Pitääkö metsänomistajia neuvoa?

Suomalaisella metsänomistajalla on, tiettyjä lakisääteisiä velvoitteita ja rajoitteita lukuun ottamatta, oikeus hoitaa metsiään kuten haluaa. Hänellä on myös oikeus jättää metsänsä hoitamatta, kuten taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästit osoittavat.
 
Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell /// Twitter:@mmaidell

Suomalaisella metsänomistajalla on, tiettyjä lakisääteisiä velvoitteita ja rajoitteita lukuun ottamatta, oikeus hoitaa metsiään kuten haluaa. Hänellä on myös oikeus jättää metsänsä hoitamatta, kuten taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästit osoittavat.

Sillä, miten metsäänsä hoitaa ja käyttää, on kuitenkin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Metsien merkitys ulottuu yksittäisen ihmisen tavoitteita ja toiveita pidemmälle. Metsillä ja niiden käsittelyllä on vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle, metsien virkistyskäytölle, ilmastonmuutoksen hillinnälle sekä tietysti kansantaloudelle. Suomalainen metsäteollisuus on huomattava vientitulojen tuoja sekä työllistäjä.

Nämä kaikki ovat metsien positiivisia ulkoisvaikutuksia, joiden tuottamisesta hyötyvät niin kansalaiset, yritykset kuin valtiokin. Yksittäiselle metsänomistajalle niiden tuottaminen ei välttämättä ole tärkeää, jolloin niitä ei huomioida metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Osin tämä voi johtua siitä, ettei hyöty kohdistu suoraan metsänomistajalle kuten esimerkiksi puukaupassa, osin tiedon puutteesta ja siitä, että hyötyjä on hankala arvioida.

Metsätalouden edistämiseksi ja näiden ulkoisvaikutusten huomioon ottamiseksi valtio rahoittaa metsänomistajille tarjottavaa maksutonta neuvontaa Suomen metsäkeskuksen kautta. Tavoitteena on, että metsiä koskien tehtäisiin tietoisia päätöksiä, jotta ne tuottaisivat monipuolisia hyötyjä. Tämä voi tarkoittaa metsän käsittelyä tai käsittelemättä jättämistä, kuten suojelua. Tarkoitus ei ole puuttua metsänomistajien oikeuteen päättää metsästään, vaan tarjota puolueetonta tietoa ja uusia näkemyksiä päätöksenteon tueksi.

Epätietoisille metsänomistajille neuvonta voi olla tuuppaus omien tavoitteiden pohdintaan ja sen mukaiseen toimintaan. Nekin metsänomistajat, jotka tietävät omat tavoitteensa, saattavat silti kaivata tukea päätöksentekoon. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan valtaosa metsänomistajista kaipaakin tietoja ja neuvoja päätöksenteon tueksi.

Jotta tarjottu tieto myös vaikuttaisi käytännön toimiin, neuvonnan tulee vastata metsänomistajan tavoitteita ja tarpeita sekä metsätilan mahdollisuuksia. Jatkossa onkin yhä tärkeämpää varmistaa, että metsänomistajien neuvonta on monipuolista, asiakaslähtöistä ja että sitä tarjotaan erilaisten kanavien kautta.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.1.2021