Kiitos!
Ja tähän tilaisuuteen liittyen vielä erityinen kiitos teille, jotka anteliaasti käytitte seminaarikustussa tarjoamamme mahdollisuuden tehdä juhlavuoden hengessä lahjoitus PTT:n toimintamme tukemiseen.
Hyvä juhlayleisö! Käynnistimme juhlavuotemme Sokos Hotel Pasilassa järjestetyssä talousseminaarissa vuosi sitten. Tuolloin haimme yhdessä ratkaisuja aluetalouden kysymyksiin. Sitä edellisenä vuonna kokoonnuimme OP Osuuskunnan tiloihin Teollisuuskadulle pohtimaan biotalouden tulevaisuutta. Tämä juhlaseminaari on siis järjestyksessään kolmas vuotuinen talousseminaari, jonka PTT sidosryhmilleen järjestää.
Iltapäivän aiheena on tutkimustiedon ja politiikan välinen suhde. Päätimme aiheesta keväällä ja olen tänään sitä mieltä, että emme olisi voineet valita juhlaseminaariimme ajankohtaisempaa ja herkullisempaa aihetta. Meillä on myös erinomainen joukko asiantuntijoita alustamassa tästä aiheesta.
Päivän aloittavat ja lopettavat entiset toimitusjohtajakollegani Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Ennen siirtymistään työelämäprofessoreiksi Vesa Vihriälä ja Seija Ilmakunnas edistivät kanssani taloustutkimuslaitosten yhteistyötä monin eri tavoin. Kiitos teille tästä! Ja muistettakoon toki, että Vesa Vihriälä toimi pitkään myös PTT:n toimitusjohtajana. Eli kiitos Vesa myös päivänsankarin hyväksi tekemästäsi työstä!
Mielenkiintoisen antinsa ohjelmaan tuovat myös Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki, Helsingin yliopiston professori Uskali Mäki sekä PTT:n kansantalouden tutkimustoimintaa johtava dosentti Olli-Pekka Ruuskanen.
Päivän juontajamme, PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen esittelee puhujamme tarkemmin. Jokainen heistä valottaa kiehtovalla tavalla tutkimuksen ja politiikan välistä suhdetta. Odotan puheenvuoroja suurella mielenkiinnolla. Ja kiitän kaikkia puhujia siitä, että saamme tänään nauttia asiantuntemuksestanne.
Hyvät juhlavieraat! Ennen kuin päästän seminaarimme juontajan ja varsinaiset puhujat ääneen, alustan päivän teemaa itse.
Lähtökohtana on se, että PTT:n toimintaympäristö on merkittävän murroksen keskellä. Niin tutkimustoiminta kuin politiikka ovat muutoksessa. Tätä ajaa informaatio- ja viestintäteknologian kehittyminen – muotisanalla ilmaistuna digitalisaatio. Se vaikuttaa kaikkien sidosryhmien elämään, eikä vähiten tutkimuksen ja politiikan rajapinnalla toimivan median rooliin ja toimintamalleihin.
Digitalisaatio haastaa meidät kaikki ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla. Toisaalta muutos herättää myös kysymään, mistä meidän ei kannata tai tule luopua. Yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyykin tai niitä usein seuraa ainakin joiltain osin myös paluu johonkin perinteiseen ja aiemmin arvokkaaksi koettuun.
Tulkitsen toimintaympäristön muutosta siten, että demokraattisen järjestelmän kannalta tärkeät instituutiot ovat löytämässä itsensä uudelleen – kenties vastareaktiona totuuden jälkeisen ajan toimintamalleihin. Samoin vaikuttaa ajattelevan myös 130-vuotiaan Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi, joka hiljattain kuvasi median itsetutkiskelua eräässä puheenvuorossaan.
Tiedon tuottamisen ja välittämisen kannalta olennaiset instituutiot siis kirkastavat erikoistuneita roolejaan ja tehtäviään uudistuneessa toimintaympäristössä. Tämä voi parhaimmillaan tarkoittaa sitä, että totuuden etsinnästä tulee jälleen tärkeää yhä laajemmille joukoille yhteiskunnallisia toimijoita. Ja tällöin yhä useammat pysähtyvät ja hiljentyvät tieteen ja demokratian perinteisten arvojen äärelle.
Tieteessä näitä perinteisiä arvoja ovat esimerkiksi tutkimustulosten keskeisyys ja kriittisyys koskien niin tutkimustuloksia kuin tutkijan roolia niiden tuottajana. Demokratiassa tärkeää on perinteisesti ollut esimerkiksi merkityksellinen avoin vuoropuhelu, joka perustuu olennaiselle, puolueettomalle ja tasapuoliselle tiedolle.
Suomessa toimivat tutkimusorganisaatiot ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että ne eivät välttämättä koskaan kadottaneet itseään. Toisaalta niiden asemaa ei kenties koskaan aidosti kyseenalaistettu. Uunituore tiedebarometri nimittäin kertoo, että suomalaiset edelleen luottavat tieteeseen.
