Ruotsista mallia kotitalousvähennyksiin

Hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten laskemista työkorvauksissa 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen 2400 euron maksimimäärää laskettaisiin 2250 euroon. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.

 

Kirjoittaja on ekonomisti Mats Godenhielm

Hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten laskemista työkorvauksissa 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen 2400 euron maksimimäärää laskettaisiin 2250 euroon. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.

Hallitus aikoo myös selvittää, miten kotitalousvähennysten kaltaisista palveluista hyötyisivät myös pienituloisimmat.

Kotitalousvähennyksiä on perusteltu niiden positiivisilla vaikutuksilla etenkin matalan koulutuksen työllisyyteen sekä niiden hyödyllisyydellä harmaan talouden torjunnassa. Koska tuki pienentää sen piirissä olevien palveluiden, esimerkiksi siivouspalveluiden, hintaa, tulee näiden ostaminen houkuttelevammaksi siihen verrattuna, että siivoaisi itse tai ostaisi palvelun maksamatta siitä veroa. Sama logiikka pätee myös korjausrakentamiseen.

On odotettavissa, että vähennyksen pienenemisen seurauksena osa nykyisistä tehtävistä jäisi tekemättä, tehtäisiin itse tai teetettäisiin pimeästi. Vaikka vähennyksen pienenemisen merkitys työllisyyteen tai harmaan talouden torjuntaan tuskin on valtava, on kuitenkin huomioitava, että kun Ruotsissa rakentamiseen, korjaus- sekä huoltotöihin liittyvää vähennystä vuonna 2016 leikattiin 50 prosentista 30 prosenttiin, pieneni vähennyksen käyttö merkittävästi. Lisäksi ainakin kyselytutkimusten perusteella harmaan talouden osuus kasvoi samanaikaisesti. On mahdollista, että näin kävisi myös Suomessa.

Ruotsin kotitalousvähennysmalli poikkeaa suomalaisesta mallista kahdella merkittävällä tavalla. Ensinnäkin, Ruotsissa ei ole 100 euron omavastuuta. Toiseksi, Ruotsissa verovirasto maksaa vähennyksen yrityksille kolmen viikon sisällä, ja asiakkaille lankeavissa laskuissa vähennykset on jo huomioitu reaaliaikaisesti.

Kotitalousvähennyksen muuttaminen Ruotsin mallin suuntaan tekisi järjestelmästä vähemmän kankean ja hyödyttäisi ennen kaikkea pienituloisia sekä tilapäisesti kotitalousvähennyspalveluja tarvitsevia. Vähennyksen saaminen heti olisi kuluttajille arvokasta. Muutos lieventäisi myös mahdollisesta leikkauksesta aiheutuvia haittavaikutuksia.

Olisi hyödyllistä selvittää leikkausten kokonaisvaikutuksia sekä Ruotsin mallin soveltuvuutta Suomeen.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.7.2019