Paperin jättämien saappaiden täyttäminen vaatii kunnianhimoa

Metsäteollisuuden osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä on pitkään polkenut reilussa kahdessa prosentissa. Paperin tuotannon vähenemisen myötä osuus laskee. Kansantalouden näkökulmasta suunta on käännettävä. Toivo on uusissa puupohjaisissa tuotteissa.

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen /// Twitter: @mavalonen

 

Metsäteollisuuden osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä on pitkään polkenut reilussa kahdessa prosentissa. Paperin tuotannon vähenemisen myötä osuus laskee. Kansantalouden näkökulmasta suunta on käännettävä. Toivo on uusissa puupohjaisissa tuotteissa.

Lupaavana metsäteollisuuden innovaationa mainitaan usein puukuitutekstiilit. Niiden etuna on nykytiedon valossa positiivinen korvauskerroin, eli kun niillä korvataan kilpailevia tuotteita, vähenevät kasvihuonekaasupäästöt. Teknologioita tekstiilien valmistukseen sopivan puupohjaisen katkokuidun valmistukseen on useita.

Kuituteknologiayhtiö Spinnova ja brasilialainen selluyhtiö Suzano ovat rakentamassa puupohjaista katkokuitua valmistavan tehtaan Jyväskylään. Investointipäätöstä edelsi jo useamman vuoden Jyväskylässä käynnissä ollut koetehdas. Viime vuonna Äänekoskella käynnistyi Metsä Groupin ja japanilaisen kauppahuoneen Itochun katkokuitua valmistava koetehdas, mikä enteilee varsinaisen tehtaan perustamista.

Spinnovan tapauksessa katkokuidun tuotantoketju on kansainvälinen. Raaka-aine eli sellu saapuu Brasiliasta, katkokuitu valmistetaan Jyväskylässä, se kehrätään langaksi Italiassa ja lopulta kangas valmistetaan Suomessa tai muualla Euroopassa. Tekstiilien suunnittelu- ja valmistusmaa riippuu kankaan ostajan toimipaikkojen sijainnista.

Katkokuidun jatkojalostus ei tapahdu Suomessa ainakaan hetkeen, koska täällä ei ole kehräämöitä ja vaateteollisuus on pienimuotoista. Täten vaikutukset Suomen kansantalouteen jäävät tehtaan kokoon suhteutettuna pieniksi. Vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä pidempi pätkä tuotantoketjua Suomeen sijoittuu. Merkittävimmät vaiheet lopputuotteen arvon kannalta ovat suunnittelu, markkinointi ja myynti.

Puukuitutekstiilien tapauksessa olennaista on suomalaisen metsä- ja tekstiiliteollisuuden yhteistyö. Metsäteollisuuden osa tuotantoketjua päättyy katkokuidun valmistukseen. Tämän jälkeen alkavat tekstiiliteollisuuden vaiheet, jotka kerryttävät merkittävimmän osan arvonlisäyksestä.

Kansantalouden näkökulmasta ei ole väliä, mille toimialalle tuotanto luokitellaan, kunhan sitä jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Parhaimmillaan katkokuitu valmistetaan suomalaisesta puuraaka-aineesta ja korkea osuus siitä kehrätään langaksi ja kudotaan kankaaksi Suomessa. Varsinkin tekstiilien suunnittelua, myyntiä ja markkinointia olisi saatava sijoittumaan Suomeen. Paperin jättämien saappaiden täyttäminen vaatii kunnianhimoa.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.3.2021