Metsäala

Metsäala - syksy 2022

METSÄALAN TUTKIMUSRYHMÄ
6 lokakuu 2022

  • Matti Valonen, Marjo Maidell, Paula Horne, Maurizio Sajeva ja Olli Korhonen PTT-ennuste – metsäsektori 2022 syksy. Helsinki 2022.

    Talouden taantuma nakertaa metsäteollisuuden vientiä – energia on Suomelle kilpailuetu

    Talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen supistavat metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Suomalaisen kemiallisen metsäteollisuuden vientiä tukee kuitenkin energian korkea hinta ja saatavuus, jotka parantavat kilpailuasemaa keskieurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna. Kuluvana vuonna paperin ja massan vienti vähenee selvästi alkuvuoden työtaistelun sekä Veitsiluodon sulkeutumisen vuoksi. Rakentamisen volyymin lasku vähentää tänä ja ensi vuonna sahatavaran ja vanerin kysyntää. Sen seurauksena niiden vienti- ja tuotantomäärät supistuvat sekä tänä että ensi vuonna. Sahatavaran vientihinta kääntyy tänä vuonna voimakkaaseen laskuun. Metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee tänä vuonna selvästi. Tämä on vähentänyt painetta puunkorjuun lisäämiselle Suomessa Venäjän tuontipuun korvaamiseksi. Lisääntynyt puunkysyntä kotimaassa nostaa ensi vuonna hakkuumääriä. Yksityismetsien puukauppa jatkuu vilkkaana. Tukin hinta kääntyy laskuun, mutta kuitupuun hinta jatkaa nousua.

    Ennusteen kalvosarja luettavissa täällä (linkki pdf-tiedostoon).

     

    Vientimarkkinat  

    2022e
    %

    2023e
    %

    Puumarkkinat 2022e
    %
    2023e
    %
    Paperi määrä -31 19 Metsäteollisuuden
    puun käyttö
    -10 6
      hinta 37 -17      
    Kartonki määrä 2 1 Markkinahakkuut 0 2
      hinta 20 -14      
    Massa (1) määrä -12 16 Yksityismetsien puukaupat -15 3
      hinta 17 -14 Puun nimellishinta (2)    
    Sahatavara määrä -8 -2    tukki 7 -2
      hinta 1 -30    kuitu 5 3
    Vaneri määrä -5 -4 Bruttokantorahatulot
    yksityismetsistä
    3 -3
      hinta 20 -9      

    1=pääosin sellua, 2=pystykaupat, vuotuinen keskihinta

    Hintojen nousu painaa Euroopan talouden taantumaan

    Hintojen raju nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja vähentää kulutusta ympäri maailmaa. Euroopassa korkea energian hinta jarruttaa myös tuotantoa ja ensi talvena saatetaan nähdä sähkön säännöstelyä.  Keskuspankit yrittävät hillitä inflaatiota korkojen nousulla, mikä sekin vähentää kulutusta, asuntokauppaa ja rakentamista.  

    Tähän ennusteeseen liittyy suurta epävarmuutta. Ennuste lähtee oletuksesta, että suhteet Venäjän kanssa pysyvät poikki ja energian hinta pysyy talven ajan korkeana. Irrottautuminen Venäjästä energian lähteenä kuitenkin etenee ja energian hinnat laskevat ensi vuoden keväällä nykyiseltä korkealta tasolta, mutta jäävät aiemmin totuttua korkeammiksi. 

    Suomalaisen metsäteollisuuden oma sähköntuotanto on merkittävä kilpailuetu 

    Suomalainen metsäteollisuus sekä hyötyy että kärsii kalliista energiasta. Metsäteollisuus kuluttaa tehtaissaan runsaasti sähköä, mutta myös tuottaa sähköä ja lämpöä tuotantoprosessiensa ohessa. Metsäteollisuusyhtiöt käyttävät osan tuottamastaan sähköstä ja lämmöstä itse ja myyvät osan valtakunnan sähköverkkoon ja paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Lisäksi metsäteollisuuskonsernit UPM, Stora Enso ja Metsä Group omistavat suoraan tai epäsuoraan osuuksia ydin- ja vesivoimaloista.  Esimerkiksi Olkiluodon kolmannesta ydinreaktorista ne omistavat epäsuorasti reilut kaksi viidennestä, mikä lisää konsernien epäsuorasti omistamaa sähköntuotantoa suotuisalla hetkellä. 

