- Blogit
- Ruoka
Riihikuivaa -kolumnin on kirjoittanut PTT:n maa-ja elintarviketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Hanna Karikallio /// Twitter: @Hkarikallio
Ekonomistin ja erityisesti talousennustajan tärkeimpiä tietolähteitä ovat tilastot. Ekonomistin olisi hyvä kuitenkin muistaa itse ja muistuttaa myös muita, että tilastotieto ei välttämättä ole kiveen hakattu totuus tarkastelun kohteena oleva asian tilasta. Erityisesti tämä pätee viimeisimpiin tilastotietoihin, jotka ovat usein ennakkotietoja. Kaikilla tilastoilla on myös omat rajoitteensa. Syy voi olla aineistossa, otoksen pienuudessa, laskentamenetelmässä tai inhimillisessä virheessä. Tilastonkäyttäjällä on hyvä olla käsitys siitä, miten suuria ja minkälaisia virheitä tilastossa voi esiintyä. Virallisten tilastojen laatu varmistetaan laatukriteereillä.
Aineistojen täydentyessä ja tiedonkeruun parantuessa tilastotietoja revisioidaan eli tarkennetaan yleensä muutamia periodeja taaksepäin. Tällainen revisiointi tehtiin hiljattain myös maatalouden yrittäjätuloon, joka on keskeinen maatalouden taloudellisesta tilaa kuvaava tunnusluku ja jota myös PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennusteessa tarkasti seurataan. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan tyypillinen aineistojen tarkentumisesta johtuva pieni korjaus vaan todella huomattava muutos, joka ei todellakaan mene ennakkotietojen tarkentumisen piikkiin. Tämän seurauksena myös PTT:n ennusteiden antama kuva maatalouden yrittäjätulon tasosta ja kehityksestä vääristyy täysin.
Tilastoon tehdyt korjaukset nostivat maatalouden vuotuista yrittäjätuloa 200-350 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen. Esimerkiksi vuonna 2018 aikaisempi luku maatalouden yrittäjätulosta oli 521 milj. euroa. Korjattu luku on 829 milj. euroa – korotusta 60%. Tämä on ensinnäkin asia, jonka taustat täytyy selvittää perin pohjin. Kevään ennustetyön aloitus on kohta käsillä ja viimeistään ennusteen yhteydessä selitämme muutoksen taustat ja mahdolliset tekniset syyt. Toiseksi meidän täytyy tehdä uudet johtopäätökset maatalouden yrittäjätulon viime vuosien tasosta ja kehityksestä. Ilkikurisesti voisi myös todeta, että jos selvitysmies Karhiselle annettu tehtävä oli esittää keinoja maatalouden yrittäjätulon lisäämiseksi 500 milj. eurolla, niin tilastoviranomainen hoiti tästä jo ison osan!
Vaikka korjaus on merkittävä, se ei lopulta heilauta kuin vähän isoa kuvaa maatalouden tilasta. Vanhojen yrittäjätulolukujen antama kuva Suomen maatalouden taloudellisesta tilasta oli hyvinkin lohduton. Lukuja tarkastellessa heräsi usein kysymys, onko taloudellisessa mielessä maatalouden harjoittamisessa Suomessa mitään järkeä. Revisioidut luvut antavat tukea mielikuvalle, joka Suomen maatalouden tilasta on muuten alaa seuraamalla syntynyt: monet maatilat ovat vakavassa kannattavuuskriisissä, mutta toisaalta kannattavuusongelmat eivät koske kaikkia. Korjattujen lukujen valossa myös maatalouden hyvä investointitaso aiheuttaa vähemmän kummastusta. Ennen kaikkea tilastokorjaus vahvistaa mielikuvaa siitä, että maatalous on Suomessa ala, jossa on mahdollista menestyä myös taloudellisesti.
Vaikka kyseisenlaiset tilastomuutokset ovat käsittämättömiä ja aiheuttavat epäluottamusta tilastoviranomaisia kohtaan, niin kuitenkin lopulta kaikkien etu on, että tarvittaessa tilastot korjataan mahdollisimman tarkoiksi ja totuudenmukaisiksi.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.2.2020
