Maatalouspolitiikan panos kakkospilariin

Euroopan komission esitys EU:n budjettikehykseksi seuraavalle seitsemänvuotiselle rahoituskaudelle sisältää maatalouteen vähemmän rahaa verrattuna nykytilanteeseen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kannalta merkittävin rakenteellinen tekijä liittyy siihen, että esityksen mukaan rahaa vähennettäisiin enemmän CAP:n II. pilarista. II. pilarista rahoitetaan Maaseudun kehittämisohjelmat.

Kirjoittaja on Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori /// @Karovuori

 

Euroopan komission esitys EU:n budjettikehykseksi seuraavalle seitsemänvuotiselle rahoituskaudelle sisältää maatalouteen vähemmän rahaa verrattuna nykytilanteeseen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kannalta merkittävin rakenteellinen tekijä liittyy siihen, että esityksen mukaan rahaa vähennettäisiin enemmän CAP:n II. pilarista. II. pilarista rahoitetaan Maaseudun kehittämisohjelmat.

Maaseudun kehittämisohjelmien rahoitus muodostuu jäsenvaltioiden kansallisen ja EU:n budjettirahoituksen yhdistelmällä. Ohjelmien jäsenmaittainen kokonaisrahoitus vahvistetaan osana maatalouspolitiikan kokonaisuutta.

Maaseudun kehittämisohjelmista rahoitetaan Suomessa maatalouteen kohdistuvista tuista rakennetuet, luonnonhaittakorvaus sekä ympäristökorvausjärjestelmä. Lisäksi Suomessa hyödynnetään ohjelman kyljessä myös Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta rahoitettavia toimenpiteitä.

Tässä kokonaisuudessa maatalouden rakennepolitiikan työkaluihin kuuluvat avustukset investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin, korkotukilainat sekä takaukset. Toimenpiteiden tavoitteena on edistää sektorin uudistumista ja parantaa maatalouden kilpailukykyä.

Korvaus luonnonhaitasta aiheutuvasta heikommasta kilpailukyvystä, maatalouden haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja sektorin rakenteen vahvistaminen ovat juuri sellaisia asioita, joiden osalta maataloustukien oikeutusta on kohtuullisen helppo puolustaa. Maatalouspolitiikan uudistukselle lausuttujen tavoitteiden valossa näiden toimenpiteiden merkityksen politiikan kokonaisuudessa voisi olettaa koko ajan kasvavan.

Tässä valossa vaikuttaakin täysin päättömältä, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisuudessa maatalouden vähenevästä rahoituksesta suhteellisesti suurempi osa käytetään jatkossakin suoriin hehtaarikohtaisiin tukiin.

Komission esityksen mukaan Maaseutuohjelman rahoitus pienenisi Suomessa 14 prosenttia. Suorat tuet pienenisivät kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan EU:n budjetista Suomeen tulevat maksut laskisivat esityksen mukaan seitsemän prosenttia.

Lukuja tarkasteltaessa on tärkeä muistaa, että kyseessä on vasta komission esitys EU:n budjetiksi. Maatalouspolitiikan kokonaisrahoitusta ei ole päätetty ja toimenpiteistäkin on vasta suuntaviivoja.

Maatalouden rahoituksen painopisteiden pitää olla sektorin kehittäminen, kilpailukykyä vahvistavat toimenpiteet ja ilmastonmuutoksen huomioiminen. Rahoituksen vähentäminen ennemmin rakenteita ylläpitävistä suorista tuista olisi tässä kokonaisuudessa selvästi järkevämpää.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.5.2019