- Tiedotteet
- Asuminen
- Kansantalous
Saksalainen taloustieteilijä Jens Südekum Suomen aluetaloudesta:
Antakaa kaupungistumisen tapahtua –
investoikaa koulutukseen sekä
digi-infraan syrjäseuduilla
Digitalisaatio ja globalisaatio hyödyttävät Suomen kaltaista maata kokonaisuutena, mutta aluetasolla syntyy voittajia ja häviäjiä. Näin arvioi saksalaisekonomisti ja taloustieteilijä Jens Südekum keskiviikkona Pellervon taloustutkimus PTT:n aluetalousseminaarissa Helsingissä. Südekum tukisi syrjäseutuja panostuksilla koulutukseen ja digitaaliseen infraan. Robottiveroja tai perustuloa hän ei kannata.
”Pääajatus on, että ei tulisi erillisin toimin yrittää pitää alueilla sellaista taloudellista toimintaa, joka muutoin siirtyisi isoihin kaupunkeihin. Antaa kasautumisen tapahtua – mutta samaan aikaan on etsittävä keinoja kasvattaa ja löytää uutta tuottavuutta alueilla, jotka uhkaavat jäädä jälkeen”, Südekum summaa ehdotuksensa Suomelle.
Südekum investoisi erityisesti koulutukseen ja digitaaliseen infrastruktuuriin syrjäseuduilla ja niillä alueilla, jotka ovat kärsineet talouden murroksesta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut voisivat toimia tiedon levittämisen ja kouluttamisen keskuksina. Tieto ja osaaminen pitää saada leviämään kaikkialle ja uudet teknologiat ottaa laajasti käyttöön.
”Tutkimuksen mukaan Saksassa perussääntö on ollut, että robotisaatio ja uudet teknologiat eivät ole aiheuttaneet vahinkoa taloudelle tai työllisyydelle niillä alueilla, joilla ne on otettu käyttöön. Sen sijaan vahinkoa on tapahtunut niillä seuduilla, joilla näin ei ole toimittu.”
Omistajuuden jakaminen on robottiveroja parempi ajatus
Uhkakuvat digitalisaation ja robotisaation aiheuttamasta massatyöttömyydestä tai ”työn lopusta” ovat Jens Südekumin mukaan todennäköisesti jälleen väärässä. Tämän vuoksi hän pitää robottiveroja tai universaalia perustuloa huonoina keinoina vastata digitalisaation tai globalisaation haasteisiin.
”Robottiverojen taustalla vaikuttaa ajatus, että teknologista kehitystä pitäisi hidastaa, koska sillä on ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Tämä on luddiittien logiikkaa. Perustulo taas useimmiten – vaikka ei aina – lähtee ajatuksesta, että ihmisille ei kuitenkaan kohta ole enää töitä tarjolla. Koska diagnoosi on väärä, resepti lienee myös.”
”Mielestäni meidän tulisi ennemmin edistää kuin hidastaa tuottavuuden kasvua ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Samalla hyötyjä pitäisi levittää suuremmalle joukolle. Tähän on robottiveroa tai perustuloa parempia välineitä, kuten voittojen ja omistajuuden laajempi jakaminen mm. työntekijöiden osakeoptioilla”, Südekum sanoo.
Digitalisaatio ei hajauttanutkaan asumista
Südekumin lisäksi keskiviikon seminaarissa kuultiin neljä muuta esitystä käynnissä olevista aluetalouteen liittyvistä tutkimushankkeista. PTT:n ennustepäällikön Janne Huovarin esitys käsitteli meneillään olevaa tutkimusta työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta Suomessa. Huovarin mukaan digitalisaatio on edistänyt työpaikkojen keskittymistä, vaikka toisin luultiin.
”Etätyön uskotaan mahdollistavan hajautuneen asumisen, mutta näin ei näytä toistaiseksi käyneen”, Huovari sanoo.
Suuri muutos on tapahtunut siinä, että keskusten ulkopuolisilla työmarkkinoilla käy yhä enemmän työvoimaa ulkopuolelta. Eli ihmiset muuttavat keskuksiin ja käyvät yhä enemmän muualla töissä.
PTT:n ekonomisti Veera Holappa pohti esityksessään, millaisia vaikutuksia Kiinan-tuonnin kasvulla on ollut Suomen teollisuuden alueellisiin työmarkkinoihin. Holapan mukaan työmarkkinoiden ja teollisuuden muutos jatkuu edelleen. Jotta muutokseen voitaisiin reagoida tehokkaasti, täytyy työmarkkinoiden joustoja lisätä.
Liiketaloustutkija Raija Heimonen PTT:stä kertoi tutkimushankkeesta, jossa selvitetään paikallisen sopimisen sujumista teknologiateollisuuden yrityksissä. Heimosen mukaan pisimmällä paikallisen sopimisen taidoissa ovat yritykset, joilla on runsaasti kokemusta eri suhdannevaiheista ja jopa eloonjäämiskamppailusta.
”Paikkakunnan pienellä koolla tai kaukaisella sijainnilla pääkaupunkiseudusta ei näyttäisi olevan suurempaa merkitystä paikallisen sopimisen taitoihin”, Heimonen sanoo.
THL:n ja Merit Economicsin tutkija Juha Honkatukia esitteli, miten tuotantorakenteen muutos näkyy alueilla, ja millaisia ovat aluetalouden kasvun ajurit. Honkatukian mukaan alueellisen keskittymisen arvioidaan jatkuvan tulevaisuudessa. Se mahdollistaa nopean talouskasvun varsinkin Etelä-Suomen ja Pohjanmaan kasvukeskuksissa, mutta muuttotappioalueiden kasvuedellytykset ovat heikkenemässä. Väestön vanheneminen puolestaan koskettaa kaikkia maakuntia.
PTT:n aluetalousseminaari järjestettiin 28.11. Helsingin Pasilassa. Seminaariesitykset ovat luettavissa kokonaisuudessaan oheisista linkeistä:
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä, 040 358 0222, kimmo.makila@ptt.fi
