- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti Hanna Karikallio /// Twitter @HannaKarikallio
EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuun alussa. Se on EU:n suurin kahdenvälinen kauppasopimus – sopimuksen piiriin kuuluu 600 milj. ihmistä ja kolmannes maailman bruttokansantuotteesta. Kauppa-alue kattaa lähes 40 % kaikesta maailmankaupasta.
Talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi sopimus on merkittävä signaali maailmassa, jossa kauppasodat uhkaavat kiihtyä. Se antaa kilpailuetua eurooppalaisille yrityksille, sillä esim. Yhdysvalloilla ei ole voimassaolevaa kauppasopimusta Japanin kanssa.
Kyseinen sopimus on EU:n solmimista kahdenvälisistä kauppasopimuksista laajin. Tullihelpotuksista yli 90 % astui voimaan heti. Tämä koski mm. kemia-, muovi-, kosmetiikka- sekä tekstiilituotteita. Siirtymäaikojen jälkeen myös valtaosa puu- ja elintarviketuotteiden viennistä Japaniin muuttuu tullivapaaksi. Japanin kannalta merkittävintä on autojen ja elektroniikan tuontitullien poistuminen.
Sopimus on tärkeä myös Suomen kannalta. Japani on Kiinan jälkeen Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen tavaraviennin arvo Japaniin vuonna 2018 oli 1,5 mrd. euroa ja tuonnin arvo 750 milj. euroa. Suomesta viedään Japaniin pääasiassa metsä- ja kemianteollisuuden tuotteita sekä tekstiilejä, mutta kaupan vapauttamisen myötä etenkin elintarvikeviennin odotetaan kiihtyvän.
Japani on soveltanut korkeita tulleja esim. juustolle (30-40 %), naudanlihalle (38,5 %) ja suklaalle (jopa 30 %). Myös sianliha on suojattu korkeilla tulleilla. EU:n komission arvion mukaan sopimus voi jopa kolminkertaistaa elintarvikkeiden viennin Japaniin.
Vaikka elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin sovelletaan pitkiä, 10-15 vuoden siirtymäaikoja, on kyseisten tuotteiden ulkomaankauppaa EU:n ja Japanin välillä helpotettu jo monin tavoin. Elintarvikkeiden kaupassa on siirrytty kansainvälisiin standardeihin ja tuontimenettelyjä on sujuvoitettu. Eurostatin tilastoissa helmi- ja maaliskuulta onkin nähtävissä selvää kasvua erityisesti juuston mutta myös sianlihan viennissä EU:sta Japaniin. Kokonaisuudessaan tavaravienti EU:sta Japaniin oli helmi-maaliskuussa yli 10% suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Elintarvikkeiden vienti oli parin prosentin kasvussa.
Lähempi tarkastelu osoittaa, että esim. Saksasta vietiin sianlihaa Japaniin tämän vuoden helmi-maaliskuussa noin 25% enemmän kuin viime vuoden helmi-maaliskuussa. Lisäksi maitotuotteiden viennissä EU:sta Japaniin oli kasvua 24%. Suurin osa tästä tulee juustojen viennin kasvusta, sillä juustoja vietiin EU:n alueelta Japaniin helmi-maaliskuussa 22% enemmän kuin viime vuoden vastaavina kuukausina.
Myös juustojen vienti Suomesta Japaniin otti ison harppauksen. Kuluvan vuoden helmi-maaliskuussa juustoja vietiin yli kolminkertainen määrä Japaniin verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aikaisemmin. Suomalaiset tuotteet kiinnostavat laatutietoisia japanilaisia. Suomalaisten tuotteiden hyvä maine antaa etulyöntiaseman tullien poistuessa ja markkinoiden avautuessa eurooppalaisille tuottajille ja elintarvikeyrityksille. Samalla voidaan odottaa, että suomalaisten asema EU:n sisämarkkinoilla vahvistuu, kun eurooppalaisia tuotteita kysytään yhä enemmän Japanissa.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.6.2019
