- Blogit
- Kansantalous
Tukipaketit koostuvat pääosin takauksista ja lainoista
Tutustu myös muihin koronavirukseen liittyviin ennusteisiin ja blogeihin täällä
Huom. Tilastoja päivitetty 14.4.2020
Janne Huovari ja Peetu Keskinen
Useat maat ovat ilmoittaneet suurista tukipaketeista koronaepidemian talousvaikutusten lieventämiseksi. Miten suuria paketit ovat ja miten eri maiden paketit vertautuvat, eivät ole yksinkertaisia kysymyksiä. Yritämme avata tässä kirjoituksessa muutamien maiden tukipakettien sisältöä ja kokoa. Näitä tietoja käytettiin myös YLE:n uutisgrafiikassa 5.4. Varoituksen sana: Eri maiden paketteja on hyvin vaikea vertailla. Niiden sisältö ja toteuttamistapa poikkeavat toisistaan, ja arviot koosta perustuvat erilaisille oletuksille. Erilaisten toimien vaikutus julkiseen ja reaalitalouteen on erilainen, vaikka ilmoitettu miljardimäärä olisikin sama. Tukipaketit koostuvat suorista menojen lisäyksistä, verojen ja maksujen alennuksista tai lykkäyksistä sekä lainoista ja niiden takauksista. Oikeasti niitä ei edes voisi laskea yhteen, vaikka tässä niin on tehty.
Pakettien koot ovat ensisilmäyksellä todella suuria. Saksassa jopa lähes 30 prosenttia suhteessa bkt:seen. Lähes kaikkien maiden tukipaketeissa yrityksille myönnettävät lainat tai niiden takaukset ovat kuitenkin suurin erä. Välittömiä menojen lisäyksiä tai verotulojen menetyksiä aiheuttavien toimien osuus on selvästi pienempi, yleensä vain muutama prosentti suhteessa bkt:seen. Tästäkin useimmissa maissa suuren osan muodostavat verojen ja eläkemaksujen lykkäykset. Ne ovat siis ainoastaan verojärjestelmän kautta annettavaa lainaa yrityksille. Suoria menojen lisäyksiä tai verojen alennuksia on yleensä varsin vähän. Poikkeuksena ovat Yhdysvallat ja osittain Saksa.
Varsinaisen finanssipoliittisen elvytyksen eli menojen kasvattamisen tai verojen laskun laaja puute tässä vaiheessa on hyvä asia. Niin kauan kuin maissa on voimassa laajoja rajoitustoimia, taloutta on turha yrittää saada elvytyksellä kasvuun. Sen aika tulee myöhemmin. Nyt on tärkeää taudin hoidon ja taltuttamisen lisäksi estää yritysten konkurssit ja auttaa eniten kärsiviä kotitalouksia. Euroopassa kotitalouksien apu tulee pääasiassa normaalin työttömyys- ja sosiaaliturvan kautta. Tästä syystä tukipaketit keskittyvät yritysten tukemiseen. Yritysten tukien ja verolykkäysten osalta Suomen paketti onkin varsin suuri. Yhdysvalloissa joudutaan ylimääräisellä paketilla tukemaan myös kotitalouksia.
Tukipakettien toimet Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Takausten nosto on sekä teknisesti helppoa että julkisen talouden kannalta helpoin tapa toimia. Menojen kasvavat vasta siinä tapauksessa, jos yritykset eivät pysty maksamaa lainojaan takaisin. Osassa maissa takaussummaa on nostettu pääomittamalla, mutta osassa on ainoastaan nostettu valtuuksia. Pääomituksia tässä ei ole erikseen laskettu menoiksi.
Saksassa takauksien ja lainojen koko suhteessa bkt:seen on 24, Italiassa 20, Iso-Britanniassa 15, Ranskassa 12 ja Espanjassa 8 prosenttia. Näihin maihin verrattuna Yhdysvalloissa lainojen ja takauksien osuus on huomattavasti alhaisempi, vain noin 4 prosenttia. Samalla tasolla on myös Suomen laina- ja takausosuus. Ruotsissa osuus on noin 3 prosenttia. Takausten määrän vertailu ei kuitenkaan ole kovin hedelmällistä. Todellinen vaikutus tulee siitä, kuinka paljon yritykset lopulta lainoja käyttävät ja maat voivat takauksia nostaa, jos nyt luvatut takaukset eivät riitä. Saksa on esimerkiksi luvannut, että takauksille ei ole ylärajaa.
