- Blogit
- Kansantalous
Kuva: OTA Photos (CC-BY-SA 2.0)
1,2 prosenttia! 1,7! Kaksi prosenttia! – Suomen talouden kasvuennusteissa on viime ajat käyty melkoista huutokauppaa siitä, kuka tarjoaa korkeimmat luvut. Mutta mitä talousennusteet oikeastaan kertovat, ja mitä tekemistä niillä on scifi-kirjallisuuden kanssa?
Näistä aiheista keskustelevat Pettu-podcastin viidennessä jaksossa Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari ja tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori. Saat myös vinkkejä siihen, miten väitellä ekonomistin kanssa talousluvuista.
Kuuntele jakso:
”Puhe ennusteista keskittyy usein lukuihin, mutta lisäksi kannattaa tarkastella ennusteen tarinaa: Mitä ennusteen tekijä katsoo olevan lukujen taustalla.
Esimerkiksi meidän ennusteessamme on ensin pari lukua, jotka tiivistävät suuren kuvan, ja sitten annetaan perusteet, joiden takia uskomme, että näin käy”, tiivistää ennustepäällikkö Janne Huovari.
Tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori korostaa samaa:
”Tarinan avulla koitetaan kertoa, mitkä tekijät vaikuttavat taustalla, ja sen jälkeen teoreettisen mallin pohjalta hahmotetaan luku. Tarina on huikean tärkeä, koska on tärkeä ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat ja mihin suuntaan.”
Lukujen valta-asema perustuu osaltaan siihen, että sekä tekijät että lukijat kaipaavat niitä. Ne ovat myös tehokkaita, ja asiaan vihkiytymättömän voi olla vaikea argumentoida niitä vastaan. Tässä tulee avuksi tarina, eli miksi jokin luku on – sen sijaan että mikä se luku on.
”Jos joku sanoo sinulle vaikka 1,8, kysy että miksi. Jos ekonomisti ei osaa vastata siihen, hän ei ole tehnyt työtään hyvin”, Huovari vinkkaa.
Kuuntele jaksosta, minkälainen tarina tämän kevään myönteisten talouslukujen takana on.
Sehän on kuin tieteiskirjallisuutta!
Tarinan merkitys huomataan, kun katsotaan lähempää, millä tavalla ekonomistit muodostavat ennusteen lukuja. Niitä lähdetään aina rakentamaan jostain lähtöpisteestä.
”Taustalla on tietty lähtötilanne. Jos ajatellaan tämän kevään ruuanhintaennustetta, meillä on jo tietoa alkuvuoden tilanteesta. Sitä peilataan viime vuoden vastaavaan. Sitten katsotaan tekijöitä, jotka vaikuttavat ruuan hintaan ja aletaan painottaa niitä: nuo vetävät ylöspäin, nuo alaspäin. Pidemmällä aikavälillä katsotaan vuosien välillä, ymmärretään ja yksinkertaistetaan”, Kyösti Arovuori kertoo.
Ennusteella pyritään siis kuvaamaan sitä mitä tiedetään tämänhetkisestä taloudesta ja mitä oletetaan, että tulee tapahtumaan. Janne Huovarin mielestä ennuste kertookin jopa enemmän nykyhetkestä.
”Ajattelen että ennusteet ovat kuin scifi-kirjallisuutta. Ne ikään kuin kertovat tulevaisuudesta, mutta yleensä ne enemmän kertovat nykyhetkestä ja nykyhetkessä vallitsevista uskomuksista siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”
Ei se aina ole helppoa
Vanhan kliseen mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Talousennusteiden yksi hankaluus on siinä, että pienetkin muutokset voivat vaikuttaa hurjan paljon pitkällä aikavälillä, kun vaikutukset kasautuvat. Toinen hankaluus piilee siinä, että kun jokin talouden trendi muuttuu, sen havaitseminen juuri sillä hetkellä on äärimmäisen vaikeaa.
”Tämä nähtiin muun muassa kansainvälisen finanssikriisin kohdalla ja toistamiseen viime vuonna, kun Suomen talous kääntyi nousuun ja yllätti monet.
Viime vuonna kävi niin, että Suomen bkt kasvoi 1,4%, mikä on melkein yhtä hyvää kasvua kuin euroalueella. Tämä valkeni ennustajille vasta vuoden lopulla, vaikka kasvu nopeutui jo alkuvuonna”, Huovari kertoo.
Mistä hitaus? Yksi syy on tilastoissa, joihin ennusteet pohjaavat. Ensinnäkin ne tulevat aina jonkun kuukauden viiveellä, ja sitten niitä vielä tarkistetaan eli revisioidaan, kun Tilastokeskus saa lisätietoja. Ennusteen yhtenä tukinojana ollut menneisyys voi muuttua.
”Ennuste tehdään aina parhaan mahdollisen olemassa olevan tiedon perusteella. Ongelma on se, että seuraavalla viikolla tieto voi muuttua täysin. Mutta taas tullaan tarinaan ja lukuihin: pitää miettiä, onko ennusteen tarina yhä kunnossa”, Arovuori sanoo.
Onko heinäkuussa 2018 pouta?
Janne Huovarin mukaan ennustevirheet johtuvat myös siitä, että ennusteisiin liittyy paljon seikkoja, joita ei oikeasti voi ennustaa. Yksinkertaisin esimerkki on maataloussektorin ennusteeseen melkoisesti vaikuttava sää.
Miten voidaan tietää, millaiset ovat kesän 2018 kelit?
”Viljan hintaennuste kuluvalle ja seuraavalle vuodelle tehdään ennen kuin syysviljoja lukuun ottamatta jyvääkään on keväällä kylvetty. Ei silloin tiedetä tarjonnasta kuluvalle ja vielä vähemmän seuraavalle vuodelle, mutta totta kai on ymmärrys siitä, miten markkina toimii. Ennusteessa on aina tietyt oletukset: on hintateoriaa, kysyntäteoriaa, tiedetään mitkä tekijät vaikuttavat bkt:hen, ruuan hintaan ja niin edelleen. Lisäksi on ihmisten käyttäytymisoletuksia”, kertoo Arovuori.
Palataan siis samaan edellä havaittuun peruskuvioon: ennusteella pyritään kuvaamaan sitä, mitä tiedetään tämänhetkisestä taloudesta ja mitä oletetaan, että tulee tapahtumaan.
Kuuntele jaksosta lisää, millaisilla malleilla ja lähtökohdilla ennusteita tehdään. Entä mikä merkitys on asiantuntijan omalla tulkinnalla?
—
Seuraava Pettu-jakso julkaistaan 2.6.!
Kaikki Pettu-jaksot löydät täältä: http://www.ptt.fi/ajankohtaista/uutiset.html?tagged=podcast