Joka tapauksessa jonkinlainen renessanssi vaikuttaa olevan käsillä. Tasavallan Presidentti antoi hiljattain tiedon tuottajille ja välittäjille ison tunnustuksen Linnanjuhlien teeman ”tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu” muodossa. Teema korostaa avointa vuoropuhelua ja tutkimustiedon merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Ylimmän valtiojohdon tunnustus ja avaus on siinä mielessä tervetullut, että Suomessa on oltu huolissaan tieteen ja tutkimuksen arvostuksen laskusta. Tämä on kenties liittynyt sosiaalisen median toimintamalleihin. Ärhäkkyys, jääräpäisyys ja sensaatiohakuisuus ovat olleet viime vuosina helpompi tie huomion keskipisteeseen kuin tutkijoille tyypillinen varovaisuus ja asioiden käsittelyn tasapainoisuus. Huoli lienee noussut myös edellisten pääministeriemme yliopistoja ja tiedettä koskevista lausunnoista. Helsingin yliopiston professori Jukka Kekkosen mukaan nämä heijastivat ”vakavaa demokraattisen ja poliittisen järjestelmän arvojen vastaista ajattelua”, johon kuuluu tieteen ja rationaalisen ajattelutavan hylkääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Maamme poliittisen johdon lausunnoilla on toki merkitystä tutkijoiden työssään kokeman merkityksellisyyden kannalta. Lausuntoja merkittävämpiä ovat kuitenkin olleet ne poliittiset päätökset, jotka ovat osaltaan kääntäneet yhteiskuntamme tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset laskuun. Suhteessa bruttokansantuotteeseen lasku on jatkunut jo pitkään, eikä merkittäviä korjausliikkeitä ole tehty. Raha ei ole tutkijoiden työn keskeinen motivaattori. Se kuitenkin puhuu omaa kieltään siitä, missä määrin yhteiskunta arvostaa tutkimusta.
Kyse ei tietenkään ole vain symboliikasta. Kansainvälinen tutkimus on hyvin laajasti osoittanut sen, että tutkimukseen kannattaa investoida. Erityisen tärkeää tämä on maassa, jonka talouden tulevaisuus on valtaosaltaan aineeton ja jolle aineettomuus tarjoaa suuria mahdollisuuksia.
Toisaalta tutkimus itsessään ei ratkaise mitään, vaan olennaista on se, kuinka tutkittua tietoa hyödynnetään. Demokratian toiminnan ja päätösten laadun kannalta olisikin tärkeää, että valtaosa poliitikoista tutustuisi ensin käsiteltävää asiaa koskevaan tutkimukseen ja muodostaisi kantansa vasta tämän jälkeen. Sitran selvitysten mukaan yleisempi toimintatapa on ainakin toistaiseksi ollut päinvastainen. Eli ensin muodostetaan kanta ja sitten etsitään tätä tukevaa tutkimustietoa.
Tuoreen tiedebarometrin tulosten valossa motivoisin poliitikkoja ja heidän avustajiaan perustamaan kantansa luotettavaan tutkimustietoon ja tuomaan tämän myös esiin. Äänestäjät nimittäin pitävät tätä yleisesti arvossa ja he ovat itse suuresti kiinnostuneita erityisesti yhteiskunnallisia asioita koskevasta tutkimuksesta. Toisaalta olisi järkevää, että yhteiskunnan panostukset tutkimukseen käytettäisiin maksimaalisesti hyväksi. Tutkitun tiedon käyttämättä jättäminen on resurssien tuhlausta.
Hyvä juhlayleisö! Myös – ja jopa erityisesti – taloustutkimus on tärkeää. Se auttaa yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntia ratkomaan elämämme ja sen jatkuvuuden kannalta olennaisia ongelmia. Taloustutkimus painiskelee juuri sen kysymyksen äärellä, joka on meille kaikille keskeinen väestön kasvaessa ja maapallon resurssien ehtyessä.
Tämä kysymys kuuluu: kuinka hyödynnämme rajalliset resurssimme siten, että niiden ihmiskunnalle tuottama hyöty olisi mahdollisimman suuri?
Pohtiessamme taloustutkimuksen roolia yhteiskunnassa on tärkeää huomata, että talouteen liittyvät valinnat ovat suuria ja ne halkovat ihmiselämän kaikkia osa-alueita. Vastaukset kysymyksiin (1) mitä tuotamme, (2) kuinka tuotamme ja (3) keitä varten tuotamme kytkeytyvät nimittäin paitsi ihmisten aineellisiin tarpeisiin myös minäkäsityksiin, sosiaalisiin identiteetteihin, vakiintuneisiin tapoihin ja valtasuhteisiin.