Julkiseen talouteen vaikuttavat suoremmin menojen lisäykset sekä verojen ja maksujen alennukset tai lykkäykset. Nämäkin tosin sisältävät hyvin erilaisia toimia maista riippuen. Osa on suoraan menojen lisäyksiä, mutta yleensä aika suuri osa on verojen tai maksujen lykkäyksiä. Tässä ne on kaikki laskettu yhteen.
Haastavinta on arvioida yrityksille suunnattujen verojen ja maksujen lykkäysten kokoa. Niiden kokonaismäärää ei vielä tiedetä, koska se riippuu siitä, miten paljon yritykset niitä lopulta käyttävät. Eri mailla näyttäisi olevan erilaisia tapoja laskea tukipakettejaan tältä osin. Esimerkiksi Ruotsin hallitus on ilmoittanut maksimiarvioksi 300 miljardia kruunua. Se on käsittääksemme laskettu oletuksella, että niitä käyttävät kaikki yritykset täysmääräisesti. Näin ei varmasti ole. Konjukturinstitutet puolestaan olettaa, että todellinen käyttö olisi huomattavasti vähemmän: 30 miljardia kruunua. Me oletimme, että käyttö olisi tuplat tästä, jolloin se vastaa muiden eurooppalaisten maiden arvioimaa tasoa. Suomelle on oletettu, että todellinen käyttö asettuu hallituksen 3-4,5 miljardin haarukan alalaitaan. Se myös vastaa muille maille ja Ruotsille oletettua tasoa. Saksalle ja Tanskalle lykkäysten suuruudeksi on oletettu 10 % vuoden 2018 yritysten verojen ja maksujen määrästä.
Menolisäykset ja veronalennukset voidaan jakaa yritysten ja kotitalouksien kesken. Jaottelu yritysten ja kotitalouksien välillä ei myöskään ole täydellinen, sillä osasta maista ei ole eriteltyä tietoa, ja yksinyrittäjien tukia saattaa olla kotitalouksien tai yritysten osuudessa. Lisäksi muihin menoihin on lisätty kaikki ne toimet, joita ei voida luokitella yritysten tai kotitalouksien saamaksi suoraksi tueksi. Esimerkiksi Saksan koronapaketissa on varattu 55 miljardia euroa joustavasti käytettäväksi koronaviruksen pysäyttämiseen liittyviin toimiin. Muissa menoissa on myös menojen lisäyksiä sairaanhoitoon tai sitten tarkemmin määrittelemättömiä menoja.
Yhdysvaltojen koronapaketti pitää sisällään suurimmat menolisäykset, veronalennukset ja -lykkäykset sekä muut suorat menot, missä näiden toimien yhteenlaskettu koko vastaa noin 6 prosenttia maan vuotuisesta bkt:sta. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että finanssikriisin yhteydessä toteutetun elvytyspaketin kooksi on arvioitu 420 miljardia dollaria kahden ensimmäisen vuoden aikana. Se on noin 3 prosenttia vuoden 2008 bkt:sta. Yksinkertaisen laskelman perusteella koronapaketti on siis selvästi suurempi kuin finanssikriisin akuutimmassa vaiheessa toteutettu elvytyspaketti. Vertailukelpoisemman kuvan muodostamiseksi elvytyspakettien sisällöt tulisi kuitenkin jakaa hienovaraisemmin vastaamaan paremmin toistensa sisältöä.
Euroopassa valtioiden suoria menoja lisäävien toimien koko on alhaisempi kuin Yhdysvalloissa, ja se vaihtelee 1-3 prosentin välillä. Poikkeuksena on Tanskassa, jossa on merkittävä käyteistuki yrityksille. Lisäksi Tanskan arvioitu verojen lykkäysten osuus on suuri, tämä on tosin vain arvio. Muiden tässä tarkasteltujen maiden joukossa Saksan, Ruotsin ja Suomen tukipakettien koko on suurimpien joukossa. Pienimmät tukipaketit ovat Italialla ja Espanjalla. Italian ja Espanjan pienemmät menolisäykset heijastavat osaltaan näiden maiden korkeampaa julkista velka-astetta, mikä vaikeuttaa valtion lisävelkaantumista. Korkeammin velkaantuneiden valtioiden lisävelkaantumisen helpottamiseksi ja koronakriisiin vastaamiseksi onkin käyty keskustelua nk. koronabondeista. Tämän kaltaisen ratkaisun saavuttaminen EU-tasolla näyttää kuitenkin tällä hetkellä poliittisesti hyvin haastavalta.
