- Metsäala
- PTT Työpapereita
Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa arvio puuntuotannon tukien vaikutuksista metsäsektoriin, työllisyyteen ja valtiontalouteen. Tarkastelun taustalla on tarve arvioida tukijärjestelmän vaikuttavuutta tilanteessa, jossa tukitasot ovat laskeneet ja metsänhoidon rahoituksen ennakoitavuus on heikentynyt. Samalla metsissä on edelleen merkittäviä hoitorästejä, jotka voivat heikentää puuntuotannon edellytyksiä pitkällä aikavälillä.
Selvityksessä tarkasteltiin taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäteiden tukeen ja suometsänhoitoon myönnettäviä tukia. Tukien vaikutuksia metsäsektoriin, valtiontalouteen ja työllisyyteen arvioitiin tutkimuskirjallisuuden, tilastoaineistojen ja laskennallisten vaikuttavuusarvioiden avulla.
Tulosten perusteella puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoitotoimia, parantavat pitkällä aikavälillä tuotetun puun laatua ja vahvistavat metsäteollisuuden tulevaa raaka-ainepohjaa. Erityisesti taimikon ja nuoren metsän hoidon todettiin lisäävän pitkällä aikavälillä tukkipuun tuotantoa.
Selvityksessä arvioitiin, että ilman puuntuotannon tukea tarkasteltujen työlajien toteutuksesta olisi jäänyt tekemättä kolmannes. Sen perusteella tehtiin laskelma tuen valtiontalouden vaikutuksesta ja vaikutuksesta työllisyyteen. Puuntuotannon tukien vuotuinen kustannus on noin 32,45 miljoonaa euroa. Tästä palautuu valtiolle metsänomistajien pääomatuloveroina, tuen lisäämästä työstä syntyvinä ansiotulo- ja yhteisöveroina sekä pidemmällä aikavälillä syntyvien kantorahatulojen pääomaverotuloina yli 20 miljoonaa euroa. Tuki lisää metsänhoidon toimialan työllisyyttä noin 150 henkilötyövuotta ja pidemmällä aikavälillä suuremman ainespuukertymä johdosta lisäksi 365 henkilötyövuotta metsäteollisuudessa.
Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoitoinvestointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä vahvistamalla puun saatavuutta, metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä sekä ohjaamalla ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden huomioon ottamiseen talousmetsissä. Koska suuri osa hyödyistä kohdistuu koko yhteiskuntaan eikä vain metsänomistajille, julkisille tuille on vahvat yhteiskuntataloudelliset perusteet.
Asiasanat: puuntuotannon tuet, metka, metsänhoito, metsätalous, metsätiet, taimikonhoito, terveyslannoitus, työllisyys
Sammanfattning
Projektets syfte var att bedöma effekterna av stöden för virkesproduktion på skogssektorn, sysselsättningen och statsfinanserna. Bakgrunden till analysen var behovet av att utvärdera stödsystemets effektivitet i en situation där stödnivåerna har minskat och förutsägbarheten av skogsvårdens finansiering har försämrats. Samtidigt finns det fortfarande betydande eftersläpningar i skogsvården, vilket på lång sikt kan försämra förutsättningarna för virkesproduktion.
Utredningen analyserade stöd för vård av plantbestånd och ungskog, vitaliseringsgödsling, byggande av nya skogsvägar och vård av torvmarkskog. Stödens effekter på skogssektorn, de offentliga finanserna och sysselsättningen analyserades med hjälp av forskningslitteratur, statistiskt material och kvantitativa effektanalyser.
Resultaten i denna rapport visar att stöden ökar omfattningen av skogsvårdsåtgärder, förbättrar kvaliteten på det producerade virket på lång sikt och stärker skogsindustrins framtida råvarubas. Särskilt stödet för vård av plantbestånd och ungskog bedöms öka produktionen av timmer på lång sikt.
I utredningen bedömdes att en tredjedel av de analyserade skogsvårdsåtgärderna skulle ha uteblivit utan stöd till virkesproduktionen. Utifrån detta beräknades stödets effekter på de offentliga finanserna och sysselsättningen. Det årliga stödet till virkesproduktionen uppgår till cirka 32,45 miljoner euro. Av detta återförs över 20 miljoner euro till staten genom skogsägarnas kapitalinkomstskatter, inkomst- och samfundsskatter från det arbete som stödet genererar samt, på längre sikt, kapitalinkomstskatter på ökade rotprisinkomster. Stödet ökar sysselsättningen inom skogsvårdssektorn med cirka 150 årsverken och, på längre sikt, med ytterligare 365 årsverken inom skogsindustrin till följd av en större avverkningsvolym av gagnvirke.
Stöden till virkesproduktionen ökar investeringarna i skogsvård och ger betydande samhälleliga nyttor genom att stärka tillgången på virke, förbättra skogsindustrins verksamhetsförutsättningar samt främja att klimat- och biodiversitetsmål beaktas i brukade skogar. Eftersom en stor del av nyttorna tillfaller hela samhället och inte enbart skogsägarna finns det starka samhällsekonomiska motiv för offentliga stöd.
Nyckelord: stöd för virkesproduktion, metka, skogsvård, skogsbruk, skogsvägar, vård av plantbestånd, vitaliseringsgödsling, sysselsättning