    Epäsuorasti omistamistaan energiantuotantolaitoksista edellä mainitut kolme konsernia saavat käyttöönsä sähköä omakustannushintaan (Mankala-periaate), jonka ne voivat käyttää itse tai myydä markkinahintaan valtakunnan verkkoon. Konsernin sisällä ne voivat myydä omakustannushintaan saamansa sähkön konserniin kuuluvalta yhtiöltä toiselle itse määrittämäänsä hintaan. Yrityksen sisäinen optimointi ratkaisee sen, minkä osan tuotantolaitoksissa tuottamastaan sähköstä tai epäsuorasti omistamastaan sähköntuotannosta konserni käyttää itse.

    Optimoinnin tavoitteena on mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos. Kuitenkin niin, että konserni kykenee toimittamaan tilaukset luvatusti. Optimointi voi tarkoittaa tiettyjen koneiden tai prosessien alasajoa korkeiden sähkön hintojen aikana ja näin säästetyn sähkön myyntiä valtakunnan verkkoon. Metsäteollisuuden oma sähköntuotanto ja metsäteollisuuskonsernien omakustannushintaan saama sähkö ovat merkittäviä kilpailuetuja nykyisillä sähkön hinnoilla ja varsinkin odotettavissa olevien hintapiikkien aikana.

    Suomalaisen kemiallisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa keskieurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna vahvistaa myös tuotannossa käytetty raaka-aine. Keskieurooppalainen tuotanto nojaa vahvasti kierrätyskuidun käyttöön, kun Pohjoismaissa tuotannon raaka-aineena on ensikuitu, toisin sanottuna kuitupuu. Kuitupuun käyttö mahdollistaa massantuotannossa syntyvien sivutuotteiden, kuten kuoren ja mustalipeän, käytön uusiutuvan energian tuotantoon. Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus kemiallisen metsäteollisuuden energiankäytöstä onkin vain reilun kymmenyksen, kun eurooppalainen keskiarvo on yli kolmannes. Osa suomalaisista tuotantolaitoksista hyötyy eurooppalaista keskiarvoa suuremmasta ja modernimmasta tuotantokapasiteetista sekä integroidusta tuotannosta, jossa esimerkiksi selluntuotannossa syntyvää lämpöä voidaan hyödyntää jatkojalostuksessa.

    Metsäteollisuustuotteiden yhteenlasketun viennin nimellinen arvo nousee tänä vuonna neljä prosenttia viime vuodesta. Kartongin vientimäärä kohoaa, mutta kaikkien muiden päätuotteiden viennin määrä laskee. Viennin arvon nousun taustalla on tämän vuoden alkupuoliskon vahva hintakehitys. Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo laskee reilut kymmenen prosenttia tästä vuodesta. Viennin arvoa laskee ensi vuonna metsäteollisuuden päätuotteiden vientihintojen reipas lasku. Eritoten sahatavaran viennin arvo laskee sen vientihintojen voimakkaan laskun myötä. 

    Paperin tuotanto ja vienti vähenee selvästi viime vuodesta

    Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla Euroopassa koettu papereiden hyvä kysyntä on taittumassa. Tiettyjen paperilaatujen kysynnässä näkyy jo heikkenemistä ja kehitys jatkunee loppuvuoden aikana. Kysyntää heikentää yleinen talouden epävarmuus ja korkea inflaatio, jotka vähentävät yksityistä kulutusta.  

    Samaan aikaan eurooppalainen metsäteollisuus on kohdannut jyrkästi nousseet tuotantokustannukset. Etenkin energian hinnan nousu asettaa tuotantolaitoksille haasteita. Haasteiden merkitsevyys riippuu käytetyistä raaka-aineista ja energialähteistä, voimassa olevista sopimuksista ja esimerkiksi siitä, miten yritys on energian hinnan nousuun varautunut. Tuotantolaitoskohtaiset erot kannattavuudessa ovat kasvaneet: samalla kun osa on pakotettu nostamaan hintojaan kulut kattaakseen, osa tekee tulosta hyvällä voittomarginaalilla. On todennäköistä, että etenkin Keski-Euroopassa tuotantoa seisotetaan loppuvuoden aikana sekä kannattamattoman tuotannon että energian ja maakaasun saatavuuden heikkenemisen vuoksi. Myös tuotannon sulkemiset ovat mahdollisia. Tuotantoseisokit tulevat jossain määrin pienentämään paperin tarjontaa tulevan talven aikana. 

