Onko vika kertojassa vai kuulijassa?

Talousjärjestelmämme perustuu kilpailuun, jossa parhaan ja tehokkaamman ratkaisun läpivienyt taho lisää kilpailun kautta lopulta tehokkuutta koko yhteiskuntaan. Hiljattain saimme asiantuntija-arvion tutkimussuunnitelmaamme, arvioinnissa välittyi vaikutelma, ettei tulevaisuutta luotaavan suunnitelmamme ydintä ollut sisäistetty. Onko siis vika kertojassa vai kuulijassa?

Kirjoittaja on Toimiala- ja liiketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Seppo Leminen

Talousjärjestelmämme perustuu kilpailuun, jossa parhaan ja tehokkaamman ratkaisun läpivienyt taho lisää kilpailun kautta lopulta tehokkuutta koko yhteiskuntaan. Hiljattain saimme asiantuntija-arvion tutkimussuunnitelmaamme, arvioinnissa välittyi vaikutelma, ettei tulevaisuutta luotaavan suunnitelmamme ydintä ollut sisäistetty. Onko siis vika kertojassa vai kuulijassa?

Markkinoinnissa korostetaan asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä ja siihen liittyvän tuote- ja palvelukokonaisuuden rakentamista, viestimistä ja myymistä asiakkaille. Tuotteen onnistunut myyminen asiakkaalle tarkoittaa onnistumista ja asiakkaan tuotteen ostamatta jättäminen kuvaa sen epäonnistumista. Ensikatsomalla olisi helppo sanoa, että suunnitelmamme ja sen viestiminen on epäonnistunut.

Tutkimusmaailmassa kilpailevien tutkimusryhmien uskotaan tehostavan tutkimusta ja sitä kautta parhaan tai tehokkaamman ratkaisun esittämän tahon ratkaisut ja tulokset siirtyvät tai välittyvät loppukädessä yhteiskuntaamme. Onko asia näin? Meritoitunut professorikollegani Pohjois-Amerikasta kertoi tapauksen huippulehdestä, jonka arvostettu artikkelien vertaisarvioitsija ylpeänä painotti hänelle, ettei hän ole hyväksynyt kuin yhden artikkelin koko 20 vuotisen uran aikana kyseessä lehdessä. Kollegani painotti, että useat hylätyt artikkelit olisivat ansainneet tulla julkaistuiksi.

Tässä tarinan opetus lienee se, että valitsemalla asiantuntija-arvioijaksi sopiva taho saadaan haluttu lopputulos. Jos haluttu lopputulos on tiedossa (lue: artikkeli on etukäteen valittu), niin miksi kyseisessä tiedelehdessä järjestetään kallis ja aikaa vievä arviointiprosessi, kun lopputulos usein tiedetään jo etukäteen. Paradoksaalisesti lehden pieni hyväksymisprosentti ja sitä kautta tuleva lehden arvostus herättää kiinnostusta tutkijoissa ja tutkimusryhmissä, ja arvostetuilla asiantuntijoilla riittänee arviointityötä kyseisessä lehdessä.

Yleisemmin mikä on tutkimushankkeiden arviointiin liittyvä asiantuntijuus, siihen liittyvä prosessi ja siinä olevien henkilöiden vastuu? Tutkimushankkeiden hedelmistä nauttivat koko yhteiskuntamme.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.3.2020