- Kansantalous
- PTT Raportteja
Janne Huovari – Perttu Pyykkönen. 2012. TURKISALAN TUOTTAMAT VEROTULOT. PTT raportteja 238. 44 s. ISBN 978-952-224-101-6 (painettu), ISBN 978-952-224-102-3 (pdf), ISSN 1456-3215 (painettu), ISSN 1796-4776 (pdf)
Tiivistelmä. Tässä selvityksessä on tarkasteltu turkiselinkeinon tuottamia verotuloja vuosina 2008-2011 verolajeittain ja veronsaajittain luokiteltuna. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 milj. euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 milj. €. Suhteutettuna vuotuiseen nahkamyynnin arvoon verokertymä on vaihdellut 15 – 19 prosentin välillä. Ansiotuloverokertymä vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin yhteisöverokertymä. Valtion saamiin verotuloihin vaikuttaa yhteisöverojen määrä huomattavasti kuntia enemmän. Yhteisöveroista noin kaksi kolmasosaa päätyy valtiolle ja paikallistalouksiin kunnille ja seurakunnille noin kolmasosa. Elinkeinon merkitys päätuotantokunnissa on erittäin suuri myös paikallistalouksien, kuntien ja seurakuntien näkökulmasta. Vuonna 2011 Suomessa oli kymmenen kuntaa, joissa turkiselinkeinon osuus kunnan (tai seurakunnan) verotuloista oli yli 4 %. Selvitys perustuu elinkeinon suorien verovaikutusten osalta yksityiskohtaisiin tilinpäätösaineistoihin, jotka on kerätty Amadeus-tietokannasta. Välilliset verovaikutukset arvioitiin Tilastokeskuksen panos-tuotostietojen perusteella.
Asiasanat: Turkiselinkeino, verot
Janne Huovari – Perttu Pyykkönen. 2012. SKATTEINTÄKTER GENERERADE AV PÄLSNÄRINGEN. PTT rapporter 238. 44 s.
Abstrakt. I denna utredning granskas de skatteintäkter pälsnäringen genererat under åren 2008–2011 enligt skatteslag och skattetagare. Medan skatteutfallet år 2009 var cirka 16 milj. euro, uppgick det år 2011 till hela 57 milj. euro. Relaterat till värdet av den årliga pälsförsäljningen har skatteutfallet varierat mellan 15 och 19 procent. Utfallet av förvärvsinkomstskatterna varierar i betydligt mindre grad än utfallet av samfundsskatterna. Utfallet av samfundsskatterna påverkar statens skatteintäkter betydligt mer än kommunernas. Ungefär två tredjedelar av samfundsskatterna går till staten och kring en tredjedel till de lokala ekonomierna, kommunerna och församlingarna. I de primära pälsproduktionskommunerna spelar näringen en väsentlig roll även för de lokala ekonomierna, kommunerna och församlingarna. År 2011 fanns det tio kommuner i Finland där pälsnäringens andel av kommunens (eller församlingens) skatteintäkter översteg 4 procent. För de direkta skatteeffekternas vidkommande baserar sig utredningen på detaljerat bokslutsmaterial ur databasen Amadeus. De indirekta skatteeffekterna beräknades utgående från Statistikcentralens uppgifter om input-output-analys.
Nyckelord: Pälsnäring, skatter
