- Blogit
- Metsä
Kirjoittaja on tutkimusjohtaja Paula Horne /// Twitter: HornePaula
Sehän tiedetään, että metsillä on omistajilleen hyvin erilaisia merkityksiä, ja näiden painottaminen vaihtelee metsänomistajien kesken. Jotkut painottavat tuloja ja taloudellista turvallisuutta, toiset virkistyskäyttöä ja aineettomia hyötyjä ja monitavoitteiset useampia hyötyjä samanaikaisesti. Tämä näkyy myös puukaupoissa – tuloja ja turvaa korostavista lähes kaksinkertainen osuus tekee puukauppaa virkistyskäyttöä painottaviin verrattuna.
Metsätiloista suurin osa siirtyy perintönä tai tila ostetaan vanhemmilta. Erona on se, että turvaa ja tuloja metsänomistuksessaan painottavat ovat selvästi useammin ostaneet tilansa vanhemmiltaan, virkistyskäyttäjät perivät tilan.
Tuoreiden Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimustulosten mukaan kolmasosa metsänomistajista ei arvioi metsätaloutensa kannattavuutta lainkaan. Heidän joukossaan on selvästi enemmän virkistyskäyttäjiä, kun taas tuloja korostavien osuus on pienempi. Virkistyskäyttäjät ovat myös haluttomampia myymään metsätilaansa perheen ulkopuolisille mistään hinnasta. Monilla tuloja korostavillakaan ei ollut myyntihaluja, mutta heidän osuutensa oli kuitenkin pienempi kuin virkistyskäyttäjillä.
Sitä tutkimustulokset eivät kerro, miksi näin on. Vähentääkö perintönä siirtyminen kiinnostusta metsätalouteen osana kotitalouden tuloja, kun metsätilaa ei ole itse aktiivisesti hankkinut ja sen metsätalouteen paneutunut? Usein perintöverojen maksamiseksi tehdään hakkuita, mutta sen jälkeen kiinnostus voi lopahtaa. Johtuuko se siitä, että kannattavuuden seuranta on varsin vaikeata ja vaatii työtä? Vai siitä, etteivät metsätulot ole välttämättömiä kotitaloudelle vai että metsällä on paljon muita arvoja? Todennäköisesti usein on kyse kaikkien yhteisvaikutuksesta.
Se, että kaikista metsänomistajista yli kolmannes ei myisi metsätilaansa perheen ulkopuolelle mistään hinnasta kertoo, että Suomessa metsänomistukseen liittyy vahva kulttuuri. Suvun metsäomaisuus on harvalle vain sijoituskohde, joka paremman vaihtoehdon ilmaantuessa realisoidaan. Vaikka hoitotoimenpiteet aiheuttavat menoja ja niistä koituvat tulot näkyvät tilillä vasta vuosikymmenten päästä, hyötyjinä ovat omat lapset tai lapsenlapset. Talous ja sukuperintö käyvät usein käsi kädessä: Hyvin hoidettu metsä tuottaa tuloja ja jää seuraaville sukupolville monipuolisten hyötyjen sammoksi.
Kirjoitus on Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu 9.2.2022