    Suomen paperin tuotanto ja vienti vähenivät tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla selvästi UPM:n tehtailla toteutetun työnseisauksen ja Veitsiluodon paperitehtaan sulkeutumisen takia. Toisella puoliskolla tuotanto ja vienti elpyvät, mutta vuositasolla vienti jää silti selvästi viime vuotta alhaisemmaksi. Tuotannon rajoitukset Keski-Euroopassa ja pohjoismaisen paperintuotannon vähäinen riippuvuus maakaasusta tukevat suomalaisen paperin vientiä, vaikka papereiden kysyntä heikkeneekin. Ensi vuonna tuotanto ja vienti kasvavat selvästi tähän vuoteen verrattuna. 

    Papereiden markkinahinnat ovat olleet ensimmäisen vuosipuoliskon ajan historiallisen korkealla hyvän kysynnän ja nousseiden tuotantokustannusten vetämänä. Kysynnän taittuessa hintakehitys kääntyy laskuun. Merkittävää hinnan laskua ei kuitenkaan nähdä, sillä kalliin energian myötä tuotantokustannukset säilyvät korkeana. Paperin tuonti Eurooppaan etenkin Aasiasta lisääntyy, sillä kansainvälisten logistiikkaketjujen haasteet ovat helpottamassa ja hintataso on Aasiassa tällä hetkellä selvästi Eurooppaa alhaisempi.

    Kartonkien kysyntä hiipumassa

    Myös kartonkilaaduissa kysyntä hiipuu syksyn myötä, kun kulutus ja pakkausmateriaalien tarve vähenee. Tämä vaikuttaa etenkin ulkopakkauskartonkeihin, joiden varastotasot ovat Euroopassa jo nousseet. Ulkopakkauskartonkien tuotantoon on kuluvan vuoden aikana tullut ja yhä tulossa uutta kapasiteettia. Tämän myötä sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan ulkopakkauskartonkien markkinoilla on hetkellinen ylikapasiteetin vaara. Myös kuluttajapakkauskartongeissa on näkyvissä merkkejä kysynnän pehmenemisestä. 

    Pidemmällä aikavälillä kartonkien kysyntänäkymät ovat kuitenkin yhä positiiviset. Lisäksi ensikuituun pohjautuvan kartongintuotannon etuna on monipuolinen lopputuote, joka soveltuu erilaisiin elintarvike- ja hygieniapakkauksiin. Pohjoismainen kartonkien tuotanto hyötyy myös verrattaen moderneista, isoista tuotantolaitoksista, joista osa pääsee integraatteina hyödyntämään sellun tuotantoprosesseissa syntyvää lämpöä ja höyryä. Näiden kilpailuetujen myötä Suomen kartongin vienti pysyy melko tasaisena tänä ja ensi vuonna.  

    Eri kartonkilaatujen markkinahinnat Euroopassa ovat nousseet ennätyskorkeuksiin hyvän kysynnän ja kallistuneiden tuotantokustannusten takia. Hinnat ovat loppuvuodesta tasaantumassa  taittuvan kysynnän myötä, joskin mahdolliset energian hinnasta ja saatavuudesta johtuvat tuotantoseisokit pienentävät osaltaan tarjontaa. Ensi vuonna nähdään keskimääräisessä vientihinnassa selvä lasku, kun hintataso palautuu tämän vuoden piikistä. 

    Stora Enso vahvistaa markkinaosuuttaan Euroopassa ostamalla hollantilaisen De Jong Packaging Groupin, joka on merkittävä aaltopahvipakkausten valmistaja etenkin Benelux-maissa. Yhtiöllä on lisäksi käynnissä selvitykset sekä Langerbruggen paperitehtaan että Oulun toisen hienopaperikoneen muuntamisesta eri kartonkilaatujen tuotantoon. Metsä Board on käynnistänyt Kaskisiin sijoittuvan taivekartonkitehtaan rakentamisen esisuunnittelun, päätöksiä investoinnista odotetaan vuonna 2024. 

    Sellun tuotanto hyötyy korkeista energian hinnoista

    Pitkäkuituisen havusellun kysyntä Euroopassa on ollut vahvaa jo pitkään. Kysyntää, ja samalla sellun markkinahintoja, ovat nostaneet hyvä lopputuotteiden kysyntä ja kansainvälisten logistiikkaketjujen haasteet, jotka ovat korostaneet lähituotannon merkitystä. Sellun tuotantoon on tullut myös yllättäviä rajoituksia mm. alkuvuodesta Suomessa nähdyn työnseisauksen sekä Keski-Euroopassa kesällä vallinneen kuivuuden takia. Sellun kysyntä on yhä tasaista, mutta lopputuotteiden kysynnän hiipuminen tulee väistämättä vaikuttamaan sellun markkinoihin loppuvuodesta. 

