Metsänomistajat avainroolissa ilmastonmuutoksen hillintätoimissa

Ilmastolain uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa hiilineutraaliuden eli päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Laki laajenee koskemaan myös maankäyttösektoria ja lakiin lisätään nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Maankäyttösektorilla maatalous on päästöjen lähde, mutta nielujen vahvistaminen koskee erityisesti metsätaloutta ja maankäytön muutosta.

Kirjoittaja on tutkimusjohtaja Paula Horne

Ilmastolain uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa hiilineutraaliuden eli päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Laki laajenee koskemaan myös maankäyttösektoria ja lakiin lisätään nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Maankäyttösektorilla maatalous on päästöjen lähde, mutta nielujen vahvistaminen koskee erityisesti metsätaloutta ja maankäytön muutosta.

Maankäyttösektorille on laadittu tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilmastosuunnitelma, jonka tavoitteena on saada aikaan yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen ilmastovaikutus vuoteen 2035 mennessä. Lausunnoilla ollut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) luonnos linjaa moninaisia metsien hoitoon ja käyttöön kohdistuvia toimenpiteitä, jotka vahvistavat metsien hiilinieluja ja -varastoja.  Toimenpiteillä on erilaisia vaikutuksia – osa niistä lisää puuntuotantoa kuten lannoitus, osa edistää samalla luonnon monimuotoisuuden turvaamista kuten lahopuun hiilivaraston lisääminen talousmetsissä. Myös ohjauskeinot vaihtelevat – joihinkin toimenpiteisiin metsänomistajat saavat tukea, joitain pyritään edistämään neuvonnalla.

Kansallisen ilmastopolitiikan rinnalla toimii myös yksityisen sektorin vapaaehtoinen hiilikompensaatio. Siinä kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että kumotaan aiheutettu ilmastohaitta vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla. Kun eri alojen yritykset ja kuluttajat pyrkivät hiilineutraalisuuteen, kasvaa kysyntä myös vapaaehtoiselle päästöjen kompensoimiselle. Suomeen onkin syntynyt joukko uusia maankäyttösektorin yrityksiä, jotka tuottavat kaupallista palvelua vapaaehtoista päästöjen kompensointia varten. Metsät ovat myös hiilikompensaatiossa pääroolissa – hiilikompensaatioyritykset sopivat metsänomistajien kanssa hiilensidontaa lisäävistä toimenpiteistä, joiden toteuttamisesta metsänomistajalle maksetaan sopimuksen mukaisesti määräajan. Samoin kuin julkisella puolella, myös yksityisillä markkinoilla tehtävät toimenpiteet vaihtelevat melkoisesti.

Sekä kansallisen maankäytön ilmastosuunnitelman että yksityisten hiilikompensaatiomarkkinoiden toteutumisessa avainasemassa ovat maanomistajat. Miten he suhtautuvat erilaisiin metsissä tehtäviin ilmastotoimenpiteisiin? Lähtevätkö he toteuttamaan niitä omissa metsissään? Metsänomistajien tavoitteet omien metsiensä hoidon ja käytön suhteen myös vaihtelevat. Joku painottaa enemmän taloudellista tuottoa, toinen virkistysmahdollisuuksia. Siten myös erilaiset toimenpiteet houkuttelevat erilaisia metsänomistajia.

Tällä hetkellä on vielä puutteellisesti tutkittua tietoa siitä, miten metsänomistajat suhtautuvat ilmastonmuutoksen hillintää tukeviin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimusohjelman hankkeet ovat kuitenkin parhaillaan tuottamassa uutta tietoa myös metsänomistajien näkökulmista. Jotta tutkimushankkeet tuottavat luotettavaa tietoa, on tärkeää, että metsänomistajat osallistuvat erilaisiin haastattelu- ja kyselytutkimuksiin.

Kun ilmastotoimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen, on maanomistajien näkemysten mukaan saaminen ja huomioon ottaminen ensiarvoisen tärkeätä ilmastopolitiikan onnistumiselle. Toisaalta myös maanomistajille on tärkeää tuntea erilaiset uudet vaihtoehdot. Osa toimenpiteistä tuo myös uusia ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille tai mahdollisuuksia paremmin toteuttaa omia tavoitteitaan metsien hoidossa.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 11.5.2022