Saksan ASF testaa lihamarkkinoita

Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen Saksaan on tällä hetkellä lihamarkkinoiden kuuma peruna. Tautitapausten varmennuttua suuret tuojamaat kuten Kiina, Japani ja Etelä-Korea ovat asettaneet saksalaisen sianlihan tuontikieltoon.

Kirjoittaja on Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Hanna Karikallio / Twitter:@Hannakarikallio

 

Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen Saksaan on tällä hetkellä lihamarkkinoiden kuuma peruna. Tautitapausten varmennuttua suuret tuojamaat kuten Kiina, Japani ja Etelä-Korea ovat asettaneet saksalaisen sianlihan tuontikieltoon.
Saksa on yksi maailman suurimmista sianlihan viejistä. Se on toimittanut tänä vuonna 14% Kiinan ennätyskorkeasta sianlihan tuonnista. Kiina ja muut Aasian merkittävät tuontimaat ovat järjestelmällisesti poistaneet tuontiluvat yrityksiltä, jotka sijaitsevat maissa, joissa tautia on todettu. Sianlihan tuottajahinta laski Saksassa heti 14%, kun tautitapaukset varmistuivat ja tuontirajoitukset tulivat voimaan.
Tuontilihaa käytetään Kiinassa enimmäkseen ravintoloissa ja muissa ruokapalveluissa. Taustalla on saatavuus ja hinta: tuontiliha on tällä hetkellä jopa kymmenen kertaa halvempaa kuin paikallisesti tuotettu liha. Yksi myydyimmistä liha-aterioista Kiinassa on porsaan kylkiluut, jonka hinta on noussut nyt voimakkaasti, koska Saksa on ollut kylkiluiden merkittävin toimittaja.
Saksan ASF-tapaus on siis tuntunut jo saksalaisen tuottajan ja kiinalaisen kuluttajan lompakossa. Mielenkiintoinen kysymys on, onko Saksan ASF-tilanteella laajempia markkinavaikutuksia ja ulottuvatko ne myös Suomeen?
 
Vaikutukset Suomeen voivat tulla kahta kautta. Kiinan kysyntä kohdistuu ASF:sta vapaisiin maihin, joihin Suomikin kuuluu. Vientikysyntä Kiinaan saattaa siis kasvaa, mikä nostaa kokonaiskysyntää ja saa siten aikaan nousupaineita ensin tuottaja- ja sen jälkeen kuluttajahintojen kehitykseen. Toisaalta saksalaista sianlihaa on tavallista runsaammin tarjolla EU:n sisämarkkinoilla. Tämä asettaa vastaavasti laskupaineita ensisijaisesti kuluttajahintoihin mutta myös tuottajahintakehitykselle Suomessa.
 
Jos Saksan vienti Kiinaan olisi jatkunut alkuvuoden suuruisena myös loppuvuoden, olisi Saksa vienyt tänä vuonna Kiinaan sianlihaa noin 0,6 mrd. kg. EU:ssa kulutetaan tänä vuonna sianlihaa noin 21 mrd. kg. Saksan vienti Kiinaan on siis EU:n sianlihan kulutukseen suhteutettuna 2,9%. Kun mukaan otetaan viennin loppuminen Japaniin ja Etelä-Koreaan, nousee suhde EU:n kulutukseen noin 6%:iin. EU:n tuotantoon suhteutettuna kyseinen osuus on vastaavasti noin 5,3%. Määrää ei ole kovin suuri, mutta ei ihan mitätönkään. On kuitenkin syytä huomioida, että Aasiaan viedään paljon sellaisia sian osia, jotka EU-maissa jäävät syömättä. Tämä vähentää huomattavasti vaikutusta EU:n markkinoihin ja pelätyimmät mullistukset lihamarkkinoilla jäävätkin todennäköisesti toistaiseksi näkemättä.     
 
Ensisijaisesti Kiinan Saksalle asettamasta tuontikiellosta näyttäisivät hyötyvän Brasilia ja Euroopassa Espanja, joka on lähes Saksan veroinen sianlihan viejä Kiinan markkinoille. Kiinan oma tuotanto on myös alkanut elpyä nopeasti, mikä pienentää tuontitarvetta vähitellen. Kauppavirtojen mukautuminen uuteen tilanteeseen ratkaisee lopullisten vaikutusten suuruuden. Sianlihan kokonaiskysyntään Saksan ASF-tilanteella ei ole suurta vaikutusta, mutta se testaa markkinoiden ketteryyttä suunnata tarjontaa uudelleen tilanteessa, jossa jo korona aiheuttaa häiriöitä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 12.10.2020.