Euroopassa suorat tuet kohdistuvat pääasiassa yrityksille. Yhdysvalloissa taas koronapaketista merkittävä osuus on suunnattu kotitalouksille. Tämä ei ole yllättävää, sillä Euroopassa nk. automaattiset vakauttajat ovat pääasiassa suurempia kuin Yhdysvalloissa. Erot vakauttajien koossa johtuvat erilaisista vero- ja tulonsiirtojärjestelmistä maiden välillä.
Suuret automaattiset vakauttajat tarkoittavat sitä, että kotitalouksien tulojen laskiessa vero- ja tulonsiirtojärjestelmä osaltaan kompensoi tulojen laskua. Yhdysvalloissa heikompia automaattisia vakauttajia on perinteisesti kompensoitu käyttämällä enemmän päätöksiin perustuvaa finanssipolitiikkaa. Yhdysvaltojen koronapaketin osalta suoraan kotitalouksille kohdistettujen toimien koko on noin 3 % suhteessa bkt:seen. Nämä toimet sisältävät mm. laajennuksia työttömyys- ja sairauskorvauksiin sekä käteissuorituksena enintään 1200 dollarin arvoisia sekkejä. Yhdysvaltojen paketin kokoon vaikuttaa myös se, että maan sairaanhoito on pääosin yksityisten tuottajien varassa. Tällöin koronatoimissa myös sairaanhoitoon tarvitaan suurempia ylimääräisiä tukipaketteja kuin Euroopassa.
—
Tukitoimet eivät rajoitu tässä esiteltyihin toimiin. Finanssipoliittisia paketteja tulee varmasti lisää. Julkisen talouden automaattiset stabilisaattorit antavat myös paljon tukea, ja niistä kerromme seuraavassa kirjoituksessa lisää. Lisäksi Euroopan Unionissa on jo päätetty yhteisistä toimista ja lisää on tulossa. Keskuspankit ovat myös tehneet varsin suuria toimia ja ennen muuta lisänneet velkapapereiden tukiostoja markkinoilta. Lisäksi pankkien lainan annon tukemiseksi on pääomavaatimuksia laskettu.
Alla lista maiden tukipaketeista. Se saattaa sisältää virheitä ja puutteita, sillä tieto on monesti aika puutteellista. Otamme mielellämme korjauksia vastaan. Tiedot perustuvat 6.4.2020 tilanteeseen. Osa toimista on voimassa, osa vasta ilmoitettuja. Jos kuva ei näy ruudullasi kunnolla, voit ladata sen pdf-tiedostona tästä (linkki).
1. Suomen ja Ruotsin verojen ja maksujen lykkäysten koko on arvioitu. Suomelle hallituksen arvio on 3-4,5 mrd euroa ja Ruotsin hallituksen maksimissaan 300 mrd kruunua. Ruotsin maksimiarvio on kuitenkin yliampuva. Se olettaa, että kaikki yritykset käyttävät lykkäyksen maksimissaan. Konjunkturinstitutet olettaa, että käyttö on 30 mrd kruunua. Tässä on oletettu, että käyttö on 60 mrd kruunua, sillä tällöin se on linjassa muiden eurooppalaisten valtioin vastaavan tuen arvion kanssa. Samasta syystä Suomelle arvo on otettu hallituksen arvion haitarin alareunasta.
Lähteitä:
https://www.imf.org/en/Topics/imf-and-covid19/Policy-Responses-to-COVID-19#S
https://www.government.se/articles/2020/03/economic-measures-in-response-to-covid-19/
https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta
https://en.wikipedia.org/wiki/Coronavirus_Aid,_Relief,_and_Economic_Security_Act
https://www.brookings.edu/blog/up-front/2019/07/02/what-are-automatic-stabilizers/
