Kohti kestävää kasvua

Maailmantaloutta on viimeisen vuoden ajan runnellut sataan vuoteen pahin pandemia. Suomi on pärjännyt kansainvälisessä vertailussa hyvin, vaikka meilläkin talous supistui viime vuonna 2,8 prosenttia.
Kirjoittaja on PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen /// Twitter: @MarkusLahtinen2
 
Maailmantaloutta on viimeisen vuoden ajan runnellut sataan vuoteen pahin pandemia. Suomi on pärjännyt kansainvälisessä vertailussa hyvin, vaikka meilläkin talous supistui viime vuonna 2,8 prosenttia.
Rokotusten ansiosta pahin on toivottavasti jo takana. Maailmantalouden ennustetaan kasvavan nopeasti nyt kun talouden rajoituksia voidaan vihdoin purkaa. Kotitalouksilla on koronavuoden aikana kertyneitä säästöjä ja varsinkin Yhdysvallat ja Kiina tukevat talouden elpymistä historiallisen voimakkaasti. Osa kotitalouksien säästöistä ja julkisesta tuesta kiihdyttää talouskasvua tavoitteiden mukaisesti, mutta osa lisää lämpöä jo ennestäänkin ylikuumenneille rahoitusmarkkinoille. 
Rahoitusmarkkinoiden ylikuumeneminen on merkittävä riski lähivuosien talouskehitykselle, mutta julkinen tuki talouksien toipumisen varmistamiseksi on silti perusteltua. Yhtä perusteltua on tukipakettien suuntaaminen talouden vihreän siirtymän varmistamiseen. Luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle Suomi tarjoaa jo nyt hyvän esimerkin. Valitettavasti talouskasvun osalta Suomi on puolestaan huono esimerkki. Pandemian aiheuttaman notkahduksen seurauksena Suomen talous oli viime vuonna hyvin lähellä vuoden 2008 tuotannon tasoa.
Suhdanneluontaista talouden toipumistakin tärkeämpää on varmistaa kestävän talouskasvun kotimaiset edellytykset. Talouspolitiikkaa huomio tulee suunnata työllisyyden parantamisen lisäksi myös tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tämä ei ole tärkeää ainoastaan taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta, vaan kysymys on koko yhteiskunnan eheydestä. Työnantajat ja työntekijät, eri puolueet ja etujärjestöt ovat taistelleet nyt jo yli vuosikymmen samasta rahakasasta.  Jako on tehty joka työmarkkinakierroksella ja budjettikierroksella uudestaan, mutta aina kun yksi on saanut vähän enemmän niin toisen saantoa on pitänyt pienentää.
Usein ainoa keino löytää sopu on ollut yhteinen sopimus kasvattaa rahakasaa lainarahalla. Kun korot jälleen nousevat ja pienentävät jaettavaa rahakasaa, tämäkin keino löytää sopu eri osapuolten kesken kääntyy uuden entistä pahemman riidan aiheeksi. Jännitteet eri yhteiskunnallisten intressien välillä ovat jo nyt huolestuttuvan korkealla. Kun halutaan säilyttää yhteiskunnan vakaus, talouskasvun edellytyksiä pitää pystyä parantamaan nopeasti. Vaihtoehto tälle on kehitys, jossa jatkuvasti kovenevat riidat syöksevät yhteiskunnan alati pahenevaan kurjistumisen kierteeseen.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.5.2021