Siksi valintoihin liittyy paljon tunnetta ja siksi ihmiset myös järjestäytyvät päämääriensä ja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tämä puolestaan tekee taloudesta tutkimuksen, politiikan ja näiden välisen suhteen kannalta mielenkiintoisen aiheen.
Taloustutkimuksen tärkeyden ymmärsivät myös PTT:n taustayhteisöt, jotka perustivat Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen 17. huhtikuuta vuonna 1979. Kiitos heidän, PTT on jo neljä vuosikymmentä tarjonnut ainutlaatuisen vaihtoehdon talouden ajankohtaisten ilmiöiden tarkasteluun. PTT on perustamisensa yhteydessä käydyistä keskusteluista lähtien pyrkinyt tuottamaan tietoa, joka auttaa sidosryhmiä kehittämään taloutta ja yhteiskuntaa kestävästi. Eli tietoa, joka ottaa huomioon niin ympäristön kuin ihmisen ja talouden.
Ajankohtaisena esimerkkinä maatalouden kehittäminen siten, että ilmastopolitiikan tavoitteet saavutetaan turvaten samalla tuotantoeläinten ja tuottajien itsensä hyvinvointi sekä koko sektorin taloudellinen kestävyys.
Erityisen tärkeitä PTT:lle ovat kysymykset koskien alueiden hyvinvointia ja elinvoimaisuutta, yrittäjyyttä, omistajuutta ja rahoitusta eri muodoissaan. Näihin liittyy lukuisia ajankohtaisia tutkimusaiheita niin politiikan kuin elinkeinotoiminnan ja kotitalouksien näkökulmasta. Esimerkkeinä paikallisen sopimisen käytänteet, työvoiman monipaikkaisuus, akateeminen yrittäjyys, sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi sekä kuluttajakäyttäytyminen alustataloudessa.
Talouden eri osa-alueista PTT on keskittynyt teemoihin asuminen, metsä ja ruoka. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat esimerkiksi asunto-osuuskuntien toimintamallit, ikäihmisten asuminen, metsäbiotalouden säätyökalut, metsänomistajien käyttäytyminen, maatalouspolitiikan uudistus ja tuottajien välinen yhteistyö. Teemat asuminen, metsä ja ruoka toisaalta kytkeytyvät takaisin kansantalouden ja alueiden kehitykseen. Yhteys rakentuu esimerkiksi asuntorakentamisen, metsäteollisuusinvestointien ja elintarvikeviennin kautta.
Taloustutkimuslaitosten joukossa ainutlaatuiseksi PTT:n tekee sen osaamisportfolio, joka mahdollistaa edellä mainitun tasapainoisen tarkastelun. PTT:n tutkimus- ja ennustetoiminnassa yhdistyy neljän eri tutkimusryhmän osaaminen kansatalouden, toimiala- ja liiketalouden, maa- ja elintarviketalouden sekä metsä- ja ympäristötalouden osaamisalueilta. Taloustieteeseen yhdistyvä tieteiden kirjo on PTT:ssä laaja – sisältäen myös käyttäytymistieteet. Mainittu yhdistelmä on esillä tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen puheenvuorossa, joka käsittelee käyttäytymistaloustieteen merkitystä talouden kannalta olennaisen tiedon tuottamisessa.
PTT:lle erityistä on myös vahva panostus vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa. Nykyisin ei enää riitä, että tutkijat vetäytyvät kammioihinsa ja tulevat ulos tutkimuksen valmistuttua. Vaikuttavat tutkimushankkeet edellyttävät yhteistyötä hankkeessa tuotettavan tiedon tulevien käyttäjien kanssa – aina kysymyksen asettelusta johtopäätösten vetämiseen saakka. Tämä tukee tutkimusten relevanssia.
Vuorovaikutus tarjoaa toisaalta tutkijoille mahdollisuuden oppia ymmärtämään sitä todellisuutta, jossa tuotettua tietoa hyödynnetään. Se myös haastaa tutkijat kehittämään uusia taitoja, pohtimaan omaa asemaansa ja huolehtimaan tieteellisten hyveiden toteutumisesta. Sidosryhmille vuorovaikutus tarjoaa puolestaan mahdollisuuden ymmärtää tutkimusprosesseja ja luotettavan tiedon perusteita.
Hyvä juhlayleisö! Aikamme haasteet ovat isoja. Kukaan meistä ei ratkaise niitä yksin. Luonnon, ihmiskunnan ja talouden tulevaisuuden kannalta onkin olennaista, että kykenemme esittämään ja ratkomaan käänteentekeviä kysymyksiä yhdessä – toisiamme kunnioittaen ja toisiltamme oppien.
Minä ja me kaikki PTT-läiset olemme innoissamme mahdollisuudesta jatkaa tätä tärkeää työtä teidän kanssanne myös tulevien vuosikymmenten ajan.
Kiitos, että olette läsnä.
Nautitaan yhdessä hienosta iltapäivästä!
