Nukkuvatko osuuskunnat onnensa ohi?

Osuustoiminta on tämän vuosikymmenen juttu. Näin minulle lausui eräs suuren konsulttifirman johtaja. Firman tekemien kansainvälisten selvitysten perusteella osuustoiminnan periaatteet tulisivat korostumaan yritysten liiketoimintaympäristössä. Tästä lausunnosta on kulunut kohta kymmenen vuotta. Ja kuinka kävi?

 

Kirjoittaja on PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila / Twitter: @IiroJussilaPTT

 

Osuustoiminta on tämän vuosikymmenen juttu. Näin minulle lausui eräs suuren konsulttifirman johtaja. Firman tekemien kansainvälisten selvitysten perusteella osuustoiminnan periaatteet tulisivat korostumaan yritysten liiketoimintaympäristössä.Tästä lausunnosta on kulunut kohta kymmenen vuotta. Ja kuinka kävi?

 

2010-luvun mittaan vietettiin kansainvälistä osuustoimintavuotta, YK nosti vahvasti esiin osuustoiminnan roolin tulevaisuuden taloutta ja yhteiskuntaa rakennettaessa. Kansainvälinen osuustoimintaliitto otti tavoitteekseen tehdä osuustoiminta tunnetuksi vuosikymmenen aikana.

Tänään tilanne on yhä se, ettei osuustoiminnan erityispiirteitä tunnisteta ja tietämys niistä on heikkoa. Sidosryhmät ja jopa osuuskuntien omat jäsenet eivät aina osaa tehdä eroa osuustoiminnallisen yrityksen ja jokin muun yrityksen toiminnan välillä.

 

Mainittu konsulttifirman johtaja pelkäsi osuuskuntien nukkuvan onnensa ohi. Taisipa joku vitsailla, että osuustoiminnan ajatusten leviäminen voi koitua osuuskuntien kohtaloksi. Jos ne keskittyvät matkimaan osakeyhtiöiden toimintaa.

 

Ollaanko osuuskunnissa hereillä? Ainakin osuustoimintayritysten johto on alkanut puhua yritysmuodostaan enemmän. Strategiapuheessa ja liiketoiminnan valintojen perusteluissa näyttää olevan aiempaa vahvempi osuustoiminnallinen painotus. On siis huomattu, että puhe osuustoiminnasta istuu tähän aikaan.

 

Tietämyksen puute vaivaa kuitenkin yhä osuustoiminnan pelitavan ymmärtämistä ja toteuttamista. Sitä selittää osuustoiminnan opetuksen ja tutkimuksen vähäisyys. Osakeyhtiömalli dominoi, ja osuustoimintatiedon kehittämisen ja levittämisen osuus kaikesta kauppa- ja taloustieteisiin käytettävästä rahasta on promille tai pari.

 

Tiedonpuute ei korjaannu ilman investointeja, mutta niitä tuskin tekevät ketkään muut kuin osuustoimintayritykset itse. Investoinneista hyötyminen puolestaan edellyttää, että osuustoimintayritykset käyttävät toiminnassaan sekä syntyvää tietoa että sen omaksuneita ihmisiä.

Osuustoimintatieto auttaa osuuskuntaa ja sen jäseniä saavuttamaan tavoitteensa. Siten osuustoiminnasta voi tulla konkreettisesti tämän uuden vuosikymmenen juttu.

 

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus 13.1.2020