- Blogit
- Metsä
Kirjottaja on PTT:n vanhempi tutkija Maurizio Sajeva
Myrsky- ja hyönteistuhot ovat runnelleet Keski-Euroopan metsiä pahoin. Tämä on lisännyt merkittävästi vahingoittuneen puun määrää puumarkkinoilla ja laskenut viimeisen reilun vuoden aikana raakapuun hintoja etenkin Keski-Euroopan maissa, osittain myös Ruotsissa.
Erittäin kuivan kesän jälkeen voi mennä jopa viisi vuotta, ennen kuin kaarnakuoriaisten populaatio asettuu tavalliselle tasolle. Ylitarjonta puumarkkinoilla jatkuu siis todennäköisesti vielä vuosia. Kuusi on kärsinyt eniten kaarnakuoriaisen tuhoista.
Myrsky- ja hyönteistuhoista ovat kärsineet eniten Saksa, Tšekki ja Itävalta. Tuhopuun tulviminen markkinoille on laskenut raakapuun hintoja etenkin Keski-Euroopassa. Mäntytukin ja -kuidun hintakehitys ei ole juuri poikennut kuusitukkiin ja -kuituun verrattuna.
Keski-Euroopan metsätuhojen suuruutta kuvaa hyvin Saksassa tuhoutuneen puun määrä, minkä arvioidaan olleen tammi-elokuussa 73 miljoonaa kuutiometriä. Saksan tukkipuun vienti nousi kuluvana vuonna jopa 75 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, ja EU-alueellekin suuntautuva raakapuun vienti kasvoi 38 prosenttia.
Onko ”tukkipuun inflaatio” ollut Saksalle ja muille Keski-Euroopan maille taloudellisesti kannattavaa? Tämä riippuu siitä, miten puun laatu vaikuttaa koko tuotantoketjussa ja eri markkina-alueilla.
Yleisesti on arvioitu, että Saksan edullisemmat hinnat olisivat luoneet heille etua. Kuitenkin tuhopuu on mitä luultavimmin vähentänyt jonkin verran esimerkiksi saksalaisen sahateollisuuden tuottamaa arvonlisää. Sitä pienentää tuhopuun myötä lisääntynyt tukkipuun viennin kasvu ja heikompilaatuisen sahatavaran lisääntynyt vienti korkealaatuisen kustannuksella.
Ilman tuhoja tukkia olisi korjattu Saksassa vähemmän, ja tukkipuuta olisi jalostettu vientiin metsäteollisuustuotteiksi. Lisäksi korkealaatuisen sahatavaran osuus Saksan viennistä olisi ollut korkeampi.
Suomen kannalta tilanne saattaa olla yhtä lailla kaksijakoinen. Korkealaatuisen keskieurooppalaisen sahatavaran tarjonnan heikentyminen on voinut lisätä suomalaisen korkealaatuisen sahatavaran kysyntää Keski-Euroopassa sekä esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Toisaalta heikompilaatuisen sahatavaran tarjonnan kasvu on voinut vähentää vastaavan suomalaisen sahatavaran kysyntää samoilla markkinoilla.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.11.2020
