Keski-Euroopan myrskyt tuntuvat

Syksyllä Itävallan ja Pohjois-Italian metsiä runteli Vaia-myrsky. Sen arvellaan olleen tuhoisin myrsky Keski-Euroopassa sitten vuoden 2009 Klaus-myrskyn. Alustavien arvioiden mukaan myrskyssä kaatui puuta liki 20 miljoonaa kuutiometriä.

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen

 

Syksyllä Itävallan ja Pohjois-Italian metsiä runteli Vaia-myrsky. Sen arvellaan olleen tuhoisin myrsky Keski-Euroopassa sitten vuoden 2009 Klaus-myrskyn. Alustavien arvioiden mukaan myrskyssä kaatui puuta liki 20 miljoonaa kuutiometriä. Kaiken kaikkiaan viimeisen reilun vuoden aikana arvioidaan puuta tuhoutuneen myrskyjen, hyönteistuhojen ja kuivuuden aiheuttamana pelkästään Keski-Euroopassa ja Italiassa noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Luku kohoaa edelleen, jos siihen lisää tuhot muualla Euroopassa. Vertailun vuoksi vuonna 2016 hakkuukertymä Euroopan Unionin jäsenvaltioissa oli 458 miljoonaa kuutiometriä.

Myrskyn haitat eivät rajoitu vain siinä kaatuvaan puuainekseen. Pahimmillaan myrskyssä kaatunut puu voi johtaa hyönteistuhoihin, mikäli sitä ei ehditä korjaamaan ajoissa. Näin on erityisesti vuoristoisilla alueilla, joilla puunkorjuussa kestää vaikeakulkuisuuden takia. Vaia-myrskyssä kaatuneen puunkorjuun arvioidaan kestävän jopa kolme vuotta. Lisäksi näillä alueilla maata koossa pitäneiden puiden kaaduttua myös maanvyörymien riski kasvaa.

Metsänomistajille koituu myrskyistä tappiota. Tappioita koituu osalle metsänomistajista suoraan ja osalle välillisesti, sillä myrskyt vaikuttavat puumarkkinoihin. Myrskyn jälkeen markkinoille tulee tavalla tai toisella vaurioitunutta puuta. Osasta voidaan valmistaa vain heikompilaatuista sahatavaraa. Jos heikompilaatuista sahatavaraa tulee markkinoille suuria määriä niin hintataso alkaa laskea. Tämän syksyn aikana näin on käynyt Keski-Euroopassa.

Myrskyjen seurauksena Keski-Euroopassa hintaero heikko- ja korkealaatuisen sahatavaran välillä on alkanut kasvaa ja sen odotetaan edelleen kasvavan seuraavien kuukausien aikana. Tämän seurauksena Suomen sahateollisuudelle tärkeille Pohjois-Afrikan markkinoille on virrannut Keski-Euroopasta tätä heikompilaatuista sahatavaraa, joka on alkanut laskea hintatasoa. Näin se on alkanut vaikuttaa myös suomalaisten sahojen vientituloihin.

Ilmastonmuutoksen myötä myrskyt ja hyönteistuhot yleistyvät niin Euroopassa kuin Suomessa. Luken mukaan Suomessa kuusen kaarnakuoriaistuhot ovat jo yleistyneet tällä vuosikymmenellä. Taustalla ovat lämmenneet kesät ja yleistyneet myrskyt. Tämä kehitys johtaa pitkässä juoksussa laadukkaan puu saatavuuden heikentymiseen. Tämän seurauksena korkealaatuisen sahatavaran hinta nousee, jonka myötä myös laadukkaan puun hintaa nousee. Korkealaatuista sahatavaraa kun ei myrskypuusta saada valmistettua.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.12.2018