    Venäläisen puun ja etenkin koivukuidun tuonnin pysähtyminen on Suomessa koskettanut etenkin massateollisuutta. On todennäköistä, että lehtisellun tuotantolinjoja on jossain määrin muunnettu havusellun tuotantoon. Lisäksi kotimaassa tuotettua lehtisellua korvataan nyt tuonnilla: lehtisellun tuonti on viime kuukausina kääntynyt selvään nousuun. Lehtisellun tuonti tulee todennäköisesti kasvamaan jatkossakin. 

    Massan vienti Suomesta väheni ensimmäisellä vuosipuoliskolla etenkin työnseisauksen takia. Vuoden toisella puoliskolla tuotanto ja vienti tulevat kasvamaan, mutta kokonaisuutena jäädään viime vuoden määrien alapuolelle. Loppuvuodesta sekä ensi vuoden alkupuolella sellutehtaiden korkeita käyttöasteita tukee se, että selluntuotannon ohessa syntyvä uusiutuva energia ja sähkön markkinahintojen selvä nousu tekevät sen teosta entistä kannattavampaa. Ensi vuonna sellun tuotanto ja vienti kasvavat kuluvasta vuodesta työnseisauksen vaikutuksen jäädessä pois ja Kemin biotuotetehtaan käynnistyessä ensi vuoden kolmannella neljänneksellä. 

    Markkinasellujen dollarihinnat Euroopassa ovat tällä hetkellä ennätyksellisen korkealla hyvän kysynnän ja tuotannon rajoitusten vetäminä. Odotettavissa on, että toisen vuosipuoliskon aikana lopputuotteiden kysyntä hiljenee, jonka myötä sellun kysyntä Euroopassa ensin tasaantuu ja sitten kääntyy laskuun. Näin käy myös sellujen hinnoille: loppuvuodesta hinnat taittuvat ja ensi vuonna laskevat. Ensi vuonna sellun tarjontaa kasvaa, kun sekä lyhytkuituisen että pitkäkuituisen sellun tuotantokapasiteettiin on tulossa merkittäviä lisäyksiä.  

    Sahatavaran vientihinta laskee voimakkaasti koronasuhdanteen päätyttyä

    Alkuvuonna alkanut omatoimirakentamisen väheneminen on seurausta ihmisten kulutustottumusten palautumisesta kohti koronapandemiaa edeltänyttä aikaa. Rakentamisen volyymi puolestaan kääntyy Suomessa ja Euroopassa laskuun vuoden loppua kohti, jolloin rakennusaloitukset vähenevät. Rakennusaloitusten väheneminen on seurausta kuluttajien ostovoiman heikentymisestä ja epävarmuuden lisääntymisestä. Rakentamisen volyymi ei kuitenkaan romahda, vaan laskee kohti tavanomaista tasoa. 

    Rakentamisen näkymät ovat samansuuntaiset myös Suomen ja Euroopan ulkopuolella. Kiinassa rakennusaloitukset kääntyivät laskuun jo vuoden 2021 alussa ja alamäki on vain jyrkentynyt tämän vuoden edetessä. Yhdysvalloissa rakennusaloitukset kääntyivät laskuun kesällä. Sahatavaran vienti vähenee tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Taustalla on kysynnän supistuminen, joka johtuu omatoimirakentamisen vähenemisestä ja rakentamisen volyymin laskusta. Kysynnän vähenemisen seurauksena sahatavaran tuotantomäärä laskee tänä vuonna kahdeksan prosenttia.

    Ensi vuonna sekä sahatavaran vienti että tuotanto vähenevät kaksi prosenttia. Väheneminen on ensi vuonna maltillisempaa, koska osa kysynnän heikkenemisestä näkyy jo tämän vuoden viennissä ja tuonnissa. Lisäksi tämän vuoden maalis-kesäkuussa Eurooppaan tuodun venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran varastot tyhjenevät ensi vuoteen mennessä. Tämä tasapainottaa markkinatilannetta. Vuonna 2020 sahatavaraa tuotiin Venäjältä ja Valko-Venäjältä lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä, mikä kattoi yhdeksän prosenttia EU-maiden sahatavaran nimelliskulutuksesta (yhteenlaskettu tuotanto ja tuonti vähennettynä viennillä).

    Tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sahatavaran kuukausittaiset vientihinnat laskevat voimakkaasti. Kuitenkin tammi-kesäkuun korkeiden sahatavaran vientihintojen ansiosta sahatavaran vuotuinen keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna prosentin. Kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla alkava sahatavaran vientihinnan voimakas lasku näkyy ensi vuonna liki kolmanneksen suuruisena vientihinnan pudotuksena. Tämä korjausliike on seurausta kysynnän reippaasta vähenemisestä. Korjausliikkeestä huolimatta sahatavaran vientihinta jää jonkin verran koronapandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammaksi, sillä raaka-aine- ja tuotantokustannukset ovat selvästi suuremmat kuin ennen koronapandemiaa. 

