- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on Maa- ja elintarviketalouden tutkimusjohtata Hanna Karikallio /// Twitter: @Hannakarikallio
Ulkomaisesta kausityövoimasta on tullut välttämättömyys maatalousalalla. Ilman sitä ei ole pärjätty enää vuosiin. Nyt on kuitenkin pakko, ellei ulkomaisen työvoiman maahantuloa kiireesti helpoteta.
Ulkomaisen kausityöntekijöiden osuus on eri tilastojen pohjalta laskettuna 15 prosenttia 2. ja 3. vuosineljänneksen maatalouden työllisistä. Maatalouden kausityövoimasta ulkomaalaisten osuus on jopa kaksi kolmannesta, eli noin 15 000 työntekijää. Se on paljon. Ei siis ihme, että alalla ollaan huolestuneita työvoiman saatavuudesta kylvö- ja istutuskauden kynnyksellä nyt, kun rajat on suljettu.
Maatalouden kausityöntekijöiden rekrytoinneissa joudutaankin tänä vuonna kääntämään katseet kotimaiseen työvoimaan sekä opiskelijoihin ja eläkeläisiin. Ongelmaa helpottaa se, että lomautusten myötä työvoiman tarjonta kasvaa ja kesätyömahdollisuuksien heikentyessä maatalousalan työt houkuttelevat enemmän myös opiskelijoita. Yhtenä oljenkortena ovat alalta eläköityneet, joilta varmasti löytyy halua ja myös kykyä auttaa. Erityisesti tässä tilanteessa työn nopeaa vastaanottamista tulisi kuitenkin helpottaa ilman pelkoa etuuksien menetyksistä tai heikennyksistä. Esimerkiksi Saksassa ratkaisua maatalouden kausityövoimaongelmaan haettiin nopeasti mm. sosiaalituen saajien ja varhaiseläkkeellä olevien ansaintamahdollisuuksia parantamalla. Ongelmaksi saattaa kuitenkin nousta ammattiosaamisen puute: vaikka maatalousalalla on paljon mekaanista työtä, monet työt vaativat myös erityisosaamista.
Miksi Suomessa on jouduttu tilanteeseen, jossa Suomen ruokahuollon kriittisin tekijä on ulkomaisen työvoiman saatavuus? Ala ei houkuttele matalan palkkatason ja sijainnin takia. Merkittävä tekijä on Suomen työttömyysturvajärjestelmän aiheuttamat kannustinloukut erityisesti juuri lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen. PTT:n viime syksyisessä tutkimushankkeen tulosten mukaan yksi keskeisimmistä syistä maatalouden työvoimapulaan oli alan huono imago. Tämä siitäkin huolimatta, että suuri osa maataloudessa työskennelleistä on pitänyt työstään ja löytää siitä monia hyviä puolia.
Koronakriisin myötä ruokahuollon ja toimivan suomalaisen elintarvikeketjun arvostus näkyy ja tuntuu. Maatalousalan julkisuuskuva on hetkessä kirkastunut. Nyt olisi tuhannen taalan paikka hypettää alaa oikeanlaisella viestinnällä. Tämä voisi jatkossa helpottaa myös ongelmia työvoiman saatavuudessa alalle.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 30.3.2020
