- Blogit
- Metsä
Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen /// Twitter: @mavalonen
Suomi on saari, sanovat usein vientiteollisuuden toimijat. Suomi on kuitenkin saari, jolta kuljetuksia kaukomaille voidaan tehdä myös rautateitse. Reitti suuntautuu kuitenkin vain itään. Metsäteollisuuden näkökulmasta Venäjälle menevä rata on totuttu näkemään reittinä, jota pitkin koivukuitua ja haketta tuodaan. Kuitenkin parin vuoden ajan toiseen suuntaan on kulkenut satunnaisesti rahtijunia vieden Suomen metsäteollisuuden tuotteita Kiinaan.
Rahtijunat kulkevat 8 400 kilometrin matkan Kiinaan Venäjän ja Kazakstanin läpi. Kiina on viime vuosina panostanut osana Vyö ja tie -hanketta (One Belt One Road) sen ja Euroopan välisiin raideyhteyksiin. Kiinan päässä rataverkkoa on kehitetty ja raideyhteys on nopeutunut. Säännöllistä rahtiliikennettä Suomen ja Kiinan välisellä raideyhteydellä on ollut tämän vuoden huhtikuun alusta, kun Nurminen Logistics Oy alkoi kuljettaa rahtia kahden viikon välein.
Viedäkö tuotteet laivalla vai junalla Kiinaan on siis jo harkinnan arvoinen kysymys suomalaisille metsäteollisuusyrityksille. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Versowood on reittiä kokeillut. Valtaosa Suomen ja Kiinan välisestä rahdista kulkee kuitenkin edelleen meritse. Rautateitse kulkevan rahdin osuus on vain noin prosentin. Raidekuljetusten alhaista osuutta selittää niiden korkeampi hinta verrattuna merikuljetuksiin.
Kiinaan suuntautuvien raidekuljetusten suurin etu on huomattavasti lyhyempi toimitusaika. Junamatka Vuosaaresta Kiinaan Hefeihin kestää 15—18 päivää, kun taas sama matka meritse kestää reilut 40 päivää. Metsäteollisuusyrityksen ja sen tuotteita ostavien tahojen kannalta on edullista, jos rahti matkaa nopeammin, sillä tällöin rahat ovat kiinni kuljetettavassa tavarassa lyhyemmän aikaa. Lisäksi nopeampien kuljetusten ansiosta on nopeampaa reagoida tilauskannan muutoksiin ja täyttää ostajien tarpeita.
Vaikka raidekuljetukset ovat tällä hetkellä laivakuljetuksia halvempia tulee hintaero mitä luultavammin pidemmän päälle tasaantumaan tai kenties kääntymään raidekuljetusten eduksi. Laivaliikenteen kustannukset tulevat pitkässä juoksussa jonkin verran nousemaan, kun fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvalla energialla. Myös raideliikenteen kustannukset tulevat nousemaan samasta syystä. Kuitenkin raideliikenteen sähköistyminen on jo pitkällä. On siis todennäköistä, että raideyhteys Suomen ja Kiinan välillä tulee hiilineutraaliksi laivayhteyttä nopeammin.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tuleviasuudessa 20.11.2019