    Sahatavaran huippusuhdanteen, eli koronasuhdanteen, aikana sahat tekivät erinomaista tulosta. Tämä tuli tarpeeseen erityisesti suomalaisille sahoille, joilla oli takana huonoja vuosia. Koronasuhdanteen aikana tehty tulos mahdollisti investointeja useammalla sahalla. Suomessa investoivat mm. Versowood, Koskisen, Kuhmo Oy, Junnikkala, Binderholz Nordic ja Keitele Group, joiden uudet tai uudistetut sahalinjat käynnistyvät vuosina 2023–2024. Jo ennen koronasuhdannetta aloitettu Metsä Groupin Rauman suursahan rakentaminen tulee päätökseen ja se käynnistyy kuluvalla neljänneksellä. Samanaikaisesti konserni sulkee Kyrön keskisuuren sahan. 

    Tämän vuoden tammi-kesäkuussa sahatavaran vienti laski kuusi prosenttia. Kuusisahatavaran vienti väheni prosentin sekä mänty- ja höyläsahatavaran kummankin yhdeksän prosenttia. Tammi-kesäkuussa Suomesta lähti vientiin sahatavaraa 4,5 miljoonaa kuutiota. Siitä puolet vietiin Eurooppaan, viidennes Aasiaan, vajaa viidennes Pohjois-Afrikkaan sekä reilu kymmenys Lähi- ja Keski-itään. Vielä ennen koronapandemiaa Euroopan osuus viennistä oli kaksi viidennestä sekä Pohjois-Afrikan ja Aasian molempien noin neljännes. 

    Lehtivanerin kysyntä säilyy hyvänä tänä vuonna

    Kuluttajien ostovoiman heikentyminen heijastuu rakentamisen lisäksi huonekalujen, auto- ja kuljetusvälineiden sekä puupakkausten kysyntään. Vuonna 2021 vanerista vajaa kaksi viidennestä käytettiin rakentamiseen, reilu neljännes huonekaluihin, reilu kymmenys auto- ja kuljetusvälineisiin ja vajaa kymmenys puupakkauksiin. Tänä vuonna kysynnän väheneminen johtuu pääasiassa rakentamisen volyymin laskusta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Ensi vuonna kysyntä supistuu myös muussa loppukäytössä. Vanerin vienti vähenee tänä vuonna viisi prosenttia ja ensi vuonna neljä prosenttia. 

    Kevään ja kesän vahvan kysynnän ansiosta vanerin keskimääräinen vientihinta kohoaa kuluvana vuonna 20 prosenttia. Hinta pysyy korkeana kysynnän laskusta huolimatta. Pääsyy tähän on venäläisen vanerin poissaolo Euroopan markkinoilta. Vaneria tuotiin vuonna 2021 Venäjältä EU-maihin vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä, mikä kattoi 30 prosenttia EU-maiden ulkopuolisesta tuonnista. Venäjältä tuodut määrät olivat niin suuria, ettei niitä ole mahdollista korvata täysin tuonnilla muualta. Erityisen vaikeaa on koivuvanerin korvaaminen, sillä sitä ei ole juuri saatavilla muista maista. Ensi vuonna vanerin kysynnän väheneminen tasapainottaa markkinaa, jonka seurauksena vanerin keskimääräinen vientihinta laskee yhdeksän prosenttia.

    Tänä vuonna vanerin tuotanto supistuu kaksi prosenttia ja ensi vuonna kolme prosenttia. Vanerin tuotanto vähenee vientiä vähemmän sekä tänä että ensi vuonna. Tuotannon pienempi väheneminen johtuu siitä, että vaikka vanerin kotimaan kulutus laskee, niin suomalaisen vanerin kotimaan kulutus kasvaa. Selittäjänä on tuonnin päättyminen Venäjältä, mitä ei saada hetkessä korvattua tuonnilla muualta.

