Talouden taantuma nakertaa metsäteollisuuden vientiä – energia on Suomelle kilpailuetu

Talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen heikentävät Suomen metsäteollisuuden näkymiä tänä ja ensi vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Korkeat energian hinnat parantavat Suomen kemiallisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa. Sahoilla koronan tuoma korkeasuhdanne väistyy, ja vientihinnat laskevat rajusti. Myös rakentamisen väheneminen laskee sahatuotteiden kysyntää.

”Alkuvuoden vahvan kehityksen ansiosta metsäteollisuuden päätuotteiden vuotuiset vientihinnat nousevat tänä vuonna voimakkaasti, sahatavaraa lukuun ottamatta. Ensi vuonna vientihinnat laskevat kysynnän mukana. Korkeat tuotantokustannukset kuitenkin rajoittavat pudotusta”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.

Metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo nousee tänä vuonna neljä prosenttia. Ensi vuonna viennin arvo putoaa reilut kymmenen prosenttia eritoten sahatavaran vetämänä.

Ennuste lähtee oletuksesta, että suhteet Venäjän kanssa pysyvät poikki, ja energian hinta pysyy talven ajan korkeana ja laskee ensi keväänä.

Sähkön hinta jopa etu Suomen kemialliselle metsäteollisuudelle

Suomalainen metsäteollisuus sekä hyötyy että kärsii kalliista energiasta. Metsäteollisuus kuluttaa runsaasti sähköä, mutta samalla tuottaa sähköä ja lämpöä tuotantoprosessiensa ohessa. Yhtiöt käyttävät osan tuottamastaan sähköstä ja lämmöstä itse ja myyvät osan valtakunnan sähköverkkoon ja paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Lisäksi metsäteollisuuskonsernit UPM, Stora Enso ja Metsä Group omistavat suoraan tai epäsuoraan osuuksia ydin- ja vesivoimaloista.

”Nämä ovat merkittäviä kilpailuetuja nykyisillä sähkön hinnoilla ja odotettavissa olevien hintapiikkien aikana. On todennäköistä, että etenkin Keski-Euroopassa tehtaita seisotetaan loppuvuoden aikana tuotannon kannattamattomuuden sekä energian heikon saatavuuden vuoksi. Energiasta onkin tullut kilpailuetu Suomen kemialliselle metsäteollisuudelle”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Paperien ja kartongin kysyntä hiipuu talveen

Tämän vuoden alkupuoliskolla papereilla oli Euroopassa hyvä kysyntä, mutta kehitys heikkenee loppuvuoden aikana, kun kotitalouksien ostovoima laskee ja yksityinen kulutus vähenee. Suomen paperin tuotanto ja vienti vähenivät 2022 alkupuoliskolla selvästi UPM:n tehtaiden työnseisauksen sekä Veitsiluodon paperitehtaan sulkeutumisen takia, ja vuosivienti jääkin selvästi viime vuotta alhaisemmaksi. Tuotantoseisokit Keski-Euroopassa sekä kilpailuetu energiassa kuitenkin tukevat suomalaisen paperin vientiä.

Papereiden markkinahinnat olivat 2022 alkupuoliskolla historiallisen korkealla. Kysynnän taittuessa hinnat lähtevät laskuun, vaikka merkittävää laskua ei energian korkean hinnan takia nähdä. Myös kartongeissa kysyntä hiipuu, kun kuluttajat varautuvat epävarmuuteen ja korkeaan inflaatioon. Pidemmällä aikavälillä kartonkien kysyntänäkymät ovat yhä positiiviset. Suomen etuna on ensikuidun käyttö verrattuna Euroopan kierrätyskuitua käyttäviin kilpailijoihin, sillä tällainen kartonki soveltuu erilaisiin elintarvike- ja hygieniapakkauksiin.

Sellun kysyntä on yhä vahvaa, mutta lopputuotteiden kysynnän hiipuminen vaikuttaa väistämättä siihenkin. Lisäksi sekä pitkä- että lyhytkuituisen sellun tuotantoon on tulossa merkittävää lisäkapasiteettia tänä ja ensi vuonna. Toisaalta tuotannossa syntyvä bioenergia ja sähkön hinnannousu tekevät sellun teosta entistä kannattavampaa.

Rakentamisen väheneminen iskee sahatavaraan ja vaneriin

Sahatavaran vienti vähenee tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Kysyntä supistuu, kun pandemian aikana kasvanut omatoimirakentaminen vähenee ja rakentamisen volyymi laskee. Ensi vuonna vähennys on maltillisempaa, ja osasyynä tähän on Eurooppaan tuodun venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran varastojen tyhjeneminen. Se tasapainottaa markkinatilannetta.

Sahatavaran vientihintaan tuleekin ensi vuonna liki 30 prosentin lasku. Huippusuhdanteen aikana sahat kuitenkin tekivät erinomaista tulosta, mikä mahdollisti investointeja useammalla suomalaissahalla.

Myös vanerin vienti vähenee, kun rakentaminen vähenee ja huonekalujen, auto- ja kuljetusvälineiden sekä puupakkausten kysyntä putoaa. Hinta pysyy silti korkeana, koska venäläistä vaneria ei enää tule Euroopan markkinoille. Venäjän tuonti kattoi vuonna 2021 noin kolmanneksen EU-maiden ulkopuolisesta tuonnista, eikä sitä ole mahdollista täysin korvata muista maista.

Koko ennuste on julkaistu PTT:n verkkosivuilla https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala/metsaala-syksy-2022.html

Ennusteen kalvosarja täällä (linkki).

Lisätietoja:

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: Marjo Maidell, 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi 
Saha- ja vaneriteollisuus: Matti Valonen, 040 164 8151, matti.valonen@ptt.fi