- Blogit
- Metsä
Kirjoittajat: Paula Horne on tutkimusjohtaja ja Emmi Haltia metsäekonomisti Pellervon taloustutkimus PTT:llä.
Metsäsektorilla on mennyt hyvin viime vuosina. Huippulukemia on saavutettu niin puukaupoissa ja hakkuissa kuin lopputuotteiden viennissäkin. Lopputuotteiden kysynnän kasvu globaaleilla markkinoilla heijastui vahvasti Suomeen metsäteollisuuden käyttäessä pitkälti kotimaista raaka-ainetta ja työvoimaa. Yleensä ketju toimii hyvin. Tänä talvena vaikeudet näyttävät kuitenkin kasaantuvan toinen toisensa päälle.
Metsäteollisuuden kysyntänäkymät ovat epävarmat. Sellun vientimäärät ovat lisääntyneet Kiinan viennin elvyttyä. Vientihinta on kuitenkin laskenut – viime vuoden tammikuusta lokakuuhun laskua oli lähes 30 prosenttia. Myös sahateollisuuden vientihinnat laskivat viime vuonna rajusti Euroopan myrskytuhoista aiheutuneen ylitarjonnan vuoksi. Varastoissa on edelleen tavaraa, mikä yhdessä kilpailutilanteen kanssa hidastaa hintojen elpymistä. Sellun hinnan lasku heijastui paperin ja kartongin hintoihin viime vuonna. Paperin viennin väheneminen jatkunee entiseen malliin. Kartongin vientinäkymät ovat paperia positiivisemmat, mutta markkinatilanne ei ole helppo taloudellisen epävarmuuden jatkuessa vientimaissa.
Työvoimatilanne on epävarma. Syksyllä metsäteollisuudessa oli useita seisokkeja tai pidempiä huoltotaukoja kysynnän heikettyä. Alkuvuonna metsäteollisuutta on uhannut lakko. Lakko aiheuttaisi toteutuessaan menetyksiä teollisuudelle. Lakkojen aiheuttamat menetykset eivät kuitenkaan olisi aivan sellaisia, kuin laskettuna esimerkiksi vuosi sitten vallinneilla vientihinnoilla. Kahden viikon viennin arvon menetys olisi paperin, kartongin ja sellun osalta noin 339 miljoonaa euroa, jos summaa arvioidaan vuoden 2019 vientimäärien mukaan ja tonnihintoina käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia, viime vuoden lokakuun hintoja. Viennin arvon menetys olisi ollut 13 prosenttia suurempi tammikuun 2019 hintatasolla.
Raaka-aineen saatavuuskin takkuaa. Huonot korjuukelit ovat haitanneet hakkuita viime vuoden lopulta aina näihin päiviin asti. Suuressa osassa Suomea ei talvikorjuukohteille päästä, tai ainakaan saada niistä puuta liikkeelle. Pitkän aikavälin sääennusteiden mukaan talvi näyttää jäävän lyhyeksi puunkorjuussa. Tilanne kuulostaa varsin tutulta. Pari vuotta sitten vuoden 2018 tammikuussa luettiin lehdistä samankaltaisia otsikoita. Silloin kuitenkin lopputuotteiden kysyntätilanne oli varsin erilainen, hinnat kohosivat ja noustiin ennätysmääriin puukaupassa ja hakkuissa.
Vaikeuksia toinen toisensa päälle. Ehkä vaikutukset jäävät kuitenkin pienemmiksi näin, kuin jos ne tulisivat yksi toisen jälkeen. Hitaassa suhdannetilanteessa työvoiman ja raaka-aineen tarve pienenee tai vastaavasti mahdollisen lakon vaikutukset loivenevat raaka-aine- ja markkinatilanteen vuoksi. Toki vaikeudet iskevät kipeästi moniin toimijoihin – esimerkiksi korjuuyrittäjien tilanne on todella hankala.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.1.2020