    Metsäteollisuuden tuotanto

      Paperi milj. t. Massa milj. t. Kartonki milj. t. Sahatavara milj. m3 Vaneri milj. m3
    2018 6,7 11,7 3,8 11,8 1,2
    2019 6,0 11,6 3,7 11,4 1,1
    2020 4,5 10,5 3,7 10,9 1,0
    2021 4,4 10,8a 4,2 11,9 1,1
      % % % % %
    2022e -31 -14 2 -8 2
    2023e 19 12 1 -2 -3

    Lähde: Metsäteollisuus ry, PTT:n ennuste (e), arvio (a)

    Puunkäytössä notkahdus tänä vuonna 

    Puun käytön vähentyminen tasoittaa Venäjän tuontipuun puuttumista markkinoilta

    Tämän vuoden tammi-kesäkuussa puun tuonti Suomeen väheni 62 prosenttia eli noin kolmasosaan viime vuoden vastaavan ajankohdan tuontimäärästä. Taustalla on tietenkin Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Venäjän osuus vuoden alkupuoliskon tuonnista putosi viime vuoden 75 prosentista noin puoleen kaikesta tuonnista. Tammi-helmikuussa Venäjän sodan vaikutukset eivät vielä tuntuneet, ja maaliskuussakin tuotiin Venäjältä edelleen 164 000 kuutiometriä puuta. Huhti-kesäkuussa Venäjän tuonti oli jo pudonnut muutamaan tuhanteen kuutiometriin kuukaudessa. Huhtikuusta lähtien Venäjän osuus puuntuonnista on ollut enää prosentin luokkaa, ja heinäkuun jälkeen sen pitäisi olla nolla. 

    Keväällä vielä arveltiin, että tuonti muista maista voisi lisääntyä ja korvata osittain Venäjän tuontia. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan Baltian maiden ja Ruotsin tuontimäärät ovat selvästi laskeneet viime vuoteen verrattuna. Jo alkukuukausien puuntuonti oli selvästi viime vuotta pienempää, mikä saattoi johtua lakon aiheuttamista tuotannon seisokeista. Ruotsista on tuotu sodan syttymisen jälkeen hieman aikaisempaa enemmän puuta, mutta Baltian tuonti on jatkanut laskua. Baltian kuitupuulle on muualtakin kysyntää, ja hinta onkin lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Ulkomailta ei siis ole tulossa helpotusta puun tarpeeseen, vaan katseet kääntyvät kotimaahan.

    Alkuvuoden lakko vähensi puun käyttöä Suomessa ja viime vuonna suljettiin tuotantokapasiteettia. Kun teollisuuden puun käyttö on tänä vuonna lähes kymmenyksen viimevuotista pienempi ja Venäjältä tuotiin alkuvuodesta puuta, Venäjän puun korvaaminen kotimaisella puulla tänä vuonna ei ole niin suuri ongelma kuin tulevina vuosina. 

    Ensi vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy liki kuusi prosenttia eli nelisen miljoonaa kuutiometriä tuotannon kasvaessa sekä massa- että puutuoteteollisuudessa. Käyttömäärä jää kuitenkin vielä selvästi vuoden 2021 lukemia pienemmäksi. Venäjän tuonnin ollessa edelleen jäissä lisätarve kohdistuu kotimaan puunkorjuuseen.

    Venäjän lisäksi metsäalalle, erityisesti metsänkasvatukseen ja puunkorjuuseen, kohdistuu epävarmuutta myös EU:n taholta, joka on lisännyt metsiä koskevia ehdotuksia viime aikoina. Monet ehdotuksista jättävät paljon tulkinnan varaa niin sisällöissään kuin termistössäänkin. Yhteisvaikutukset ovat kuitenkin pikemminkin metsäalan nykyistä toimintaa rajoittavia kuin edistäviä. Toimintaympäristön ennakoitavuus heikkenee, mikä saattaa vaikuttaa tulevien vuosien puunkäyttöön. 

    Korjuumäärissä vain pientä vaihtelua

    Kotimaan puunkorjuumäärä tämän vuoden tammi-elokuussa oli Luonnonvarakeskuksen mukaan neljä prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi. Suurin muutos oli yksityismetsien hankintahakkuissa, joiden korjuumäärä on laskenut noin 30 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä nousi elokuun hakkuiden johdosta pari prosenttia viimevuotista määrää suuremmaksi. Yksityismetsien pystykauppojen korjuumäärä on pysytellyt viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Mäntykuitupuun tammi-elokuun korjuumäärä oli muista puutavaralajeista poiketen prosentin verran viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi elokuun erittäin suuren korjuumäärän johdosta. 

    Tämän vuoden teollisuuspuun kokonaishakkuumäärä pysyy viime vuoden lukemissa puun käytön laskiessa, mutta Venäjän tuontipuun korvautuessa kotimaisella. Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit nostavat varsinkin kuitupuun tarvetta ja markkinahakkuut lisääntyvät edelleen noin kahdella prosentilla nousten yli 66 miljoonan kuutiometrin. 

