- Blogit
- Ilmasto
- Ruoka
Maatalous on toimialana vahvasti politiisesti ohjattua. Maatalouspolitiikkaa on jo pitkään aiheellisesti syytelty poukkoilevaksi ja huonosti ennakoitavaksi, joka aiheuttaa viljelijöille huomattavaa epävarmuutta. Onnistuessaan politiikka luo maatalousyrityksille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja hallitsee niitä vaikutuksia, joihin markkinoilta ei löydy vastauksia.
Kirjoittaja on PTT:n maa- ja elintarviketalouden ekonomisti Heini Lehtosalo /// Twitter: @heinilehtosalo
Maatalous on toimialana vahvasti politiisesti ohjattua. Maatalouspolitiikkaa on jo pitkään aiheellisesti syytelty poukkoilevaksi ja huonosti ennakoitavaksi, joka aiheuttaa viljelijöille huomattavaa epävarmuutta. Onnistuessaan politiikka luo maatalousyrityksille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja hallitsee niitä vaikutuksia, joihin markkinoilta ei löydy vastauksia.
Tällä hetkellä ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen sopeutuminen on yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista. Kullekin sektorille asetetaan omat päästövähennystavoitteensa eikä maatalous jää tämän ulkopuolelle.
Muutama vuosi sitten keskustelu maatalouden päästöistä pyöri kotieläintuotannon ja lannoitteiden käytön ympärillä. Nyt kaikki tietävät, että maankäyttöä muuttamalla voidaan saavuttaa suuriakin päästövähennyksiä varsin nopeasti. Politiikan tekijät ovat suuren haasteen edessä. Kuinka siis tehdä pitkäjänteistä politiikkaa, joka luo vakautta samalla kun tiedon määrä lisääntyy huimaa vauhtia?
Suomen maatalouden kasvihuonepäästöistä yli puolet ovat peräisin turvemailta. Niiden aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa käyttöä muuttamalla ja rajoittamalla. Koska turvemaiden rooli maatalouden ilmastovaikutuksissa on niin suuri, on selvää, että jotain niille täytyy tehdä.
Turvemaiden viljely on kuitenkin edellytys monien maatilojen elinkelpoisuudelle. Niitä koskevat poliittiset päätökset vaikuttavat paitsi toiminnan jatkamiseen myös toiminnan kehittämiseen. Helppoa ratkaisua turvemaakysymykseen ei löydy. Turvemaita koskevien poliittisten linjausten ja päätösten puute luo kuitenkin epävarmuutta viljelijöiden toimintaympäristöön. Kaikista huonoin vaihtoehto on siis jättää päätökset kokonaan tekemättä.
Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa, joka kasvattaa ymmärrystä myös maatalouden ilmastovaikutuksista. Tämän seurauksena poliittisen päätöksenteon toimintaympäristö muuttuu. Pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja vakautta poliittiseen päätöksentekoon voidaan saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteen asetannalla. Kun pitkän aikavälin tavoite on kaikille selkeä, toimenpiteitä voidaan ketterästi virittää toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti.
MTK on yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa tuottanut maataloutta koskevan ilmastotiekartan, jonka tarkoituksena selvittää, miten maatalouden ilmastokysymykset ratkaistaan. Turvemaat on nostettu siinäkin keskeiseen rooliin ja tavoitteena on turvemailta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä leikkaaminen. Enää tarvitaan rohkeutta tehdä poliittisia päätöksiä. Se on kaikkien etu.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.8.2020
