- Blogit
- Kansantalous
Koronaviruspandemia on siirtänyt ison joukon ihmisiä Suomessa ja maailmalla etätyöhön. Etätöitä tekevät nyt myös ne, jotka eivät olisi muuten sitä valinneet. Kriisi on tarjonnut tilaisuuden sekä yrityksille että työntekijöille oppia sen hyödyistä ja kustannuksista.
Kirjoittaja on PTT:n vanhempi ekonomisti Mats Godenhielm
Koronaviruspandemia on siirtänyt ison joukon ihmisiä Suomessa ja maailmalla etätyöhön. Etätöitä tekevät nyt myös ne, jotka eivät olisi muuten sitä valinneet. Kriisi on tarjonnut tilaisuuden sekä yrityksille että työntekijöille oppia sen hyödyistä ja kustannuksista.
Pandemian jälkeen voidaan amerikkalaisen taloustieteilijän Nicholas Bloomin mukaan odottaa Yhdysvalloissa, että noin puolet niistä ihmisistä, jotka koronan aikana ovat päivittäin etätöissä, jatkavat sitä myös kriisin jälkeen. Suomessakin voidaan odottaa etätyöntekijöiden määrän pysyvän korkeana.
Korona-ajan etätyöpakko lisää ymmärrystä siitä, miltä etätyö näyttää suuremmassa skaalassa. Se, miten paljon käytäntö yleistyy kriisin jälkeen, riippuu pitkälti siitä, miten yritykset ja työntekijät kokevat etätöiden tekemisen. Miten tehokasta etätyö on? Kenelle se sopii? Vaikeuttaako etätyö työ- ja vapaa-ajan erottamista toisistaan, ja mitkä ovat vaikutukset työssäjaksamiseen? Miten etätyö vaikuttaa työpaikan sisäiseen kommunikointiin ja johtamiseen?
Koronan aikana kertyvästä opista on merkitystä sille, miltä työnteko ja työelämä näyttävät kymmenen vuoden aikajänteellä. Jotta kehitystä voisi ennakoida, olisi korona-ajan suurta aineistoa hyödyntävästä suomalaisesta tutkimustiedosta hyötyä.
Valtion ja kuntien talouksille joukkosiirtyminen etätöihin aiheuttaa uudenlaisia kysymyksiä. Bloomin mukaan etätöiden lisääntymisellä on iso vaikutus kaupunkien keskustassa sijaitsevien palveluiden, kuten kauppojen ja ravintoloiden, kysynnälle. Näistä luultavasti osa siirtyy kehyskuntiin.
Etätyön yleistyminen vaikuttaa todennäköisesti ihmisten päätöksiin asuinpaikastaan sekä yritysten toimipaikkojen sijoittumiseen. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on havaittu finanssikriisin jälkeisenä ilmiönä, että pendelöinti on kasvanut keskuksista poispäin. Erityisesti asiantuntijat liikkuvat aiempaa enemmän töihin maaseudulle päin ja todennäköisesti tekevät etätöitäkin. Tämä kehitys voimistunee etätöiden yleistyessä.
Koronan seurauksena etätyön käsitteestä joka tapauksessa poistuu mystiikka, kun siitä tulee osa suuren joukon arkea.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.8.2020