    Puumarkkinat vilkastumassa

    Tämän vuoden tammi-elokuun yksityismetsien pystykauppamäärä on neljänneksen pienempi kuin erittäin vilkkaana viime vuonna. Viimeisen viiden vuoden tammi-elokuun pystykauppakertymän keskiarvoon verrattuna vajetta on kuitenkin vain viisi prosenttia. Koivutukin ja -kuidun kauppamäärät ovat laskeneet kymmenyksellä viime vuodesta, ja laskua viiden vuoden keskiarvosta on vain yksi prosentti. Venäjän tuonnin korvaaminen kotimaisella koivulla on kuitenkin hankalaa, kun koivu kasvaa Suomessa pääosin sekapuustona. 

    Koko vuoden pystykauppamäärä tulee olemaan 14 prosenttia viimevuotista pienempi. Taustalla on viime vuoden poikkeuksellisen vilkas puumarkkina, joten kauppamäärä pysyy kuitenkin edelleen korkeana. Viime vuonna kertyi myös pystyvarastoja, mikä on vähentänyt tämän vuoden kysyntää. 
    Ensi vuoden kasvava puun tarve metsäteollisuudessa sekä Venäjän puun täysmääräinen poisjääminen markkinoilta lisäävät paineita kotimaisille puumarkkinoille. Teollisuus tarvitsee puuta, ja myös MTK:n Metsätutka-aineiston perusteella metsänomistajien aikomus myydä puuta säilyy aiempien vuosien tasolla ensi vuonna. Yksityismetsien puukauppamäärä nousee tästä vuodesta muutamia prosentteja. Metsätutkan mukaan hintataso on kuitenkin selvästi aikaisempiin vuosiin verrattuna useammalla metsänomistajalla syy myyntiin.     

    Puumarkkinat murroksessa – kuitupuun hinta nousee kasvavan kysynnän myötä

    Tämän vuoden tammi-elokuussa havutukkien hinnat pystykaupoissa nousivat viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta noin kuusi prosenttia. Mäntykuitupuun hinta on noussut noin kahdella prosentilla ja koivukuitupuun hinta vajaalla neljällä prosentilla. Tukkipuun hintakehitys on ollut hankintahinnoissa vastaava kuin pystykaupoissa, mutta kuitupuulla hinnat ovat nousseet hankintakaupoissa selvästi enemmän. 

    Tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee tänä vuonna noin seitsemän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Reaalihinta pysyy viime vuoden tasolla PTT:n ennustaman seitsemän prosentin inflaation mukaan. Ensi vuonna havutukkien vuotuiset keskihinnat laskevat hieman sahatavarahintojen selvän laskun myötä.

     
    Kuitupuun vuotuinen keskihinta päätyy tänä vuonna vajaan viisi prosenttia viimevuotista korkeammiksi. Koivukuidun hinta nousee havukuituja enemmän Venäjän tuonnin loputtua. Koivukuidun kysyntää lisää myös puun käyttö kotitalouksien energialähteenä. Kuitupuun hinnannousu jatkuu noin kolmen prosentin tasolla ensi vuonna kysynnän lisääntyessä uuden tuotantokapasiteetin myötä.

     

     

    Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee tänä vuonna vajaan neljä prosenttia. Ensi vuonna keskikantohinta laskee hieman tämän vuoden keskihinnasta tukkihintojen laskiessa ja kauppojen painottuessa enemmän kuitupuuhun.

    Yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna lähes kolmanneksen hakkuu- ja kauppamäärän kasvun ja puun hinnannousun ansiosta. Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot kasvavat edelleen hakkuiden lisääntymisen myötä puun keskihinnan noustessa loivasti. Kasvua on noin kolme prosenttia eli bruttokantorahatulot nousevat noin 2,4 miljardia euroa. Ensi vuonna yksityismetsien tulot supistuvat hieman kuluvasta vuodesta puun keskihinnan laskiessa, vaikka hakkuumäärä lisääntyykin.

    Metsähakkeen kysynnän kasvu lisää painetta kuitupuun hinnan nousulle

    Puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen energiakäyttö on ollut myllerryksessä vuodesta 2020 alkaen, jolloin päästöoikeuksien hinnan nousu yhdistettynä Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen turpeen energiakäytön puolittamisesta käänsi turpeen käytön voimakkaaseen laskuun. Vuodesta 2020 alkaen turvetta alettiin korvaamaan enenevissä määrin venäläisellä tuontihakkeella. Vuonna 2021 Suomen lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä hakkeesta 20 prosenttia oli tuontihaketta, josta vajaat 80 prosenttia oli peräisin Venäjältä. 

