- Kansantalous
- PTT Työpapereita
SATU NIVALAINEN. 2008. TYÖELÄMÄÄN ASTUVIEN, PERHEIKÄISTEN JA TYÖELÄMÄSTÄ IRTAUTUVIEN MUUTTO: KETKÄ MUUTTAVAT MAASEUDULLE? Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita nro 107. 48 s. ISBN 978-952-5594-89-8 (NID), ISBN 978-952-5594-90-4 (PDF), ISSN 1455-4623 (NID), ISSN 1796-4784 (PDF).
Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitetään laajan yksilötason tilastoaineiston perusteella työikäisten asuinkuntaa muuttavien henkilöiden ominaisuuksia erityisesti maaseudun näkökulmasta. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen muuttajat jaetaan ikäryhmiin (25-34, 35-49 ja 50-63vuotiaat), joita tarkastelemalla pyritään selvittämään työelämään astuvien, perheikäisten ja työelämästä irtautumassa olevien muuttajien ominaisuuksia ja muuttopäätöksen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Aluejakona tutkimuksessa käytetään ns. maaseudun kolmijakoon perustuvaa luokitusta, jossa kunnat on jaettu neljään ryhmään: kaupungit, kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Tulokset osoittavat, että korkea koulutus lisää kaikille alueille muuttamista erityisesti nuorten työuraa aloittavien ikäryhmässä. Työuraa aloittelevat korkeasti koulutetut eivät siis suuntaa vain kaupunkeihin tai niiden ympäristöön, vaan myös syrjäisemmälle maaseudulle. Ydin- ja harvaan asutulle maaseudulle muuttajat ovat kuitenkin keskimääräistä pienempituloisia. Asuminen näyttää olevan tärkeä maaseudulle muuton taustatekijä kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi eläkeikää lähestyvillä. Työelämästä irtautumassa olevat maaseudulle muuttajat ovat muutoinkin poikkeuksellinen ryhmä, sillä heidän tulotasonsa ei poikkea keskimääräisestä eikä heidän koulutustasonsa ole myöskään sen matalampi tai korkeampi kuin tämän ikäisillä keskimäärin. Kaupunkeihin muuttajat sen sijaan ovat kaikissa ikäryhmissä tyypillisesti korkeasti koulutettuja ja keskimääräistä parempituloisia. Kokonaisuutena tulokset antavat tukea sille, että kaupunkeihin muutot ovat usein työperusteisia, kun taas kaupunkien läheiselle maaseudulle muutetaan pääosin asumisen vuoksi. Ydin- ja harvaan asutulle maaseudulle muuttojen takana näyttää olevan laajempi syiden kirjo, eli muuttoja ei tehdä yksinomaan työn tai asumisen vuoksi, vaan eri ikäiset muuttavat näille maaseutualueille eri syistä.
Avainsanat: Muuttoliike, maaseutu, työikäinen väestö.
SATU NIVALAINEN. 2008. MIGRATION OF THOSE STARTING THEIR CAREER, THOSE IN A STABLE FAMILY PHASE AND THOSE APPROACHING RETIREMENT AGE: WHO MOVE TO RURAL AREAS? Pellervo Economic Research Institute Working Papers No. 107. p. 48. ISBN 978-952-5594-89-8 (NID), ISBN 978-952-559490-4 (PDF), ISSN 1455-4623 (NID), ISSN 1796-4784 (PDF).
Abstract: This study empirically investigates characteristics of working-aged internal migrants in Finland with a large individual level data. Special emphasis is placed on rural in-migrants. Migrants are disaggregated by their age. Age groups used are: 25-34, 35-49 and 50-63 years. These groups are selected because they are thought to reflect different life-cycle phases, i.e. start of a career, a more stable family phase and approach of a retirement age. In addition, migrants are disaggregated by their type of destination municipality. Four types of municipalities are separated: urban areas, urban-adjacent rural areas, municipalities of rural core areas and municipalities of sparsely populated rural areas. The results show that higher education not only boosts migration to urban areas but also increases the likelihood of in-migration to all rural areas, in particular among those starting their career. However, those moving to municipalities of core and sparsely populated rural areas have lower than average incomes. Factors related to housing play important role in rural in-migration in younger age-groups but they are not significant among those approaching retirement age. Those getting close to retirement age are an exceptional group in other respects as well. In this age group, educational level or incomes of rural inmigrants do not differ from the average while those moving to urban areas are more likely to be highly educated and have higher incomes. As a whole the results suggest that work related factors drive migration to urban areas while migration to urban-adjacent rural areas mainly takes place due to factors related to housing. The motives behind moves to municipalities of core and sparsely populated rural areas are more complex, i.e. these moves are not as clearly based solely on work or housing but those in different age groups move to these areas for different reasons.
Key words: Migration, rural areas, working-aged population.