    Tänä vuonna puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen energiakäytön myllerrykset saivat jatkoa, kun hakkeen tuonti Venäjältä päättyi maaliskuussa. Hakkeen tuonti Venäjältä ei ole korvattavissa tuonnilla muualta, sillä kautta Euroopan puupolttoaineille on kova kysyntä. Näin ollen venäläinen tuontihake tullaan tänä ja ensi vuonna korvaamaan kotimaisella hakkeella ja turpeella. Kuluvana vuonna metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttöä, joka riippuu metsäteollisuuden tuotannosta, ei ole mahdollista kasvattaa, sillä metsäteollisuuden tuotanto vähenee. Ensi vuonna tuotantomäärä kasvaa, mikä mahdollistaa sivutuotepuun käytön lisäämisen. Turpeen käytön lisäämisen esteenä on sekä tänä että ensi vuonna aiempaa vähäisempi turveyrittäjien ja kaluston määrä, mikä rajoittaa turpeen nostoa. Vuonna 2021 turvetta nostettiin kolme neljännestä vähemmän ja käytettiin energiaksi yli kolmannes vähemmän kuin vuonna 2019. 

    Venäläisen tuontihakkeen korvaaminen lisää kotimaisen metsähakkeen kysyntää, mikä heijastuu jossain määrin kuitupuun kysyntään, sillä metsäteollisuus sekä lämpö- ja voimalaitokset kilpailevat osittain samasta puusta. Kilpailun kiristyminen lisää painetta kuitupuun hinnan nousulle ainakin alueellisesti.

    Alkuvuonna kuitupuun hinta nousi vahvasti ulkomaisilla puumarkkinoilla

    Kuluvan vuoden aikana puun kysyntä on Euroopassa pysynyt vahvana, mikä on heijastunut hintoihin tuonnin loputtua Venäjältä. Etenkin kuitu- ja energiapuun kysynnän odotetaan pysyvän hyvin vahvana talvea kohden mentäessä. Pohjois-Amerikassa puun hintaa seuraavan indeksin kehitys on sen sijaan ollut päinvastaista. Maaliskuusta alkaen indeksi on pudonnut reippaasti heikentyneen kysynnän seurauksena jo koronaa edeltävälle tasolle. 

    Tukki- ja kuitupuun hintakehitys on ollut nousujohteista kaikissa PTT:n seurannassa olevissa Euroopan maissa (Saksa, Itävalta, Tšekki, Ruotsi ja Viro). Havutukkien hinnat ovat nousseet eniten Virossa, Tšekissä ja Itävallassa, joissa alkuvuonna hinnat kohosivat nopeasti. Kevään aikana tukkipuun hintojen nousu tasaantui sahatavaran kysynnän jäähdyttyä lukuun ottamatta Viroa, jossa hinnat nousivat myös kesän aikana. 

    Kuitupuun hinnat nousivat kaikissa maissa erityisesti alkuvuoden aikana. Toisella kvartaalilla hintakehitys oli vakaampaa, mutta Virossa sekä kuusi- että mäntykuidun hinnat pomppasivat huomattavasti. Kuusikuidun hinta on vuoden alkuun verrattuna noussut Virossa yli 100 prosenttia ja mäntykuidun hieman vähemmän. Myös Tšekissä kuitupuun hinta on viime vuosien aikana noussut jyrkästi. Edellisvuoden kesään verrattuna kuitupuun hinnat olivat toisen kvartaalin lopulla selvästi korkeammalla myös muissa Keski-Euroopan maissa.

     

    Ulkomaisilla puumarkkinoilla puun kysyntään on vaikuttanut Venäjän puun viennin loppumisen lisäksi energian hinnannousu. Tämä on näkynyt Keski-Euroopassa ja erityisesti Saksassa, jossa puun kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti tulevaan talveen varautumisen vuoksi. Venäjän kaasun tuonnin tyrehtyminen ja hinnan nousu ovat nostaneet energiatarpeen tyydyttämisen yhdeksi vaihtoehdoksi puun energiakäytön. Etenkin pelletistä ja polttopuusta on syksyn mittaan alkanut olla pulaa, vaikka niiden hinnat ovat nousseet reippaasti vuoden takaiseen verrattuna. Tämä on omalta osaltaan heijastunut puun hintoihin. Lisäksi kuiva ja kuuma kesä on vaikuttanut hyönteistuhojen määrään sekä Keski-Euroopassa että Ruotsissa, mikä lisää puun tarjontaa. 

    Lisätietoja:
    Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Marjo Maidell, p. 040 164 8169
    Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151
    Metsätalous- ja puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh. 040 592 6820
    sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi